Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolella on vanhemmille hyvin haastava tilanne ja se voidaan kokea myös kriisinä. Noora Kaipolan opinnäytetyö lastensuojelun lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan nuoren vanhempien tukemisesta valmistui syksyllä 2024. Opinnäytetyötä tehdessä huomattiin, että aiheesta yllättävän vähän tutkittua tietoa. Kansainvälisiä tutkimuksia kaivataan myös lisää. Aihe koskettaa monia perheitä ja heidän lähipiiriään.

Kodin ulkopuolelle sijoitukset; määrällinen tarkastelu

Suomessa eniten lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 13–15 –vuotiaiden ikäluokassa, teini-ikäisistä jopa kuudenneksesta (15,8 prosentista) ikäluokan lapsista tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna alle 18-vuotiaita lapsia 17299 vuonna 2023, sijoitettujen lasten määrä on pysynyt suunnilleen samana viimeiset pari vuotta. Tällä vuosituhannella erityisesti teini-ikäisten kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ovat lisääntyneet verrattuna nuorempiin lapsiin. Teini-ikäisten kohdalla usein sijoitukseen johtaneita syitä ovat mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä koulunkäymättömyys. Yli 60 prosentilla sijoitetuista lapsista peruskoulun päättötodistuksen arvosana on ollut 6 tai alempi. Sijoitetuista teini-ikäisistä yli 70 prosentilla on ollut käyntejä mielenterveyspalveluissa. Sijoitetuista 17-vuotiaista 12 prosentilla on rikostuomio, kun kokoväestön saman ikäisillä vastaava luku on 1 prosentti. (THL tilastoraportti). Voidaan todeta, että sijoitetuilla lapsilla on hyvin monialaisia haasteita ja tuen tarvetta.

Haastava tilanne koko perheelle

Pelkkä lapsen sijoittaminen ei itsessään tuo apua tilanteeseen, vaan siinä kohtaa pitäisi viimeistään monialaisen työskentelyn alkaa. Kiireellinen sijoitus on usein kriisi koko perheelle, vaikka se voi olla myös toivottu viimeinen oljenkorsi avun saamisessa lapsen haasteiden kanssa. Perhe tarvitsee avukseen ammatillista työskentelyä. Lapsen oloa helpottaa tieto, että vanhemmat saavat tukea, he eivät häviä mihinkään ja heidän kanssaan tehdään yhteistyötä.

Lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, on tärkeää, että heidän hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi huolehditaan vanhempien kuntoutumisesta. Työskentelyn aikana vanhempien kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää inhimillisen tilanteen luomiseksi ja kustannusten vähentämiseksi. Vanhemmat tarvitsevat tukea sijoituksen ja siihen johtaneiden asioiden käsittelyyn. Vanhempien tukeminen on kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja hajanaista. (Hiltunen 2015).

Työntekijän näkökulma tuen mahdollistamiseen

Kaipolan opinnäytetyössä huomattiin, että työntekijöiden työkokemuksella ja koulutuksella on merkitystä. Työntekijöiden kokemus vanhempien tukemisessa on tärkeää. Vanhempien tuen muotoja tulee edelleen kehittää. Tuen onnistumista edistävät yhteiset toimintatavat työyhteisössä ja selkeät rakenteet. Työskentelyn apuna voisi toimia esimerkiksi erilaiset lomakkeet. Vanhemmat voisivat ennen työskentelyn aloittamista pohtia lomakkeiden avulla omaa näkemystään tuen tarpeesta. Työntekijöiden olisi helpompi suunnata tuki em. toiveiden pohjalta.

Myös vanhempien oma motivaatio vaikuttaa tuen saamiseen. Tärkeimpänä asiana on työntekijän aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Vanhemmat haluavat tulla ymmärretyksi ja ymmärtää. Työntekijöiden tuki voi olla parhaimmillaan uudenlaista vanhemmuuden löytämistä työntekijän tuen ja hyväksymisen kautta. Aito kohtaaminen on tila, joka merkitsee merkityksen pohtimista ja ehkä löytämistäkin vaikeassa ja haastavassa elämänhaasteessa ja kriisissä.

Opinnäytetyö Lastensuojelun lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan nuoren vanhempien tukeminen on luettavissa www.theseus-fi-sivustolta lokakuusta 2024 alkaen.

Kirjoittajat

Noora Kaipola, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettajam Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

THL. tilastoraportti 19/2024. Lastensuojelu 2023. Joka kuudennesta teinistä tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024043024171

Hiltunen, Tarja 2015. Äitiys, huostaanotto ja voimaantuminen. Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6408-5.