Vanhemmuuden tukeminen on luonteva osa varhaiskasvatuksen arkea, jota tarjotaan päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa vanhempien kanssa. Toisinaan tuelle on enemmän tarvetta, jolloin vanhemmuuden tuen merkitys korostuu. Vanhemmuuden huolenaiheiden tunnistaminen ja niihin tuen tarjoaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on eräs tärkeistä työtehtävistä varhaiskasvatuksen kentällä. Sanna Kontturi selvitti opinnäytetyössään teemahaastattelujen avulla varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkökulmaa vanhemmuuden tukemiselle.

Varhaiskasvatus on yksi keskeisimmistä tukijoista pikkulapsiperheille päivittäisten kohtaamisten ja suuren osallistumisasteen vuoksi. Yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten välillä on parhaimmillaan empaattista kohtaamista ja yhteistyötä lapsen edun hyväksi. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden teemahaastatteluissa tärkeänä tekijänä kodin ja varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä korostui vastavuoroinen vuorovaikutus. Yhteistyö rakentuu avoimuudelle, rehellisyydelle ja keskinäiselle luottamukselle.

Yhteistyötä kodin ja varhaiskasvatuksen välillä haastavat työntekijöiden näkökulmasta yhteisen kielen puuttumisen aiheuttamat väärinymmärrykset tai kulttuuriset erot. Myös työntekijöiden vaihtuvuus ja haasteet vuorovaikutuksessa sekä arjen hektisyys mainittiin yhteistyötä hankaloittavina tekijöinä. Perheiden aiempien negatiivisten kokemusten tunnistetaan haastavan varhaiskasvatuksen ja kodin välistä yhteistyötä ja aiheuttavan epäluottamusta. Yhteistyön sujuvuus kodin ja varhaiskasvatuksen välillä tunnistetaan olevan varhaiskasvatuksen työntekijöiden vastuulla, joten erilaisten ammatillisten työtapojen kehittäminen yhteydenpitoon, rennon ilmapiirin ja positiivisen vuorovaikutuksen luominen on työntekijän tehtävä, todetaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden haastatteluissa.

Vanhemmuuden huolenaiheet ja tuen tarpeet

Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat kiireen kuormittavan vanhempia ja näin ollen lisäävän huolta vanhemmuuteen. Kiire näkyy työn ja perhe-elämän yhdistämisen haasteena, yhteisen perheajan puutteena ja kiireen tuntuna tuonti- ja hakutilanteissa varhaiskasvatuksen arjessa. Työntekijöiden haastattelujen mukaan huolta aiheuttavana tekijänä korostuu myös vanhempien epävarmuus lapsen kasvuun tai kehitykseen liittyen. Vanhemmat ovat huolissaan omasta tavastaan toimia kasvatustilanteissa, lapsen tuen tarpeista tai yleisestä epätietoisuudesta liittyen kasvuun ja kehitykseen. Myös vanhempien parisuhteen tilan tai perheen sisäisen dynamiikan aiheuttama huoli näkyy toisinaan varhaiskasvatuksen työntekijöille.

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkökulmasta varhaiskasvatuksessa tuetaan vanhempia lisäämällä tietoa lapsen kasvuun, kehitykseen ja yksilölliseen tukeen liittyvissä asioissa. Myös ohjaus ja neuvonta eri palveluiden pariin koetaan hyödyllisenä tukena vanhemmuudelle. Varhaiskasvatus tukee vanhemmuutta ensisijaisesti lapseen liittyvissä huolissa, ei niinkään vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa, sillä lapseen liittyvissä huolissa tuen tarjoaminen ja vastaanottaminen varhaiskasvatuksen suunnalta koetaan luontevana.

”Se semmoinen niinku tavallaan vanhemmankin kannustaminen ja kehuminen, ja tavallaan hyvän löytäminen vanhemman toiminnasta ja tekemisestä. Sitten vanhempi löytäisi sen varmuuden, että mä teen asioita oikein ja niinku ollaan oikealla polulla.”

Vertaistuen erilaisten muotojen mahdollistaminen varhaiskasvatuksessa tukee vanhemmuutta: erilaiset perhetapahtumat, perheiden puhelinnumerolistat varhaiskasvatusyksikön ryhmien sisällä ja vanhempaintoimikunnan aktiivisuus vahvistavat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat yhteisen ajanvieton samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkökulmasta vanhempien vertaistuki vahvistaa vanhemmuutta poistamalla yksinäisyyttä ja lisäämällä yhteisöllisyyttä. Samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vertaissuhteiden tukeminen poistaa myös ennakkoluuloja ja lisää vanhempien ymmärrystä lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheista ja haasteista.

”Että se sitten niinku tukee kyllä sitä sen lapsen kasvua, kun me tuetaan sitä vanhemmuutta.”

Varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat vanhemmuuden tukemisen olevan luonnollinen ja tärkeä osa työtään varhaiskasvatuksessa, mutta jäävän melko vähäiseksi. Teemahaastatteluissa esiin nousi tarve lisäkoulutukselle, sillä haastateltavat työntekijät kokivat kertyneiden työvuosien ja käytännön kokemusten vahvistaneen keinoja kohdata ja tukea vanhempia heidän tärkeässä kasvatustehtävässään. Omasta koulutustaustasta ei juuri koettu olevan hyötyä vanhemmuuden tukemiseen osana varhaiskasvatustyötä.

”Jos vanhemmalla on huonoja kokemuksia esimerkiksi niinku edellisestä päiväkodista tai neuvolasta tai muualta niin sitten sen ehkä semmoisen hyvän yhteistyön rakentuminen niin voi vaatia vähän enemmän aikaa ja panosta sitten niinku päiväkodin puolelta. Että ei voi niinku suoraan olettaa, että kaikki haluaa luottaa meihin ja tehdä yhteistyötä.”

Yhteenvetona voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen ammattilaisen vanhemmille antama tuki edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Tuen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään keinoja selviytyä lapsiperhearjen haasteista, vahvistaa heidän taitojaan ja tarjota tarvittavaa apua lasten kasvatuksessa ja kehityksen tukemisessa.

Sanna Kontturin yamk-opinnäytetyö oli luettavissa Theseuksesta lokakuun lopulla.

Kirjoittajat

Sanna Kontturi, varhaisen tuen asiantuntija, sosionomin yamk-tutkinto-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu