Ensihoitopalvelu viittaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuvaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireelliseen hoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin, sisältäen tarvittaessa potilaan kuljettamisen sopivimpaan hoitolaitokseen. Ensihoitopalvelua Suomessa tarjoavat ensivaste-, perustason ja hoitotason ensihoitoyksiköt sekä lääkäriyksiköt, joissa työskentelee taustaltaan ja koulutukseltaan erilaisia ensihoidon ammattilaisia.

Ensihoitolääkäripäivystys on merkittävä osa suomalaista ensihoitojärjestelmää. Päivystävän ensihoitolääkärin tehtäviin kuuluu muun muassa kiireellisille ensihoitotehtäville osallistuminen helikopterilla tai autolla (ns. maayksikkö), potilaskohtaisten hoito-ohjeiden antaminen ensihoitajille, sekä ensihoidollisissa asioissa konsulttina toimiminen muille terveydenhuollon toimintayksiköille. Ensihoitolääkäriyksikkö kykenee suorittamaan tarvittaessa useita erilaisia toimenpiteitä, joihin muilla ensihoitoyksiköillä ei ole valmiuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi potilaan nukuttaminen ja hengitysteiden turvaaminen intubaatiolla, vammapotilaan ensivaiheen kirurgiset toimenpiteet sekä tehohoitoa vastaava verenkierron ja hengityksen ylläpitohoito.

Kesällä 2023 valmistuneessa ensihoidon johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltiin Kuopiossa sijaitsevan FinnHEMS 60-lääkäriyksikön ensihoitotehtäviä vuosina 2019–2021. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa lääkäriyksikön kohtaamista potilaista, kuljetusmenetelmistä, sekä ensihoitolääkäreiden kiinnittymisestä tehtäviin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin FinnHEMS database (FHDB)-tehtävätietokannasta ajanjaksolta 1.1.2019–31.12.2021. Tehtävätietokannasta kerättiin tutkimukseen mukaan kaikki sellaiset tehtävät, joissa lääkäriyksikkö oli kohdannut potilaan.

FinnHEMS 60-lääkäriyksikön tehtävät vuosina 2019–2021

Ensihoitolääkäriyksikön hälytysmäärä on suurempi kuin kohdattujen potilaiden lukumäärä, koska usein ensihoitotehtävällä yksikön palveluita ei lopulta tarvita, vaan tehtävän pystyy suorittamaan esimerkiksi hoitotason ensihoitoyksikkö ilman lääkärin läsnäoloa. Näin ollen ensihoitolääkäriyksikön palveluita voidaan kohdentaa kriittisimmin heitä tarvitseville potilaille. 

Kolmen vuoden tarkastelujakson hälytysmäärä yksiköllä oli yhteensä 7596, joista potilas kohdattiin 1415 tehtävällä. Kaikista hälytyksistä potilas kohdattiin siis 19 %:lla tehtävistä.

Potilaiden keski-ikä oli 52 vuotta, joista suurin osa (20 %) oli iältään 61–70-vuotiaita. Vähiten yksikkö kohtasi yli 90-vuotiaita potilaita (0,6 %) ja alle 18-vuotiaiden potilaiden osuus oli 9 %.

Potilaiden sairaus-/vammatyypit jaettiin tutkimuksessa viiteen kategoriaan, jotka olivat sydänpysähdys, trauma, neurologinen syy, intoksikaatio eli myrkytys, sekä muut syyt. Muihin syihin lukeutuivat potilaiden gynekologiset/obstetriset tilanteet (esim. synnytykset), hengitysvaikeudet, infektiot, rintakivut, sekä psykiatriset syyt. Eniten lääkäriyksikkö kohtasi trauma- eli vammapotilaita (ks. kuvio). Traumatyypit jaettiin myös viiteen kategoriaan, joita olivat tylpät ja lävistävät vammat, pään vammat, palovammat, sekä muut vammat. Suurin osa (63 %) vammapotilaista oli saanut tylpän vamman.

Tehtävillä menehtyneiden potilaiden osuus oli 10 % (143) kaikista kohdatuista potilaista, joista kahdeksan oli alle 18-vuotiaita. Menehtyneistä kohdatuista potilaista sydänpysähdyspotilaita oli 88 %, traumapotilaita 8 % ja muihin syihin menehtyi 4 %.

Lähtiessään ensihoitotehtävälle, miehistö valitsee kulkuneuvon esimerkiksi sään, kohteen sijainnin, hälytyksen tietojen sekä mahdollisten laskeutumispaikkojen perusteella. Tutkimusjakson aikana FinnHEMS 60-lääkäriyksikkö valitsi kulkuneuvoksi helikopterin hieman useammin (56 %) kuin maayksikön.

Viive hälytyksestä liikkeelle lähtöön oli keskimäärin 6 minuuttia ja matkustusaika 22 minuuttia. Potilas tavoitettiin keskimäärin 31 minuutissa hälytyksestä ja kohteessa aikaa kului 16 minuuttia. Kuljetusaika oli keskimäärin 31 minuuttia. Yksikön ensihoitolääkäri saattoi ambulanssin mukana tai kuljetti helikopterilla seurantajakson aikana sairaalaan yhteensä 861 potilasta. Suurin osa (93 %) kuljetetuista tai saatetuista potilaista toimitettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

Helikopterikuljetukset kaksinkertaistuivat tarkasteluvuosina

Suurin muutos tarkasteluvuosina tapahtui helikopterikuljetusten määrän nousussa. Vaikka hälytysmäärät laskivat, kohdattujen potilaiden lukumäärä pysyi lähes samana ja yksikön helikopterikuljetukset kaksinkertaistuivat. Vain 10 % kohdatuista potilaista menehtyi tehtävän aikana. Näin ollen lääkäriyksikön resurssia on käytetty paremmin niihin tehtäviin, joissa heistä on merkittävin hyöty. Kohteessa aikaa kului keskimäärin 16 minuuttia, joten yksikön toiminta on ollut nopeaa, tehokasta ja viiveetöntä. Suurin osa kohdatuista potilaista oli ennestään hyväkuntoisia trauma- ja neurologisia potilaita, jotka ovat tutkitusti ensihoitolääkäriyksikön hoidosta eniten hyötyviä potilasryhmiä.

Lisäksi vuonna 2021 FinnHEMS 60-lääkäriyksikön toimintaa tehostettiin erityisesti aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuljetusten osalta. Uutena käytäntönä aloitettiin toimintamalli, jossa yli sadan kilometrin päässä aivoverenkiertohäiriöstä kärsivät potilaat kuljetettiin ensihoitolääkärin arvion perusteella suoraan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan helikopterilla, joka ilmeni AVH-potilaiden helikopterikuljetusten kolminkertaistumisena. Tämä uusi toimintamalli osoittautui selvästi onnistuneeksi muutokseksi, lisäten samalla helikopterin hyötykäyttöä.

Kirjoittajat:

Anni Keränen, YAMK-opiskelija, ensihoidon johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Suvi Aura, TtT, lehtori terveysala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

FinnHEMS 2022. Vuosikertomus 2021. https://finnhems.fi/wp-content/uploads/2022/08/FinnHEMS-vuosikertomus-2021.pdf

Pirneskoski, Jussi 2021. Ensihoitojärjestelmä Suomessa. Finnanest 54 (3), 208–212. http://www.finnanest.fi/files/pirneskoski_ensihoitoja_rjestelma_.pdf

Saviluoto, Anssi, Björkman, Johannes, Olkinuora, Anna, Virkkunen, Ilkka, Kirves, Hetti, Setälä, Piritta, Pulkkinen, Ilkka, Laukkanen-Nevala, Päivi, Raatiniemi, Lasse, Jäntti, Helena, Iirola, Timo, Nurmi, Jouni 2020. The first seven years of nationally organized helicopter emergency medical services in Finland – the data from quality registry. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine 28, 46. https://doi.org/10.1186/s13049-020-00739-4

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 2017/585. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170585#Pidm45237816663264

Artikkeli perustuu Anni Keräsen YAMK opinnäytetyöhön ” FinnHEMS 60-lääkäriyksikön kohtaamat potilaat 2019–2021” (2023). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622122