Opettajille kertyy vuosien saatossa kokemukseen perustuvaa eli hiljaista tietoa. Työelämässä hiljainen tieto muodostuu vuosien varrella työtä tehdessä, mikä näkyy ammatillista osaamista laajempana tietona. Kun tarkastellaan opettajia asiantuntijoina, voidaan huomata heidän kykenevän hiljaisen tiedon avulla samanaikaisesti noudattamaan opetussuunnitelmaa ja muokkaamaan sisältöjä seuraamalla opiskelijoidensa reaktioita. Tällainen toiminta vaatii henkilöltä nopeaa reagointikykyä ja substanssiosaamista opetettavaan aiheeseen (Kuiri 2022; Toom ym. 2008, 48–53; Toom 2019).

Asbarin (2019) tutkimuksen mukaan positiivisen ympäristön luominen mahdollistaa parhaiten hiljaisen tiedon siirtämisen, unohtamatta innovatiivista ajattelua. Toisaalta on myös syytä rohkaista jakamaan kokemukseen perustuvaa tietoa opettajalta opettajalle, mikä kannustaa yhdessä oppimiseen ja innovointiin tiiminä. Asbarin (2019) tutkimuksessa korostetaan kannustavan toimintakulttuurin ja luottamuksen rakentamisen merkitystä organisaation sisällä hiljaisen tiedon siirtämisessä. Eshchar-Netzin ja Vedder-Weiss (2020) tutkimuksessa tuodaan esille opettajien rohkaiseminen yhdistämään reflektointia ja kysymistä virkaiältään kokeneemmilta opettajilta. Tutkimuksessa nousee esille mahdollisuus tutkia ja nähdä erilaisia näkökulmia sekä löytää yhdessä uusia ratkaisuja pohdittuun aiheeseen. Toisin sanoen, toiminta mahdollistaa eksplisiittisen diskurssin reflektoinnin ja muuttaa näin hiljaista ammatillista tietoa jaetuksi näkyväksi tiedoksi. (Asbari ym. 2019; Eshchar-Netzin & Vedder-Weiss 2020)

Tiedon jakaminen fasilitoiduissa tilanteissa on toimiva tapa siirtää hiljaista tietoa tiimin sisällä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi erilaiset workshopit, Teams-neuvottelut ja puhelinkeskustelut. Organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus siihen, millä tavalla hiljaisen tiedon siirtymistä tuetaan; kannustava työyhteisö ja epäviralliset kahvipöytäkeskustelut edistävät tätä prosessia. Aivoriihimenetelmän hyödyntäminen hiljaisen tiedon siirtämisessä on luonnollinen ja helppo tapa jakaa tietoa eri kokoisissa ryhmissä (Castellani ym. 2021).

Brain Writting-aivoriihimenetelmä

Aivoriihi on yksi luova tapa lähestyä ongelmanratkaisua ryhmässä. Aivoriiheilyn tarkoituksena on tuottaa iso määrä ideoita, joista valitaan etukäteen sovittu määrä jatkojalostusvaiheeseen. Aivoriihityöskentelystä on erilaisia variaatioita ja tässä keskitymme Brain Writting-menetelmään. Brainwrittingin tavoitteena on luoda mahdollisimman monta uutta ideaa erilaisista teoista toivottuun lopputulokseen. Menetelmä eroaa perinteistä brainstromingista, sillä ideointi tapahtuu itsenäisesti ja hiljaisuudessa. Menetelmän hyödyntäminen on erityisen hyödyllistä, kun halutaan varmistaa ryhmän hiljaisempien henkilöiden ideoiden esille pääsy. Menetelmän lyhyt ja rajattu aika vapauttaa samalla osallistujat heittäytymään, sillä brainwrittingissä haetaan laadun sijaan määrällisesti paljon erilaisia ideoita. Aikaraja edesauttaa vähentämään omiin ideoihin liikaa takertumisen, sillä idealistat kiertävät nopeasti osallistujien välillä. (Ojasalo ym. 2015; Sitra 2020.)

Brain writting aivoriihi -menetelmässä jokainen työpajaan osallistua luo kolme ehdotusta määriteltyyn teemaan. Tämän jälkeen paperi siirretään myötäpäivään seuraavalle osallistujalle, joka lähtee kehittämään ideoita aikaisempien pohjalta. Tätä prosessia jatketaan niin pitkään, kunnes jokainen on saanut mahdollisuuden kirjata ideapaperiin huomionsa. Ideointivaiheen päätyttyä, ideat kiinnitetään seinälle ja ryhmän jäsenet pääsevät äänestään ideoista plus-merkein. Äänestyksen jälkeen keskustellaan ideoiden jatkokehitysmahdollisuuksista. (Ojasalo ym. 2015; Sitra 2020.)

Pedaforum 2024 – Brain writting työpaja hiljaisen tiedon hyödyntäminen opetuksien suunnittelussa

Pedaforumissa järjestetyssä Brainwriting-työpajassa tarkoituksena oli löytää ratkaisuita tekoälyn hyödyntämiseen opetuksen suunnittelussa. Työpaja oli ennakkoon suunniteltu tunnin pituiseksi ja työpajan vetäjän toimi erillisenä fasilitoijana, joka helpotti työpajalle ennakkoon määritellyssä ajassa pysymisessä. Työpajan tarkoituksena oli demonstroida käytännössä Brainwriting-aivoriihimenetelmän käyttämistä hiljaisen tiedon siirtämisessä opetuksen suunnittelussa. Työpajan teemaksi valikoitui tekoäly, sillä monelle opettajalle on jo muodostunut kokemusperäisesti syntynyttä tietoa tekoälyn hyödyntämisestä opintojaksojen suunnittelussa.

Työpajassa jokainen osallistuja pääsi harjoittelemaan käytännössä hiljaisen tiedon siirtämistä opintojaksojen suunnittelussa hyödyntäen Brainwriting-aivoriihimenetelmää. Osallistujat kokivat työpajassa harjoitellun menetelmän mielekkääksi osaksi opetuksen suunnittelua, sillä selkeä aikaraamitus estää jumiutumista yhteen ideaan ja luo erinomaisen pohjan keskustelulle valikoiduista ideoista.

Työpajan päätteeksi osallistujat kokivat, että Brainwriting-menetelmä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden hiljaisen tiedon jakamiseen ja uusien näkökulmien löytämiseen. Menetelmä osoitti, että kun annetaan tilaa jokaisen äänen kuulumiselle, syntyy monipuolisia ja innovatiivisia ideoita, jotka voivat rikastuttaa opetussuunnitelmaa ja tuoda uusia ulottuvuuksia opetukseen. Tämä prosessi ei ainoastaan vahvista opettajien välistä yhteistyötä, vaan myös luo pohjan jatkuvalle kehitykselle ja oppimiselle. Pedaforum 2024:ssä koettiin, että Brainwriting on tehokas työkalu, joka voi auttaa opettajia hyödyntämään hiljaista tietoaan luovasti ja tehokkaasti, mikä on arvokasta niin opettajille itselleen kuin opiskelijoillekin, jotka hyötyvät rikkaammasta ja syvällisemmästä oppimiskokemuksesta.

Lähdeluettelo:

Asbari, Masduki, Mayesti, Wijayanti, Laksmi, Hyun, Chi, Choi, Purwanto, Agus & Santoso, Budi, Priyono 2019. Effect of Tacit and Explicit Knowledge Sharing on Teacher Innovation Capability. Dinamika Pendidikan 14 (2) (2019) 227–243. Verkkojulkaisu. https://pdfs.semanticscholar.org/049c/2c6877af087f0d5cfe0eb9dea2ad5018be45.pdf.. Viitattu 29.5.2024.

Eshchar-Netz, Livat & Vedder-Weiss, Dana 2020. Teacher learning in communities of practice: The affordances of co-planning for novice and veteran teachers’ learning. Journal of Research in Science Teaching. Research article. https://www.researchgate.net/publication/345015417_Teacher_learning_in_communities_of_practice_The_affordances_of_co-planning_for_novice_and_veteran_teachers’_learning. Viitattu 29.5.2024.

Kuiri, Tiina 2022. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen opintojaksojen suunnittelussa. Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.

Ojasalo, Katri, Moilanen, Teemu & Ritakoski, Jarmo 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5. Viitattu 30.5.2024.

Sitra 2020. Tekojen pikaideointi. Verkkojulkaisu. https://www.sitra.fi/caset/tekojen-pikaideointi/. Viitattu 30.5.2024.

Toom, Auli, Onnismaa, Jussi & Kajanto, Anneli 2008. Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: Gummeruksen Kirjapaino Oy.

Tekoälyn käyttö:

Oikolukemisessa ja kielenhuollossa on käytetty apuna OpenAI ChatGPT-tekoälyä.