Hyvän lapsuuden merkityksen ymmärtäminen ja jokaisen lapsen osallisuuden vahvistaminen ovat lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen lähtökohdat lapsen varhaisen tuen tunnistamiselle ja tuen järjestämiselle varhaiskasvatuksessa. Varhaisen tuen ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäminen on tärkeää, koska tutkimustietoon pohjautuvien keskustelujen kautta ymmärrys varhaiskasvatuksen varhaisen tuen vaikuttavuudesta ja merkityksestä vahvistuu. Varhaisen tuen yhteiskunnallista merkitystä pohtiessa rahalliset säästöt kiinnostavat, mutta yhtä tärkeää on pohtia inhimillistä kärsimystä, jota varhaisella tuella voidaan ehkäistä. Parhaimmillaan varhaiskasvatukseen sijoitetut eurot tulevat moninkertaisesti takaisin.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu Seija Nenosen Savonia-ammattikorkeakoulussa (2024) valmistuneeseen YAMK-opinnäytetyöhön. Tutkimuksessa selvitettiin kahden Etelä-Suomessa sijaitsevan kaupungin kunnallisten päiväkotien varhaiskasvatustiimien työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä tiimien työolosuhdetekijöistä sekä tiimien kyvystä tunnistaa lapsen varhaisen tuen tarpeita ja puuttua niihin. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisen menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää varhaiskasvatustiimin työolosuhteista niitä tekijöitä, jotka vahvistavat tiimin työntekijöiden kykyä tunnistaa lapsen varhainen tuen tarve ja suunnata tarvittava tuki lapsen tarpeiden mukaisesti. Opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatustiimin toimivuutta vahvistavien työolosuhdetekijöiden yhteyttä lapsen varhaisen tuen tunnistamiseen ja puuttumiseen kytkeytyi tutkimuksen edetessä myös varhaiskasvatustiimin työntekijöiden hyvinvointia tukeviksi työolosuhdetekijöiksi.

Varhaisen tuen tunnistaminen vaatii ymmärrystä, taitoa ja rohkeutta

Itsessään laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja toimivalla tiimityöllä, kuin myös varhaiskasvatustiimissä työskentelevillä henkilöillä on merkittävä rooli, jotta lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen liittyvät tuen tarpeet tulevat havaituiksi mahdollisimman varhain. Lähtökohtaisesti varhaiskasvatustiimissä tulee olla ymmärrys varhaisen tuen merkityksestä lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille. Varhaisen tuen merkityksen kautta varhaiskasvatustiimin jäsenille syntyy motivaatio havainnoida ja seurata lapsia tarkemmin. Tiimin työntekijöiden tulee tietää perusasiat lapsen kehityksestä ja kasvusta, jotta he tunnistaisivat mahdollisen poikkeaman lapsen tavanomaisesta käytöksestä, olemuksesta tai hyvinvoinnista. Ymmärryksen, tiedon ja tunnistamisen lisäksi varhaiskasvatustiimissä tulee olla myös rohkeutta nostaa tehdyt havainnot yhteiseen keskusteluun ja edistää lapsen tuen prosessia.

”Kyse on asioiden näkemisestä uudella tavalla. Kun ihmiset muuttavat ajattelutapaansa kasvuun, he siirtyvät tuomitsemisesta ja tuomituksi tulemisesta oppimiseen ja oppimisen auttamiseen. He sitoutuvat kasvuun.” – Carol Dweck

Tutkimuksen arvokkaimpana ja tärkeimpänä löydöksenä oli varhaiskasvatustiimin kasvun asenteen yhteys lapsen varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Vahvistuakseen kasvun asenne tarvitsee rinnalleen psykologista turvallisuutta. Päiväkodin johtajan luomilla varhaiskasvatustiimiin ammatillista kehittymistä tukevilla säännöllisillä palautekäytännöillä, johtaja voi vahvistaa sekä tiimien kasvun asennetta että psykologista turvallisuutta. Tutkimuksen mukaan ne varhaiskasvatustiimit, joissa oli sekä kasvun asennetta että psykologista turvallisuutta, tunnistivat paremmin lasten varhaisen tuen tarpeita kuin ne tiimit, joissa kasvun asennetta ja psykologista turvaa oli vähemmän.

Tiimissä olevan korkean kasvun asenteen myötä tiimin työntekijöillä on jatkuva halu oppia ja kasvaa henkilökohtaisesti ja tiiminä, sekä ammatillisesti että ihmisinä. Tunnistaessaan lapsen varhaisen tuen tarpeen, kasvun asenteen omaavan tiimin työntekijät antavat oman osaamisensa ja tietämyksensä lapsen tuen yhteiseen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, sitoutuen tarvittaessa pitkäaikaiseenkin työskentelyyn lapsen edun ja yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatustiimin jäsenten luottaessa toisiinsa, heidän on luonteva ehdottaa uusien pedagogisten menetelmien soveltamista lapsen tukemiseksi.

Haasteita tai epäonnistumisia kohdatessaan, tiimin työntekijät pohtivat niitä yhdessä ottaen ne oppimisen paikkoina vastaan. Kasvun asenteen omaavan varhaiskasvatustiimin työntekijöillä on vahva usko jokaisen lapsen mahdollisuuksiin kehittyä, kasvaa ja oppia, kunhan lapsi saa tarvitsemaansa tukea, positiivista palautetta ja kannustusta sitkeästä yrittämisestä sekä sopivasti haasteita oppimiselleen ja kasvulleen. Työntekijöiden ymmärtäessä, että he ovat itsekin elinikäisen oppimisen ja kasvun tiellä.

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa oman ihmisyyden ja keskeneräisyyden esille tuomisen sekä rehellisen palautteen antamisen tiimissä. Tiimin jäsenten kommunikoidessa avoimesti ja osallistumiskynnyksen ollessa matala keskusteluihin, keskusteluihin voidaan nostaa keskeneräisiä ideoita ja huolta herättäviä asioita. Tiimissä voi turvallisesti haastaa toisten näkemyksiä ja ajatuksia sekä hakea asioihin erilaisia näkökulmia parempien ratkaisujen löytämiseksi tai parempaan lopputulokseen pääsemiseksi. Tiimissä ei tarvitse pelätä tulevansa nolatuksi, hylätyksi tai naurunalaiseksi sanomistensa tai tekojensa vuoksi.

Nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen

Päiväkodin johtajan pedagogisen osaamisen lisäksi tarvitaan johtajuutta, joka näkee, kuulee ja ymmärtää varhaiskasvatustiimeissä työntekijöiden päivittäin työssä kohtaamat haasteet. Johtajuutta, jossa päiväkodin johtaja on aidosti kiinnostunut työntekijöistä, työntekijöiden vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista herättäen niiden kautta työntekijöiden innostuksen ja intohimon työtä kohtaan. Johtajuutta, joka auttaa hahmottamaan ja karsimaan olennaisen epäolennaisesta. Johtajuutta, jossa johtajan osoittama kiinnostus, johtajalta saatu emotionaalinen tuki ja palaute vahvistavat tiimin työntekijöiden tunnetta ja ymmärrystä, että he ja heidän tekemänsä työ on arvokasta ja merkityksellistä.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien ammattilaisten rooli tulee kasvamaan entisestään lapsen tukeen liittyvissä asioissa, koska ihan pientenkin lasten hyvinvointia ja tervettä kasvua uhkaavat tekijät ovat lisääntymään päin. Näin ollen jokaisen varhaiskasvatuksessa työskentelevän, päiväkodin johtajien kuin myös varhaiskasvatuksesta päättävien tahojen tulee ymmärtää varhaiskasvatuksessa työskentelevien työntekijöiden hyvinvoinnin heijastuvan suoraan lasten hyvinvointiin sekä työntekijöiden kykyyn tunnistaa ja puuttua lasten varhaisen tuen tarpeita.

Voit lukea opinnäytetyön kokonaisuudessaan www.theseus.fi-sivustolta lokakuusta alkaen.

Kirjoittajat:

Seija Nenonen, varhaiskasvatuksen opettaja, sosionomi AMK, sosionomi YAMK varhaisen tuen asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Dweck, Carol S. 2021. Mindset – Menestymisen psykologia. Uudistettu 3. painos. Tallinna: Raamatutrükikoja OÜ.

Edmondson, Amy, 2019. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Harvard Business School. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.

Heckman 2008. The Economics of Human Potential. https://heckmanequation.org/.

Laitila, Krista 2020. ”Työ on paljon mielekkäämpää, kun on toimiva tiimi” Tiimin toimivuuteen vaikuttavat tekijät varhaiskasvatuksen moniammatillisessa tiimissä. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu-tutkimus. Helsingin Yliopisto. Helsinki. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162824.

Moisio, Hennariina & Mustalahti, Laura 2020. Psykososiaalisen työympäristön yhteys varhaiskasvatuksen laatuun varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväsky-län yliopisto. URN:NBN:fi:jyu-202006043959.pdf.

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja perusteet 2022:2a. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_1.pdf.

Raihana Hamdan, Stephani, Kusdiyati, Sulisworo, Nurul Khasanah, Andhita & Damayanti Djamhoer, Temi 2021. Early Detection of Children with Special Needs by Educators. Article. International Journal of Peda-gogy and Teacher Education – 5(2) – 2021, pages 54–65. Early Detection of Children with Special Needs by Educators | Hamdan | International Journal of Pedagogy and Teacher Education (uns.ac.id)

Ranta, Samuli, Heiskanen, Noora, Heiskanen, Nina & Syrjämäki, Marja 2023. Teamwork as a Cornerstone of a Child’s Educational Support in Early childhood Education and Care in Finland. Artikkeli. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 12, Issue2,2023,158–178 https://doi.org/10.58955/jecer.121462.

Ranta, Samuli & Heiskanen, Noora 2022. Toimiva tiimityö – jaettu vastuu lapsen tuesta. Teoksessa Heis-kanen, N. & Syrjämäki, M (toim.) Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuva tuki ja kehittyvät käytännöt. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 137–154.

Sarkkinen, Marjo 2019. Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen. Artikkeli. Julkaistu 26.2.2029. Työpiste.fi verkkolehti. Psykologinen turvallisuus kannustaa ideoiden jakamiseen | Työterveys-laitos (ttl.fi).

Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus: Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Tallinna: Tallinna Raamatutrükikoja Oy.

Uutela, Ulla 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa. Fenomenografi-nen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Väitöskirja. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6.

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 540/2018 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®