Suomalaisilla työpaikoilla useat työskentelevät asiantuntijatehtävissä ja tämä seikka on muuttanut esihenkilötyön perustaa. Tietäminen ja alan substanssiosaaminen ei enää riitä esihenkilönä menestymisen lähtökohdaksi. Arvostus esihenkilönä ansaitaan ihmisen johtamiseen liittyvällä kyvykkyydellä, ei niinkään enää pelkällä asiantuntijuudella. Esihenkilöistä tulee johdettaviensa ajattelun kehittäjiä ja potentiaalin valjastajia – valmentavia esihenkilöitä. (Ristikangas & Grünbaum 2014, 11.) Valmennuksen käsitteestä on tulossa tärkeä kehittävä lähestymistapa työntekijöiden oppimisen ja suorituskyvyn helpottamiseksi yhä nopeatempoisessa maailmassamme. (Matsuo 2017, 118.)

Satu Rissanen tutki tradenomi (YAMK) opinnäytetyössään kohdeorganisaation esihenkilötyötä valmentavan johtajuuden näkökulmasta. Miten valmentavalla otteella voidaan kehittää organisaation esihenkilötyötä vieläkin paremmaksi?

Mitä on valmentava johtaminen

Valmentavassa johtajuudessa korostuu tavoitteellisuus, osallistava tapa toimia ja toisten arvostaminen. Valmennustaidot tulevat olemaan lähijohtajan tärkeitä työkaluja. Roolin omaksumiseen lähijohtaja tarvitsee myös itse valmennusta. (Laaksonen & Ollila 2022, 92.) Pasasen (2021, 29) mukaan valmentava johtaminen on yhdessä tekemistä, kunnioittavaa ja osallistavaa, ja sitä tehdään luottamuksen ilmapiirissä. Keskittyminen yksilöön ja hänen potentiaaliinsa on keskiössä.

Valmentavan johtamisen keskiössä on kuusi ydintaitoa, joita ovat kuunteleminen, kysyminen, kiinnostuminen, haastaminen, potentiaalin vaaliminen sekä innostaminen. (Ristikangas ym. 2021.)

Miksi valmentava johtaminen

valmentavan johtamistyylin on todettu olevan hyödyllinen johtamistyyli. Työntekijöiltä vaaditaan nykyisin yhä enemmän tiedon ja osaamisen lisäksi kykyä kehittää niitä jatkuvasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Jotta kehittyminen mahdollistuu ja henkilöiden potentiaali pääsee esiin, tulee esihenkilöillä olla kykyä valmentaa johdettaviaan. Valmentava johtaminen edesauttaa uusien sukupolvien motivoimista, jotta työyhteisössä tapahtuu odotuksien mukaisesti kannustamista, palautteenantoa sekä kykyä keskustella ja kuunnella. Nykytyöelämässä on tarve kuulua ryhmään ja yhteisökeskeinen ajattelu korostuu, jonka vuoksi yhteistyötaidot sekä vuorovaikutusosaaminen korostuvat myös johtamistyössä. Kun valmentava johtaja nostaa esiin yksilöiden voimavarat, lisääntyy tiimin yhteisöllisyyden tunne. (Kankainen 2020.)

Millä keinoilla valmentava johtaminen onnistuu?

Jotta esihenkilö onnistuu valmentavassa johtamissa, hänen tulee tuntea omat henkilöt, jotta tietää mitkä ovat heidän tavoitteensa työelämässä, mitä he kaipaavat saavuttaakseen nämä tavoitteet ja kuinka he pysyvät työvireessä päivästä toiseen. Esihenkilö johtaa esimerkillään, on siis itse positiivisella mielellä ja innostaa muita, osoittaa kiinnostusta johdettaviaan kohtaan sopivissa tilanteissa, antaa niin positiivista kuin kehittävääkin palautetta, sopivasti sparraa, ei anna aina suoria vastauksia, vaan haastaa henkilöt ajattelemaan itse vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Valmentavaksi esihenkilöksi ei muututa yhdessä yössä, vaan se on jatkuva prosessi. Itselleen pitää antaa aikaa, jotta oppii tuntemaan omat tapansa toimia esihenkilönä. Tyyli, joka sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle. (Rissanen, 2023.)

Tutkimuksen löydöt

Rissasen (2023) InnoTech liiketoiminnan tutkinto-ohjelman YAMK- opinnäytetyössä tutkittiin, miten kohdeorganisaation esihenkilöt ymmärtävät valmentavan johtamismallin, millaisia ovat kohdeorganisaation esihenkilöiden valmentavaan johtamiseen liittyvät taidot, sekä millaisilla valmentavan johtamisen keinoilla esihenkilötyötä voidaan kehittää

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että valmentavan johtamismallin perusajatukset ovat kohdeorganisaation esihenkilöillä melko hyvin hallussa ja varsinkin kiinnostuksen osoittaminen sekä kuunteleminen ovat jo hyvällä tasolla. Sen sijaan kysymisessä ja haastamisessa on parantamista. Ylipäätään toivottiin muistuttelua ja keskustelua esihenkilöiden kesken johtamisesta; Millä keinoilla valmentavaa johtamistyyliä saataisiin vietyä kohdeorganisaatioon ja osaksi esihenkilöiden työarkea ja esihenkilöitä muistuteltua tärkeistä johtamiseen liittyvistä asioista? Lisäksi myös ajanhallinta on yksi osa-alue, joka tutkimuksen perustella ei ole kaikilta osin kunnossa.

Kehitysehdotukset johtamisen kehittämiseksi

Monien organisaatioiden esihenkilöillä itsenä johtaminen ja ajankäyttö ovat osa-alueet, joita tulisi oppia hallinnoiman tehokkaasti, jotta tarpeellisille asioille jää riittävästi aikaa ja valmentavaa johtamista pystyy hyödyntämään. Kiinnittämällä huomioita ajankäyttöön, saattaa paljastua tottumuksia tai asioita, jotka voi karsia kokonaan pois tai niitä voi tehostaa. Myös toisilta oppiminen erilaisten tapaamisten, kuten esihenkilöpäivien tai after workien muodossa on hyvä tapa jakaa omaa osaamista ja hyödyntää muiden osaamista. Huomioitavaa on, että mikäli organisaation johtamistapaa lähdetään oleellisesti muuttamaan, on henkilöstön informointi tärkeää. (Rissanen, 2023.)

Lähteet:

Kankainen, S. 2020. Miksi valmentava johtaminen kannattaa? Helsingin Yliopisto. Verkkojulkaisu blogi. https://hyplus.helsinki.fi/miksi-valmentava-johtaminen-kannattaa. Viitattu 25.2.2023

Laaksonen, Hannele & Ollila, Seija 2022. Henkilöstöjohtamisen moninaisuus, ajateltua, koettua, tutkittua. Helsinki: Oppian.

Matsuo, Makoto 2017. How does managerial coaching affect individual learning? The mediating roles of team and individual reflexivity. Personnel Review 47 (1), 118-132. www.emeraldinsight.com/0048-3486.htm. Viitattu 30.9.2023

Pasanen, Katja 2021. Mielen Pelikirja: valmentava johtaminen urheilusta bisnekseen. Tallinna: Value Books.

Rissanen, Satu 2023. Valmentava johtajuus osana esihenkilötyötä – kehitysehdotukset Ropo Capital Oy:lle. Opinnäytetyö, Tradenomi YAMK. Löytyy myöhemmin Theseuksesta.

Ristikangas, Marjo-Riitta & Grünbaum, Leni 2014. Valmentava esimies: onnistumista palvelevat positiot. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat:

Satu Rissanen, tradenomi, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School