Ympäristömme kriisit pakottavat meidät katsomaan maailmaa uusin silmin. Tiedämme jo varsin hyvin, että elämäntapamme on monin tavoin kestämätöntä. Tiedämme, että ilmasto lämpenee, luonnonvarat hupenevat ja biodiversiteetti vähenee (Euroopan komissio 2023).

Marraskuussa 2023 julkaistussa Kohti kestävää ja hyvää elämää -videosarjassa haluttiin tuoda kestävyyskeskusteluun innostavaa ja tulevaisuuteen positiivisesti katsovaa näkökulmaa. Voisimmeko olla luomassa tulevaisuutta, jossa elämä olisi sekä kestävää että merkityksellistä? Voimmeko löytää elämäntavan, joka ei ole hyvästä tinkimistä vaan jopa paremman elämänsisällön saavuttamista?

Kohti kestävää ja hyvää elämää -videosarja koostuu yhdeksästä lyhyestä videosta, joissa kestävän kehityksen asiantuntijat ja eri taustaiset ihmiset pohtivat muun muassa luontoyhteyttä, kulttuuria, merkityksellisyyttä ja kestävää tulevaisuutta. Videoita voi käyttää esimerkiksi opetustyössä tai itseopiskelussa. Videoiden tueksi on laadittu fasilitaattorin opas opettajille ja keskusteluryhmien vetäjille. (OKKA-säätiö 2023.)

Kohti kestävää ja hyvää elämää -hankkeen kuvaukset touko-kesäkuussa 2023 Helsingissä. Kuvassa Kalevalalaisten naisten toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen ja taiteilija-tutkija Henna Laininen jakson ”Kulttuurin muutosvoima” kuvauksissa (Kuva: Heli Pesonen)

Ekologinen jälleenrakennus – ylös fossiilitalouden raunioista

Yhteiskuntamme rakentuu pitkälti fossiilitalouden luomiin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva elämäntapamme on kestämätöntä ja tarvitsemme suuria rakenteellisia muutoksia fossiilitaloudesta irtautumiseen. (BIOS-tutkimusyksikkö, nd.)

Videosarjan ensimmäisessä jaksossa BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde (2023) avaa ekologisen jälleenrakennuksen käsitettä sekä taustoja, miten nykytilanteeseen on tultu ja kuinka kestämättömästä tilanteesta tulisi päästä pois. Ekologisella jälleenrakennuksella tarkoitetaan yhteiskunnan uudelleenrakentamista siten, että niin asuminen, liikkuminen, ruuantuotanto ja energiantuotanto ja ajatusmallimme on muodostettava uudelleen ja kestäviksi. Uuden synnyttämisen ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa niukkuutta, vaan välttämättömien asioiden toteuttamista kestävällä tavalla. Vaikka vastuuta ei voida sysätä vain yksilön harteille, ei suuria muutoksia yhteiskunnissa usein tapahdu ilman ruohonjuuritasolta syntyvää painetta.

Onko yhteytemme maailmaan ehjä?

Meidän on huomioitava toiminnassamme planeettamme rajalliset resurssit sekä ihmisten ja koko eliökunnan hyvinvointi. Tarvitsemme ekososiaalista sivistystä sekä systeemistä ajattelua, jotta ymmärrämme, miten toimintamme linkittyy aina myös muuhun. (Salonen 2023.)

Merkityksellisen elämän eväät -videossa Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen ja psykologi Juni Sinkkonen (2023) pohtivat miten osallisuus ja yhteistoimijuus luovat merkityksellisyyttä. Olemme osa maailmaa – emme irrallisia yksilöitä – ja meidän tulisikin pyrkiä pois ajatuksesta ”maailma on minua varten” kohti ajatusta ”minä olen maailmaa varten”, Salonen kuvailee.

Kadonnutta maailmayhteyttä etsimässä -jaksossa tutkija-taiteilija Raisa Foster ja tutkija-oppimismuotoilija Maria Joutsenvirta (2023) pohtivat, kuinka maailmayhteytemme on etääntynyt juuristaan. Samalla, kun tuotanto on karannut kauas, on hankalampi hahmottaa yhteyttä asioiden alkuperään. Ei kuitenkaan tarvitse kuin katsoa isovanhempiemme lapsuuteen, kun Suomessakin elettiin aivan eri tavalla. Kun työ ja tuotanto tapahtuivat lähellä, oli helpompi luoda huolehtiva suhde ihmisiin, asioihin ja ympäristöön.

Ja onhan edelleen maailmassa alkuperäiskulttuureja, jotka elävät vuorovaikutuksessa ja sopusoinnussa luonnon kanssa, kuten Kalevalalaisten naisten toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen ja taiteilija-tutkija Henna Laininen ja (2023) tuovat esille videossa Kulttuurin muutosvoima. Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen voikin auttaa löytämään ymmärrystä eri ihmisten välillä. Kriisien ajassa on myös tärkeää vaalia vuorovaikutuskulttuuria, jotta pystymme hyväksymään erilaisia näkemyksiä, kuten Henna Laininen videolla pohtii.

Tulevaisuus on jo tässä hetkessä

Uutismyrskyjen ja arjen valintojen riepotuksessa voi helposti tuntea turhautumista, riittämättömyyttä ja ahdistustakin: onko yhden ihmisen tekemisillä mitään merkitystä, kun maailma vuoroin tulvii, vuoroin roihuaa?

Videolla Tulevaisuus on avoin mahdollisuuksille tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää (2023) toteaa, että tulevaisuuslukutaito on yksi taidoista, joita tulemme jatkossa tarvitsemaan. Tällä tarkoitetaan kykyä kuvitella ja ajatella asioita tulevaisuuden eikä pelkästään historian kautta. Teemme tulevaisuutta jo tässä hetkessä, ja valinnoillamme voimme vaikuttaa osaltamme siihen, millainen tulevaisuudesta muodostuu. Jo tämän ymmärtäminen voi tuoda merkityksellisyyden tunnetta.

Epävarma tulevaisuus ja kriisit voivat aiheuttaa myös pelkoja ja huolia, jopa ahdistusta. Ympäristöahdistusta tutkineen asiantuntijan Panu Pihkalan (2023) mukaan vaikeat tunteet kuuluvat elämään, ja niiden sisältämä energia ja tieto kannattaisi hyödyntää. Esimerkiksi ympäristöahdistusta voi helpottaa, jos pyrkii toimimaan konkreettisesti kestävämmän tulevaisuuden eteen.

Montako maapalloa on riittävästi?

Suomessa ylikulutuksen raja tulee vuosi vuodelta aikaisemmin vastaan – tänä vuonna jo maaliskuussa (WWF 2023). Näin laskettuna joulukuussa resurssejamme lienee kulutettu jo lähes neljän maapallomme kantokyvyn verran. Ehkä nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään, mitkä elämämme hetkistä tuntuvat merkityksellisiltä ja millainen rooli kulutuksella ja materialla on näissä hetkissä.

Kuva luotu tekoälyllä (Kuva, Heli Pesonen, Adobe Express, 12/2023)

Videosarja tuotettiin OKKA-säätiön, Opintokeskus Siviksen ja Kansalaisopistojen liiton hankkeessa, joka toteutettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä ympäristöministeriön hallinnonalan ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksella. (OKKA-säätiö 2023.)

Videot sekä opettajille sekä keskustelunvetäjille tarkoitettu fasilitaattorinopas ovat vapaasti käytettävissä osoitteessa https://okka-saatio.com/kohti-kestavaa-ja-hyvaa-elamaa/

Kirjoittaja:

Heli Pesonen on Savonian Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -tutkinto-ohjelman (tradenomi-YAMK) ensimmäisen vuosikurssin opiskelija, joka työskenteli Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiössä vuonna 2023 Kohti kestävää ja hyvää elämää -hankkeen avustavana koordinaattorina.

Lähteet:

BIOS-tutkimusyksikkö nd.. Ekologinen jälleenrakennus https://eko.bios.fi/. Viitattu 17.12.2023.

Euroopan komissio. Ilmastonmuutoksen seuraukset. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequences-climate-change_fi. Viitattu 18.12.2023.

Foster Raisa & Joutsenvirta Maria 2023. Kadonnutta maailmayhteyttä etsimässä. Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 24.11.2023. https://www.youtube.com/watch?v=fBeXBMTq1Wk&t=5s. Viitattu 17.12.2023.

Huttunen Sirpa & Laininen Henna 2023. Kulttuurin muutosvoima. Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 24.11.2023. https://www.youtube.com/watch?v=pXpDrTYJc6o&t=5s. Viitattu 17.12.2023.

Lähde Ville 2023. Ekologinen jälleenrakennus. Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 24.11.2023. https://www.youtube.com/watch?v=SKqbbpNvT1I&t=11s. Viitattu 17.12.2023.

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö 2023. Kohti kestävää ja hyvää elämää. Verkkomateriaalit. https://okka-saatio.com/kohti-kestavaa-ja-hyvaa-elamaa/. Viitattu 17.12.2023.

Pihkala Panu & Tähkäpää Otto 2023. Tulevaisuus on avoin muutokselle. Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 24.11.2023. https://www.youtube.com/watch?v=lVA_xXSOXys&t=8s. Viitattu 17.12.2023.

Salonen, Arto O (2012). Ekososiaalinen sivistys – mitä se on? https://artosalonen.com/ekososiaalinen-sivistys-mita-se-on/. Viitattu 17.12.2023.

Salonen Arto & Sinkkonen Juni 2023. Merkityksellisen elämän eväät. Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 24.11.2023. https://www.youtube.com/watch?v=gPr6nDy2ACY&t=105s. Viitattu 17.12.2023.

WWF 2023. Ylikulutus. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/. Viitattu 17.12.2023.