Yhteistyöllä saavutetaan hyötyjä, jotka edesauttavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumista. Verkostossa, jossa yritykset, yhdistykset ja julkiset toimijat tekevät yhteistyötä, on tavoitteena luoda toisiaan täydentäviä tuotteita, palveluja ja osaamista. Yhteistyö mahdollistaa kunkin osapuolen keskittymisen ydinliiketoimintaansa niin, että jokainen hyötyy yhteistyöstä sekä varmistetaan kilpailukyky ja uusien innovaatioiden mahdollistuminen. Nämä ovat vetovoimaisen Pohjois-Savon kehittymistä eteenpäin vievät purjeet.

Alkuvuodesta kokoonnuttiin Vetoimatyöpajoihin Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa osana Vetovoimaekosysteemi –selvityshanketta. Työpajoihin osallistui yhteensä 34 matkailu- ja tapahtuma-alan sekä luovan talouden edustajaa koostuen yrittäjistä, yhdistyksistä sekä koulutusorganisaatioiden ja julkisen sektorin edustajista.

Työpajojen aluksi katsottiin lukuja eri toimialojen yrityksistä, joista saatiin tilannekuva Pohjois-Savon alueen matkailu-, tapahtuma- ja luovan talouden liiketoiminnasta. Yhdistykset tai liikevaihdoltaan alle 50 000 euroa kokoiset yritykset eivät olleet mukana Tilastokeskuksen tiedoissa. Tämän vuoksi lähetettiin pohjoissavolaisille tapahtumajärjestäjille oma kysely.

Työpajoissa keskusteltiin myös osallistujien odotuksista eri toimialojen väliselle yhteistyölle. Keskustelun kautta selvitettiin mikä motivoi osallistumaan kehittämiseen ja minkälainen tahtotila osallistujilla on yhteistyön tekemiseen.

Työskentelyssä hyödynnettiin Purjevene-kanvaasia, joka toimi osallistujille keskustelun pohjana. Tavoitteena oli luoda visio, jota kohti toimialojen välistä yhteistyötä rakennetaan, tunnistaa minkälaiset kumppanit tarvitaan mukaan matkalle, minkälaiset asiat edistävät yhteistyötä sekä minkälaiset haasteet hidastavat etenemistä tai ovat yhteistyön esteitä. Osallistujat pääsivät sukeltamaan syvälle yhteistyön eri näkökulmiin.

Odotuksia ja toiveita toimialojen välisestä yhteistyöstä

Vastauksissa korostuivat aito, vastavuoroinen yhdessä tekeminen. Toivottiin, että alueelle kehittyisi pysyviä yhteistyömalleja ja –rakenteita ja että toimialat muodostaisivat yhteisen tilannekuvan siitä, kuka tekee mitäkin ja minkälaisia palveluita tai tuotteita asiakkaat tarvitsevat. Luovien sisältöjen tuotteistamista tulisi tehdä aiempaa enemmän.

Osallistujien visioissa paikalliskulttuurista ja –historiasta kehitetään myyviä matkailutuotteita, tehdään yhdessä elinvoimaista, houkuttelevaa ja lumovoimaista Itä-Suomea sekä kehitetään kestävää matkailua. Toivottiin myös lisää kansainvälisten matkailijoiden tuomia euroja alueelle.

Mukaan yhteistyöhön tulee saada toisiaan tukevia toimijoita. Kolmion pitää toimia:

1. Aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset; sisällöntuottajat, tapahtumajärjestäjät ja matkailuyrittäjät, jotka houkuttelevat vierailijoita alueelle.

2. Kunnat ja kaupungit, joiden tehtävänä on tukea toimintaa ja luoda mahdollisuudet aktiiviselle toiminnalle.

3. Yhteisön ja asiakkaiden tuki, jotta paikallisia palveluja käytetään ja elinvoima säilyy.

Ryhmätöissä tunnistetut tuulettajat ja ankkurit

Keskeisimpinä yhteistyön tuulettajina osallistujien mukaan toimivat avoin asenne, yhteinen tahtotila ja yhteistyökyky. Yhteistyötä tulee kuitenkin koordinoida ja johtaa – tarvitaan veturi, jolla on aikaa ja osaamista kehittämiseen. Pohjois-Savon alueen vahvuuksien tunnistaminen vie eteenpäin ja erottaa muista alueista. Mukaan tarvitaan visionäärejä, taiteilijoita, innostavia persoonia ja nuoria, jotka ajattelevat ja katsovat asioita uusista näkökulmista.

Osallistujat kokivat, että yhteistyön ankkureita eli haasteita ovat kehittämisen henkilösidonnaisuus, henkilövaihdokset ja se, että yhteistyötä ei johdeta koordinoidusti eikä tietoon pohjautuen. Osallistujien mukaan yhteistä lisäarvoa ja yhteistyön mahdollisuuksia ei tunnisteta, eikä asiakasta tunneta tai osata profiloida riittävän tarkasti. Tehdään liian monimutkaisia palveluita ja yritetään tarjota kaikkea kaikille.

Eräs osallistuja kuvasi tilannetta “käpertyneeksi horisontiksi: ei osata katsoa tarpeeksi pitkälle, tavoitella uutta ja isoa tai ottaa riskejä ja investoida.”

Yhteistyön kehittämisen esteeksi koettiin ajanpuute uuden kehittämiseen. Lisäksi tunnistettiin, että eri toimialojen toimijat eivät aina ymmärrä toisiaan tai keskustele luontevasti keskenään. Aktiivista keskustelua jatketaan ja jalostetaan kevään tulevissa työpajoissa yhdessä matkailu- ja tapahtuma-alan sekä luovan talouden edustajien kanssa.

Vetovoimaekosysteemi –selvityshankkeessa luodaan tilannekuvaa, saatetaan yhteen eri alojen toimijoita ja mahdollistetaan uusien verkostojen hahmottuminen. Löydetään sitoutuneet toimijat ekosysteemityöhön ja tunnistetaan kasvun mahdollisuuksia. Tämä selvitystyö on Pohjois-Savossa uusi avaus, josta saatuun tietoon perustuen voidaan siirtyä seuraavaan, varsinaiseen ekosysteemikehittämisen vaiheeseen. Tavoitteena, että alueen vetovoima ja kilpailukyky paranee ja alueelle syntyy vahvasti monialaisen yhteistyön tuloksena uusia tuotteita ja palveluja.

Vetovoimaekosysteemi –selvityshankeen rahoittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (EAKR). Toteuttajana on Savonia-ammattikorkeakoulu ja hankkeen toteutusaika on 1.9.2024-30.11.2025.
Lisätietoja: sanna.rantala@savonia.fi, 044 785 66 64

Kirjoittajat:

Tiina Kuosmanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Rantala, Projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Iida Sallinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu