Joitakin vuosia sitten mediassa oli paljon esillä termi viherpesu (engl. greenwash), jolla tarkoitetaan pintapuolisesti ympäristöystävällistä yritystä, joka luo eri tavoin mielikuvia toimintansa ympäristöystävällisyydestä.
Maailma kuitenkin muuttuu alati kiihtyvällä vauhdilla, ja yritysten asiakkaat ovatkin yhä enemmän kiinnostuneita yritysten vastuullisuudesta, joka tulee näkyä konkreettisina toimenpiteinä yrityksen toiminnassa. Vaatimus vastuullisuudesta näkyy myös julkisissa hankinnoissa ja yritystoimintaa rahoittavat julkiset ja yksityiset tahot edellyttävät niiltä toimia kestävän kehityksen edistämiseksi. Toisin sanoen pintapuolinen ympäristöystävällisyys ei enää toimi kovinkaan hyvin, koska yhteiskunta ja asiakkaat haluavat yritysten toiminnan olevan läpinäkyvämpää ja aidosti ympäristöystävällistä.
On nähtävissä, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tavalla ja toisella kaikkiin toimialoihin myös Suomessa. Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan paljon erilaisia uhkia elinkeinoelämälle, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Vastikään Yle toteutti ekonomisteille kyselyn, jonka mukaan ilmastonmuutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia Suomen ja muiden maiden talouksiin ja puhutaan jopa eräänlaisesta talouden vallankumouksesta.
Kestävä kasvu ja vihreä siirtymä
Suomessa julkaistiin tänä vuonna EU:n rahoittama Kestävän kasvun rahoitusohjelma, joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista (Valtionvarainministeriö 2021):
• Vihreä siirtymä (rahoitus 822 miljoonaa euroa)
• Digitalisaatio (rahoitus 217 miljoonaa euroa)
• Työllisyys ja osaaminen (rahoitus 636 miljoonaa euroa)
• Sosiaali- ja terveyspalvelut (rahoitus 400 miljoonaa euroa)
Näistä Vihreä siirtymä on elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Vihreän siirtymän tavoitteena on nostaa Suomi vety- ja kiertotalouden, päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisuiden kärkimaaksi.
Vihreän siirtymän rahoituksella toteutetut hankkeet voivat koskea esimerkiksi puhdasta energiantuotantoa, teollisuuden kiertotalousratkaisuja ja vähäpäästöisiä innovaatioita, uusien teknologioiden, palvelujen ja toimintamallien käyttöönottoa rakennusalalla, liikenteen latausinfran tukemista sekä luontopohjaisia ratkaisuja.
Vihreä siirtymä käytännössä
Vihreän siirtymän odotetaan tuovan paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Siirtymän myötä syntyy uutta teknologiaa, jonka avulla voidaan nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Talouden näkökulmasta siirtymän tarkoituksena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen myötä katoavia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on, että kehittyy uutta osaamista, jolle on tarvetta myös globaaleilla markkinoilla.
On odotettavissa, että vihreän siirtymän myötä syntyy kokonaan uusia markkinoita, jotka ovat suotuisia Suomen kaltaisille edelläkävijämaille. Toisaalta osaamisvaatimukset työvoimaa kohtaan kasvavat, jonka takia työvoiman koulutusta on tarpeellista tukea. Siirtymässä on siten keskeisessä roolissa vihreä kasvu, tutkimuksen hyödyntäminen ja innovoinnin edistäminen.
Parhaimmillaan vastuullisuustyö ja liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen ovat olennainen osa yrityksen strategiaa. Vastuullinen yritys ymmärtää liiketoimintansa yhteiskunnallisen vaikutuksen ja on valmis tekemään tekoja sen eteen. Vaatimukset vastuullisuudesta muovaavat yritysten liiketoimintamalleja uuteen uskoon. Myös pienempien yritysten on nyt hyvä aika perehtyä vastuullisuusasioihin ja huomioida ne esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä tai päivittäessä. Tätä myös rahoittajat ovat alkaneet vaatia.
Lähteet:
https://vm.fi/vihrea-siirtyma
https://vm.fi/kestava-kasvu
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogs/horisontti-eurooppa/2021/vihrea-siirtyma-on-tullut-jaadakseen–suomelle-luvassa-paljon-uusia-mahdollisuuksia
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007917289.html
https://www.businessjoensuu.fi/tapahtumat/webinaarisarja-vihrea-siirtyma-yrityksissa/
https://yle.fi/uutiset/3-12062941
Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista erityisesti sään ääri-ilmiöiden suhteen.
Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija