Savonia on mukana EU4DUAL korkeakouluallianssissa, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja rikastuttaa partneriorganisaatioiden koulutus- ja tutkimustoimintaa erityisesti työelämäläheisen yhteistyön avulla. Allianssi haluaa tarjota yrityksille uudenlaisia tapoja kehittää henkilöstönsä osaamista ja näin tukea yritysten kilpailukyvyn vahvistumista. Näitä uudenlaisia tapoja etsitään myös erilaisten koulutuskokeilupilottien kautta.

Osana EU4DUAL-allianssin toimintaa Savonia toteutti syksyllä 2024 HR Benchmarking bootcampin. Bootcampin tavoitteena oli oppia henkilöstöjohtamisen parhaista käytänteistä vahvistaen samalla englannin kielen suullista taitoa. Bootcampiin osallistuivat EU4DUAL-allianssin kolmen partneriyrityksen henkilöstöhallinnossa toimivaa asiantuntijaa. Näistä yksi oli Suomesta, yksi Saksasta ja yksi Puolasta.

Idea nousi konkreettisesta tarpeesta

Kansainvälisissä yrityksissä on työtehtäviä, ja yllättäviäkin tilanteita, pystyttävä hoitamaan vieraalla kielellä, tehokkaasti. Epävarmuus omasta kielitaidosta voi kuitenkin tehdä joistakin työtehtävistä epämiellyttäviä ja jännittäviä, ja vähentää jopa työhyvinvointia. Genelec Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö Minna Pappi esitti idean asiantuntijoille tarjottavasta täsmäpreppauksesta, kun esimerkiksi työelämän vierailijaluennoitsija tulee puhumaan Savonian opiskelijoille.

Työpäivien kiireisyys ja aikataulujen eläminen on asiantuntijatyössä useimmille tuttua. Siksi sitoutuminen pitkäkestoisiin, aikaan sidottuihin, formaaleihin koulutuksiin on usein haastavaa. Myös omiin tarpeisiin soveltuvien täsmäkoulutusten löytäminen voi olla vaikeaa, varsinkin juuri silloin, kun niille olisi akuutti tarve. Mitä räätälöidympi ja personoidumpi koulutus on, sitä kalliimpi se yleensä on työnantajalle.

Ratkaisuna tunnistettuihin tarpeisiin pilotoimme intensiivisen 3 viikon aikana toteutuneen oppimiskokonaisuuden työelämän ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin, jossa kielipreppaus tapahtuu non-formaalimmin, muun toiminnan (benchmarkkaus) ohessa.

Benchmarkkaus oppimisen keinona

Käsite benchmarking on alun perin ollut käytössä yritysmaailmassa; yritysten piti oppia ja saada selville, millainen heidän kilpailuasemansa on suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin, ja mitä osa-alueita heitän pitäisi erityisesti kehittää. Benchmarking-käsite syntyi osana systeemiteoreetikko W. Edwards Demingin tutkimusta (Bounds, Dobbins & Fowler, 1995).

Epper (1999, 24) on määritellyt benchmarkkauksen seuraavasti: “A systematic way of self-evaluating, learning from others and improving what you do”. Jetmarova (2009) määrittelee benchmarkkauksen yhtäältä prosessina, jonka avulla yritys voi oppia kilpailijoiltaan ja toisaalta aktiivisena menetelmänä etsiä uusia ideoita ja oppia. Benchmarkkausta voidaan lähestyä myös joko prosessin tai organisaation tulosten (power) näkökulmasta. Perinteisemmässä prosessilähestymistavassa tarkastellaan jotain tiettyä/tiettyjä organisaation prosesseja, kun taas tulosbenchmarkkaus (power benchmarking) keskittyy dataan. (Jetmarova 2009.)

Benchmarkkauksesta voidaan myös käyttää soveltaen nimitystä oppimisen vertaismenetelmä, jossa oleellista on nimenomaan vertaisuus – mahdollisuus käydä tasavertaista dialogia saman kokemusmaailman jakavan ihmisen kanssa (Seppänen-Järvelä 2005, 12). Vertaismenetelmissä keskiössä ovat vertaisuuden lisäksi vastavuoroisuus ja vuorovaikutteisuus, joiden avulla voidaan peilata ja jakaa kokemuksia, saada palautetta ja oppia yhdessä. Vertaismenetelmien käytön lisääntymiseen on myös vaikuttanut työelämän muutos. Työntekijöistä on tullut asiantuntijoita oman työnsä kehittämisessä aiempien hierarkkisempien työn kehittämismallien sijaan (Seppänen-Järvelä 2005; Strömmer 2005).

Benchmarkkausta voidaan tehdä sekä muutamien asiantuntijoiden/organisaatioiden välillä, tai ryhmässä. Onnistuneen ryhmäbenchmarkkauksen elementtinä on tunnistettu muun muassa se, että mukana olevat henkilöt tuntevat aihealueen / toimintaprosessin ja mahdollisesti vastaavat siitä omassa organisaatiossaan. Lisäksi onnistumista edistää se, ettei mukana ole keskinäisiä kilpailijoita ja että ryhmä sitoutuu tavoitteisiin. (Strömmer 2005.)

Kielipedagogisen suunnittelun lähtökohtina motivaation luominen ja itsevarmuuden vahvistaminen

Kuten Rintala, Postareff ja Ryymin (2023) tiivistävät, oppimiseen sitoutuminen vaatii kognitiivista sitoutumista eli motivaatiota, toiminnallista sitoutumista eli osallistumista ja ponnistelua oppimisen edistämiseksi, sekä emotionaalista sitoutumista liittyen yksilön asenteisiin ja tunnereaktioihin. Näiden lisäksi keskeisenä pilotin lähtökohtana kielitaidon kehittymisen näkökulmasta oli osallistujan itsevarmuuden vahvistaminen vieraan kielen puhujana.

Kuten Mercer (2023) toteaa, itsevarmuus ei synny käskemällä tai ylistämällä oppijaa. Oppijan on saatava tunne, että he ansaitsevat positiivisen palautteen. Tätä voidaan tukea auttamalla oppijaa tunnistamaan etenemisensä taidoissaan sekä oppimisstrategiat, joiden avulla hän voi kehittää taitojaan itsenäisestikin. Positiivisten oppimiskokemusten mahdollistaminen on tärkeää, samoin kuin antaa opiskelijan tehdä autonomisia päätöksiä oppimiseen liittyen – esim. mihin ja miten hän haluaa osallistua. Kielenoppijalla on usein epärealistisia odotuksia oppimisensa suhteen tai hänen tavoitteenaan on täydellisyys. Nämä voivat estää taitojen kehittymistä. Oppijaa olisikin tärkeä ohjata ymmärtämään, varsinkin työelämäkontekstissa, että kielitaito on pikemminkin viestintää kuin pelkkää oikeakielisyyttä.

Pilotin tavoitteena oli auttaa opiskelijaa tunnistamaan jo olemassa olevat vahvuutensa englannin osaajana, saamaan vinkkejä, miten taitoja voi kehittää eteenpäin, ja erityisesti saamaan myönteinen kokemus vuorovaikutustilanteesta, jossa hän jakaa omaa osaamistaan vertaiskollegoiden kanssa englanniksi, vaikka hän kokisikin taitotasonsa ajoittain riittämättömäksi. Toteutuksen lähtökohtana oli siis pikemminkin valmennus kuin perinteinen formaali koulutus ennakkoon määriteltyine osaamistavoitteineen.

Toteutuksessa valmentava ote

Benchmarking bootcamp oli yksinkertaistettu sekoitus benchmarkkausta ja vertailevan oppimisen menetelmiä. Tavoitteena oli saattaa yhteen vertaisia, saman aihealueen tuntevia henkilöstöjohtamisen ammattilaisia, joiden organisaatiot eivät olleet keskenään kilpailijoita. Toteutuksen haluttiin olevan vastavuoroinen ja vuorovaikutteinen. Haluttiin oppia toinen toisiltaan, saada palautetta ja kehittämisideoita.

Motivaatiota kielen oppimiseen tuki ammatillista osaamista kehittävä tulokulma (benchmarkkaus). Toiminnan päähuomio kiinnittyi siis ammatilliseen sisältöön ja sivutuotteena syntyi mahdollisuus kielitaidon harjoittamiseen.

Pilotin toiminnallisuus rakentui ennakkotehtävästä, henkilökohtaisesta sparraamisesta, sekä vuorovaikutustilanteista vertaisoppijoiden kanssa (ks. Kuva 1). Osallistujien tukimateriaalina oli ns. valmennuskortteja (coaching cards), joista sai kielivinkkejä HR-sanastoon, etäpalaverissa toimimiseen, ja omatoimiseen ääntämisen ja vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun esim. tekoälyn ja digisovellusten avulla. Tallennetun suullisen ennakkotehtävän avulla osallistujalla oli mahdollista harjoitella tulevaa webinaarin vuorovaikutustilannetta, ja saada henkilökohtaista ohjaavaa, kannustavaa palautetta. Palaute koski niin kielitaidon eri osa-alueita kuin viestinnällisiäkin asioita. Oppija sai henkilökohtaisen palautteen myös webinaarityöskentelystä.

Kuva 1. HR Benchmarking Bootcampin toteutusmalli

Tapaamisia (webinars) oli kolme. Osallistujien lisäksi niissä oli mukana kaksi valmentajaa. Ammatillisen osaamisen (HR) sparraajana toimi Pia Viklund. Kieli- ja viestintäosaamisen sparraajana toimi Irene Hyrkstedt. Positiivisia tunnereaktioita pyrittiin vahvistamaan tukemalla ryhmäytymistä ja luomalla tapaamisiin mahdollisimman välitön tunnelma. Ensimmäisessä tapaamisessa Pia Viklund esitteli hyvän savonialaisen HR-käytänteen, josta keskusteltiin ja vaihdettiin kokemuksia. Seuraavissa tapaamisissa valmennettavat vuorollaan kertoivat valitsemastaan hyvästä käytänteestä tai ajankohtaisesta ilmiöstä HR-työssään. Esitysten pohjalta ryhmä kävi keskustelun ja vaihtoi kokemuksia.

Mitä opimme?

Palautteessa kiitettiin mahdollisuutta tutustua osallistujien organisaatioiden parhaisiin HR-käytänteisiin. Vertaisilta oppiminen ja oman varmuuden lisääntyminen englannin kielen puhujana nousivat myös esiin myönteisinä kokemuksina. Pilotin lyhyt kesto nähtiin heikkoutena.

Itse näkisimme jatkossa hyödylliseksi määrittää osallistujien englannin lähtötaso tarkemmin ja muodostaa valmennusryhmiä sen perusteella. Yhtenäisempi lähtötaso tukisi paremmin osallistujien oppimistavoitteita ja niiden saavuttamista ja positiivisten kokemusten syntymistä. Käytännön haasteina kansainvälisessä yhteistyössä on aina aikataulutus, koska suunnittelussa on huomioitava työpäivien aikataulujen lisäksi myös aikaero.

Koemme, että onnistuimme tuottamaan valmennettaville positiivisen oppimiskokemuksen pilotin aikana ja luomaan uudenlaisen tavan, ei vain kehittää henkilöstön osaamista, mutta myös verkostoitua oman alan kollegoihin EU4DUAL-allianssin puitteissa Euroopassa.

Kirjoittajat:

Irene Hyrkstedt, lehtori, Savonia-amk, irene.hyrkstedt@savonia.fi

Pia Viklund, hankejohtaja, Savonia-amk, pia.viklund@savonia.fi

Lähteet:

Bounds, G., Dobbins, G. and Fowler, O. 1995. Management: A Total Quality Perspective. South-Western College Publishing.

Epper, R. 1999. Applying benchmarking to higher education. Change 31 (6), 24-31.

Jetmarova, B. 2011. Benchmarking – Methods of raising company efficiency by learning from the best-in-class. E+M Ekonomie a management 14 (1), 83-96.

Mercer, R. 2023. Enhancing learner self-confidence. Oxford University Press ELT. 14.3.2023. https://teachingenglishwithoxford.oup.com/2023/03/14/enhancing-learner-self-confidence/ Viitattu 12.1.2025.

Rintala H., Postareff L. & Ryymin, E. 2023. Sitoudun, siis opin – Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä? Työelämän tutkimus 21 (1), 33-57. https://doi.org/10.37455/tt.107998. Viitattu 12.1.2025.

Seppänen-Järvelä, R. 2005. Johdanto – Vertaisuuteen perustuvat kehittämis- ja arviointimenetelmät: innovatiivisia ratkaisuja. Teoksessa Riitta Seppänen-Järvelä (toim.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin menetelminä. Stakes. Hyvät käytännöt -menetelmäkirja, 11–16.

Strömmer, P. 2005. Vertailukehittäminen – virtuaalikypärä nimeltään benchmarking. Teoksessa Riitta Seppänen-Järvelä (toim.) Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin menetelminä. Stakes. Hyvät käytännöt -menetelmäkirja, 55–64.