Teini-ikäisenä Carin Salon mielestä siideri ja siitä seuraava humalatila kuuluivat jokaisiin bileisiin. 2000-luvulla Salon ollessa teini, humalahakuinen juominen oli lähes poikkeuksetta osa nuorten maailmaa. Bileissä piti aina juoda ja ”cooliutta” mitattiin juomisen määrällä.

– 13-vuotiaana join ensimmäiset siiderit telttaretkellä kaverin vanhempien takapihalla, Salo hymähtää.

Humalahakuisuus pysyi rinnalla juhlissa ja illanvietoissa läpi aikuisuuden. Salon mukaan hänen alkoholin käyttönsä oli sellaista, että kun kerran lähdetään, niin mennään aamuneljään tai ei ollenkaan.

Vuoden 2021 elokuussa Salon päähän kuitenkin iski ajatus kuin salama kirkkaalta taivaalta: ”tämä on viimeinen kerta, kun juon alkoholia”.

– Minulle tuli semmoinen olo, ettei jaksa enää. Kiinnostus lopettamista kohtaan oli virinnyt jo pidemmän aikaa. Kesällä on paljon tapahtumia ja viikonloput menivät juhliessa. Minulla oli ollut vähän uupunut olo, vaikka en olisi paljon juonutkaan.

Salo opiskelee Savonialla muotoilua monimuoto-opintoina. Hän aloitti opinnot vuonna 2019.

– Olin jo pidemmän aikaa kiinnittänyt huomiota siihen, että opintoihin liittyvät, keskellä viikkoa olleet tapahtumat verottivat jaksamistani. Tuntui, että palautuminen kesti kauhean kauan ja jopa koulunkäyntini kärsi vähän, Salo muistelee.

Salo päätti siis laittaa korkin kiinni toistaiseksi.

– En ole katunut päätöstä kertaakaan. Kaipasin tasapainoa elämääni ja alkoholi jos jokin vain epätasapainottaa minua. Alkoholin vaikutuksen alaisena olemisesta tulee tietysti hyvä fiilis, mutta saman tyyppinen olo tavallaan tullee myös raitistelusta, siitä tulee ihan mahtava olo, Carin Salo hehkuttaa.

– Voisin tietysti ottaa vaikka huomenna, jos siltä tuntuu. En kuitenkaan ole tällä hetkellä valmis juomaan yhtään, koska olen niin onnellinen, Salo kertoo.

Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien

Suomessa on laajemminkin havahduttu siihen, että kansalaisten alkoholinkulutus on vähenemään päin. Tämä trendi alkaa pikkuhiljaa näkyä myös hyvin humalahakuiseksi mielletyssä korkeakouluopiskelijoiden vapaa-ajan vietossa.

Yksi juomattomuuden trendiin myötävaikuttava asia on viime vuosina ollut sober curious –ilmiö. Sober curious kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholiin liittyviä tottumuksia ja kokeilemaan raitistelua niissä tilanteissa, joissa alkoholia on yleensä totuttu nauttimaan. Sosiaalisen median sober curious –vaikuttajat ovat nostaneet esiin sitä, että raittiina voi bailata ja viettää aikaa ystävien kanssa ihan samaan tapaan, kuin alkoholin vaikutuksen alaisena.

Vielä ei kuitenkaan voida puhua opiskeluelämän raitistumisesta. Raittiina juhlivan on edelleen vaikea löytää bileistä kaltaistaan seuraa.

– Joissakin opiskelijabileissä on ollut kivaa, mutta kyllä niissä myös tuntuu vähän erilaiselta kun on tottunut olemaan humalassa. Myös humalaisten kanssa tekemisissä oleminen on vähän erilaista. Juhlissa tulee helposti ulkopuolinen tunne, koska paikalla ei ole muita selviä. Uskon, että edes yksi selvä kaveri vaikuttaisi asiaan paljon, Salo kertoo.

”Et ole todennäköisesti ainoa”

Savonialla tradenomiksi opiskeleva Annika Väänänen sopisi hyvin Carin Salon selväksi seuralaiseksi, sillä Väänänen ei ole koskaan juonut alkoholia.

– En vain ole koskaan kokenut sitä tarpeelliseksi. Minulle on myös osunut elämässä kohdalle aina oikeat ihmiset, koska kukaan ei tee juomattomuudestani numeroa, Väänänen kertoo.

Korkeakoulun alkaessa monella fuksilla on paljon asioita mielen päällä. Miten opinnot sujuvat? Onko ala oikea? Miten pärjään yksin uudessa kaupungissa? Väänänen pohti näiden kaikkien lisäksi myös sitä, miten ihmiset ottavat hänen raittiutensa vastaan.

Väänänen pelkäsi joutuvansa silmätikuksi. Hän melkein jätti uusien opiskelijoiden ensimmäiset viralliset bileet eli fuksiaiset kokonaan väliin pelkonsa vuoksi.

– Juhlissa yksi luokkalainen tarjosi minulle lonkeroa. Kun kieltäydyin juomasta vedoten siihen, etten käytä alkoholia, tämä ohitettiin vain toteamalla, että ”aijaa”. Se asia oli sillä käsitelty. Suurin osa ihmisistä on sanonut minulle, että tämä on heistä hienoa tai että he toivoisivat itsekin pystyvänsä olemaan selvänä, Väänänen kertoo.

Väänäsellä on pitkä kokemus raittiina juhlimisesta. Hän haluaa kannustaa myös muita voittamaan pelkonsa, jos raittius kiinnostaa.

– Juhlissa on muitakin, joka eivät juo. Et ole todennäköisesti ainoa. Muita ihmisiä ei sitä paitsi edes kiinnosta juotko vai et.

Väänänen korostaa, että muiden juhlatunnelmaa ei kannata yrittää latistaa riippumatta siitä, käytätkö alkoholia. Raittiin juhlijan ei siis sovi esimerkiksi puutua muiden juomiseen.

– Jos on sellaista tyyppiä, joka istuu yksin nurkassa ja murjottaa ja kommentoi lisäksi vielä muiden juomista, niin se ei tietysti ole kiva kenellekään. Tärkeintä on olla mukana juhlissa vain silloin, jos itse haluaa olla siellä. Riittää, että lähtee itse pitämään hauskaa, Väänänen korostaa.

Sekä Väänänen että Salo ovat olleet aktiivisia toimijoita paikallisissa ainejärjestöissään. Salo jäi vuosi sitten pois järjestötoiminnasta.

Annika Väänänen luotsaa myös ainejärjestönsä KuoTra ry:n podcastia. Väänänen sai alkuvuodesta idean, että podcastissa olisi hyvä tuoda esiin sitä, että opiskelijaelämästä voi hyvin nauttia ilman humalahakuista juomista.

Samaan aikaan kattoliitto Tradenomiopiskelijat ilmoitti, että syksyllä 2022 on valtakunnallinen kampanja aiheesta. Paikallinen KuoTra ry lähti mielellään mukaan.

– Kampanjassa oli mukana muun muassa somessa sober curious –ajatusta paljon ajanut Darravapaa. Podcastjaksomme sai paljon kiitosta, Väänänen kertoo.

– Meillä on koko ajan enemmän ja enemmän holittomia tapahtumia. Kaupoissa ja baareissa on myös jatkuvasti enemmän holittomia juomavaihtoehtoja. Uskon, että tämä ilmiö tulee vain lisääntymään tulevina vuosina myös opiskelijapiireissä, Väänänen summaa.