Savonia-artikkeli Pro: Mitä toimivaan tiimityöskentelyyn vaaditaan?

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Monessa työssä iso osa kuormituksesta tulee ihmissuhdekuormasta (Juuti & Vuorela 2015, 14). Toimivan tiimityön avulla kuormitusta voidaan vähentää, jolloin työteho keskittyy itse työskentelyyn ja tulokset paranevat. Tiimityöskentely onkin yleinen työskentelymuoto nykypäivän työelämässä, mutta se, miten tiimityötä tehdään, ei ole samantekevää. Jokaisella tiimiläisellä tulee olla selkeä käsitys omasta tehtävästään ja roolistaan tiimissä, ja tiimin vetäjän tulee auttaa tiimiä saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset.

Useiden tutkimusten mukaan tärkein ominaisuus hyvin toimivan tiimin luomiseksi on psykologinen turvallisuus. Toisena tärkeänä tekijänä pidetään vahvaa keskinäistä luottamusta tiimin jäsenten välillä ja kolmantena selkeyttä tiimitoiminnan rakenteissa. Tärkeitä tekijöitä ovat myös työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa sen, että voi paljastaa toisille oman haavoittuvuuden ja keskeneräisyytensä, mikä lisää uskallusta ottaa riskejä, ja astua epämukavuusalueelle. (Aro 2018, 127.)

Naukkarisen (2025) Savonian liiketoiminnan kehittäminen tutkinto-ohjelman yamk-opinnäytetyössä tutkittiin Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistossa asiakaspalvelutyötä tekevien asiantuntijoiden tiimityöskentelyn kokemuksia. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tiimeissä vallitsee turvallinen ilmapiiri, luottamus tiimin toimintaan on hyvällä tasolla, ja tiimin jäsenet kokevat saavansa tukea muilta tiimiläisiltä.

Miten tiimi toimii etänä – tarvitaanko enää kasvokkain kohtaamista?

Etätyöskentelyn lisääntyminen koronaepidemian myötä on johtanut siihen, että tiimin jäsenet työskentelevät nykyään entistä enemmän hybridimallin mukaisesti. Etä- ja hybridityöskentelystä on todettu olevan paljon hyötyä muun muassa työssäjaksamisen kannalta, sillä usein etätyöskentelypiste on usein rauhallinen, eikä sosiaalista kuormitusta synny samalla tavalla kuin lähityössä. Etätyöpäivän aikana jää enemmän vapaa-aikaa, koska työmatkaan ei kulu aikaa.

On tärkeää pohtia, miten etä- ja hybridityöskentely vaikuttavat tiimityöskentelyyn. Kyselytutkimuksen mukaan Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistossa etäpalaverit koettiin toimiviksi, mutta samalla toivottiin myös kasvokkain pidettäviä lähitapaamisia. Lähitapaamiset nähtiin hyödyllisinä tiimin jäseniin tutustumisessa. Sekä etä- että lähitapaamisissa toivottiin vapaampaa keskustelua, jonka uskottiin vahvistavan yhteisöllisyyden tunnetta. Etätyön laajuus riippuu paljon asiantuntijan työtehtävistä ja roolista (Vilkman 2023).

Mikä on esihenkilön vaikutus toimivaan tiimityöskentelyyn?

Esihenkilöllä on suuri vaikutus tiimin tehokkuuteen ja toimivuuteen. Esihenkilöillä on nykyään suuri työmäärä ja usein paljon johdettavia työntekijöitä. Haasteena on, kuinka työaika saadaan riittämään kaikkiin esihenkilöltä vaadittaviin tehtäviin. Opinnäytetyön kyselytutkimuksessa toivottiin, että esihenkilö olisi läsnä ja hyvin selvillä työntekijöiden työtilanteista. Toivottiin myös, että esihenkilö kysyisi säännöllisesti kuulumisia, viestisi selkeästi ja oikea-aikaisesti sekä antaisi rakentavaa palautetta. Esihenkilön tulee lisäksi olla tasapuolinen ja ennen kaikkea joustava.

Miten tiimityöskentelyn tilaa voidaan parantaa?

Toimivassa ja tehokkaassa tiimityöskentelyssä on tärkeää varata aikaa toiminnan kehittämiselle. Myös tiiminjäsenten osaaminen on avainasemassa. Osaamisen on oltava työtehtävien edellyttämällä tasolla, ja oman osaa-misen ylläpitämiselle on varattava aikaa. Pohjois-Savon Työ- ja elinkeinotoimistolle tehdyn kyselytutkimuksen tuloksista nousi esiin, että tiimioppimista pidettiin hyvänä tapana ylläpitää osaamista ja jakaa tietoa muulle tiimille ja työyhteisölle. Yksi tutkimuksen kehitysehdotuksista oli tiiminoppimisen tehostaminen erilaisten osaamisen kehittämisen käytäntöjen ja työkalujen avulla.

Kirjoittajat:

Mari Naukkarinen, liiketoiminnan kehittämisen (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

llkka Virolainen, KTT, Lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aro, Antti 2018. Työilmapiiri kuntoon. Helsinki: Alma Talent.

Juuti, Pauli & Vuorela, Antti 2015. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus.

Naukkarinen, Mari 2025. Tiimityön kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa. YAMK-opinnäytetyö. Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Vilkman, Ulla 2023, Näin menestyt monipaikkaisessa työssä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 23.8.2024.