Pysäköintialan yritys tavoittelee ympäristösertifiointia ja vastuullisempaa toimintaa, mutta kuinka aihetta lähestytään, kun kyseessä on yksityisautoiluun perustuva liiketoiminta? Pysäköintiala elää murroksessa. Ala muuttuu entistä vauhdikkaammin kohti liikkumisenpalveluita, ja alaan kohdistuu entistä enemmän vastuullisuusvaatimuksia asiakkailta ja sidosryhmiltä. Suomessa yksityisautoilu pysyy merkittävänä liikkumismuotona vielä pitkään. Alalla toimivien yritysten on kyettävä kehittämään liiketoimintaansa vastuullisempaan suuntaan.

Pysäköintialan yritykset ovatkin alkaneet jo panostaa kestävään kehitykseen toimissaan, mutta näiden pyrkimysten näkyminen alalla konkreettisina tekoina on nykypäivänä vielä toistaiseksi vähäistä. Tässä blogissa kerrotaan kestävän tulevaisuuden kehittämisprojektista pysäköintialan yritykselle, jossa toteutettiin Ekokompassi-ympäristösertifiointiprosessi ja jatkotoimenpide-ehdotuksia vastuullisuusnäkökulmiin liittyen.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Kestävä kehitys pyrkii maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaan jatkuvaan yhteiskunnalliseen muutokseen, jonka tavoitteena on varmistaa hyvät elinolosuhteet sekä nykyisille että tuleville sukupolville. Tämä edellyttää kaikkien kestävän kehityksen neljän eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen pilarin tasapuolista huomioimista päätöksenteossa ja toiminnassa. (Ympäristöministeriö 2023.) Pysäköintialan toiminnan luonteen vuoksi erityisesti ekologisen pilarin merkittävyys korostuu.

Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja säästeliästä luonnonvarojen käyttöä. Yrityksen näkökulmasta ekologinen kestävyys on raaka-aineiden ja energian kestävää ja tehokasta käyttöä sekä ympäristöä kuormittavien päästöjen minimointia. Yritykset voivat vastuullisuusraportoinnin ja -viestinnän tukena hyödyntää sertifikaatteja (Kurittu & Rankinen 2023, 270–272). Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliiton organisaatioille kehittämä ympäristöjohtamisen työkalu, joka pohjautuu ISO14001-standardiin. Sen avulla yritys voi tunnistaa, seurata ja pienentää aiheuttamiaan ympäristövaikutuksia. (Ekokompassi 2024).

Vastuullisuustyö voidaan rakentaa erilaisten sitoumusten, aloitteiden ja standardien varaan. Osaksi projektin tietoperustaa valittiin YK:n kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Kyseessä on maailmanlaajuinen aloite, jonka tavoitteena on vastata erilaisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin ja ympäristöhaasteisiin kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi vuoteen 2030 mennessä (Kestäväkehitys.fi julkaisuaika tuntematon).

Kestävän tulevaisuuden kehittämisprojekti

Projektin toimeksiantajana toimi pysäköintialan yritys, joka kilpailutuksien ja lainsäädännön vaatimusten vuoksi oli tunnistanut tarpeen panostaa kestävään kehitykseen ja ottaa käyttöön Ekokompassi ympäristöjohtamisen työkaluksi. Projektin tavoitteena oli toteuttaa sertifiointiprosessi ja integroida vastuullisuus osaksi yrityksen toimintastrategiaa.

Sertifiointiprosessi ja lopputuotos rakentuivat Ekokompassin kymmenportaisen kriteeristön avulla. Prosessi koostui muun muassa alkukartoitusvaiheesta eli dokumentaation tuottamisesta yrityksen toiminnan nykytilanteesta, varsinaisten ympäristötavoitteiden valitsemisesta ja sitä kautta yrityksen ympäristöohjelman rakentamisesta.

Projektin lopputuotoksena luotiin ympäristöohjelman ensimmäisen vuoden tavoitteet yrityksen neljään vaikutuksiltaan merkittävimpään osa-alueeseen: energia, jätehuolto, kemikaalit ja hankinnat. Lisäksi laadittiin julkinen ympäristölupaus sekä jatkotoimenpide-ehdotuksia yrityksen muuhun vastuullisuustyöhön.

Pohdinta

Siinä missä kestävä kehitys ja vastuullisuus koettiin aiemmin taloudellisena rasitteena, on se muuttunut enemmänkin investoinniksi yrityksen tulevaisuuteen (Sitra 2022, 6). Yritys pitää pystyä vakuuttamaan vastuullisuustyön konkreettisista hyödyistä unohtamatta sen vaatimia resursseja. Tämä vaatii koko organisaation sitouttamista. Merkityksellistä on tunnistaa ja tuoda esiin yrityksessä jo olemassa olevia vastuullisuustoimia, jotta yrityksessä ymmärretään mitä kaikkea vastuullisuustyö on. Projektin myötä havaittiin, että kestävä kehitys vaatii asiantuntijuutta koota yhteen osaamista ja tietoa eri osa-alueilta yrityksen sisältä ja niistä luodaan vastuullisuustyön perusta.

Ympäristösertifiointiprosessi on hyvä herättelijä vastuullisuustyölle, mutta projektissa nostettiin esille jatkotoimenpideohjeistuksen kautta myös muita kestävän kehityksen osa-alueita yritysvastuutyölle tulevaisuudessa. Pysäköintialan vastuullisuustyö vaikuttaa keskittyvän tällä hetkellä vahvasti ekologisiin näkökulmiin, mutta kilpailuetuna toimisi, mikäli myös muu vastuullisuustyö tehtäisiin näkyväksi viestinnässä.

Koska pysäköintiala elää murroksessa, kuluttajien ohjaaminen ja sidosryhmätyöskentely tulee nousemaan keskiöön. Alalta vaaditaan vastuullisuutta, joten myös sidosryhmäyhteistyön on luotava kestävän kehityksen ratkaisuja. Vastuullisesti toimivalla pysäköintialan yrityksellä on mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen myös ohjaamalla kuluttajia tekemään kestävämpiä valintoja. Tällaisella vaikuttamisella yritys voi edistää vastuullisuutta omalla alallaan.

Kirjoittajat: Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinnon opiskelijat Liisa Arpiainen, Noora Hanski ja Janne Vuoristo

Lähteet:

Ekokompassi 2024. Ympäristöjärjestelmä. https://ekokompassi.fi/ymparistojarjestelma/. Viitattu 7.6.2024.

Kestavakehitys.fi julkaisuaika tuntematon.

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Viitattu 7.6.2024.

Kurittu, Kaisa & Rankinen Lea 2023. Menesty Kestävästi! Vastuullisuus johdon ja hallituksen agendalla. Helsinki: Alma Talent.

SITRA 2022. Sitran selvityksiä 214 – vastuullisuuden tulevaisuus. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/06/sitra_vastuullisuuden_tulevaisuus_fin_0822.pdf. Viitattu 7.6.2024.

Ympäristöministeriö 2023. Mitä on kestävä kehitys? https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys. Viitattu 7.6.2024.