Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtamismenetelmäksi on valittu valmentava johtaminen. Valmentava johtaminen tarjoaa työntekijöille ja esihenkilöille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti oman työn kehittämiseen. Tämä johtamistapa tukee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita erityisesti muutostilanteissa, sillä se kannustaa oppimiseen, itseohjautuvuuteen ja yhteistyöhön. (Lammintakanen, Rissanen, Peronmaa-Hanska, Joensuu & Ruottu 2016, 5.) Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilta odotetaan vuorovaikutteista valmentavaa johtamistapaa, jossa he toimivat ensisijaisesti työntekijöidensä innostajina ja luottamuksellisen valmennussuhteen luojina. Työntekijöiden näkeminen aktiivisina muutoksen edistäjinä, suunnittelijoina ja toteuttajina vahvistaa sellaista johtamisosaamista, jota sosiaali- ja terveyden huollon kehittäminen ja integraatio tänä päivänä vaatii. (Laulainen, Zitting & Niiranen 2020, 166.)

Tavoitteena itseohjautuva ja vuorovaikutuksellinen työyhteisö

Valmentavassa johtamisessa korostuu henkilöstön tukeminen ja ohjaaminen itsenäiseen ajatteluun sekä tehokkaampien työskentelytapojen löytämiseen. Perinteisestä autoritäärisestä johtamisesta poiketen tämä lähestymistapa keskittyy yksisuuntaisten ohjeiden sijaan työntekijöiden itsereflektioon ja itseohjautuvuuden kehittämiseen, mikä edistää parempia tuloksia ja oppimista työyhteisössä. (Ladyshewsky 2010, 292.) Valmentavan johtamisen yhtenä tavoitteena on saavuttaa työyhteisöön vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa on turvallista toimia eikä virheitä tarvitse pelätä. Valmentavan johtajan johtamassa työyhteisössä huomioidaan työntekijöiden vahvuudet, mahdollistetaan kehittyminen ja työntekijät ovat itseohjautuvia ja voivat osallistua päätöksentekoon. (Cui, Wang & Nanyangwe 2022, 280; Soback 2021, 56; Uutela 2019,4; Ladyshewsky 2010, 292–296.)

Valmentava johtaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluissa ja pelastustoimessa

Sirpa Pitkäniemi (2025) tutki YAMK-opinnäytetyössään Pohjois-Savon hyvinvointialueen valmentavan johtamisen toteutumisen nykytilaa erityispalveluissa ja pelastustoimessa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuskysely rakentui neljästä valmentavan johtamisen teemasta: psykologinen turvallisuus, vuorovaikutus, itseohjautuvuus ja päätöksenteko sekä vahvuuksien hyödyntäminen ja kehittymisen tukeminen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 328 Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden tai pelastustoimen työntekijää.

Tutkimuksen mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutuu valmentavan johtamismenetelmän keskeisimpiä asioita jossain määrin. Tutkimuksen mukaan omista arvoista, vahvuuksista ja kehittymiskohteista ollaan tietoisia ja ollaan kehittämismyönteisiä. Tutkimustulokset kertovat, että esihenkilöt ovat läsnä keskustellessaan työntekijöiden kanssa ja heihin voidaan luottaa. Työntekijälle tärkeistä asioista on ollut mahdollisuus keskustella kehityskeskusteluissa, ja keskustelulle on ollut riittävästi aikaa.

Tulosten mukaan kehitettäviksi asioiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella nousi mm. esihenkilöiden palautteen antaminen ja kiitoksen kohdentaminen oikealle henkilölle. Palautteen antaminen ja pyytäminen ovat valmentavan johtamisen merkittävimpiä asioita (Ellinger & Boström 1999, 754). Sen lisäksi, että palaute mahdollistaa työssä kehittymisen, myös työntekijät toivovat tänä päivänä kiitosta ja rakentavaa palautetta tekemästään työstään (Soback 2021, 195–196).

Valmentavassa johtamisessa korostuu työntekijöiden osallistaminen ja osallistuminen sen sijaan, että johdosta sanellaan tehtäviä työntekijöille ja työn tekeminen on jatkuvan ohjauksen ja kontrolloimisen alla. Valmentavan johtajan tehtävänä on antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia, joilla työsuorituksia voidaan parantaa ja esteet voidaan ylittää. (Cui ym. 2022, 280–281.) Palautteen antaminen on noussut esille useissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja tämä nousee esille myös Uutelan (2019, 140) tutkimuksessa. Valmentava esihenkilötyö perustuu työntekijöiden vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämisen tukemiseen työssä. Palautekeskusteluissa on tärkeää tarjota rakentavaa ja kehittävää palautetta, joka edistää oppimista ja ammatillista kehittymistä. (Uutela 2019, 4.)

Työntekijöitä tulisi kannustaa itseohjautuvuuteen ja osallistaa päätöksentekoon esihenkilötyön keinoin. Tutkimustulosten mukaan työskentelyä kontrolloidaan jossain määrin ja työntekijöille ei anneta mahdollisuutta päätöksentekoon ja asioihin vaikuttamiseen. Vaikka esihenkilötyöhön kuuluu työntekijöiden työn valvonta ja työn toteutumisen seuranta, itseohjautuvuuteen kannustamiseksi ja päätöksenteon mahdollistamiseksi liiallista kontrollointia olisi vältettävä. Esihenkilön osoittama luottamus työntekijöihin ja tehtävien ja vastuiden jakaminen auttaa työntekijöitä voimaantumaan ja tätä kautta lisäämään työn tuottavuutta (Ladegard & Gjerde 2014).

Valmentava johtaminen lisää luottamusta, osallisuutta ja työhyvinvointia

Tutkimuksen mukaan kehittämistä tarvitaan palautteen antamisessa, oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa, työyhteisön päätöksentekoon osallistamisessa ja päätöksenteon mahdollistamisessa. Kohdentamalla kehittämistoimia Pohjois-Savon hyvinvointialueella näihin valmentavan johtamisen osa-alueisiin, voidaan edesauttaa saavuttamaan oppimiseen kannustava ja innostava työympäristö, joka lisää veto- ja pitovoimaa.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kokemus luottamuksesta vahvistavat työssäjaksamista. Esihenkilön on tärkeää ymmärtää, että vastuun antaminen voi toimia työntekijöitä motivoivana tekijänä, joka edistää oppimista ja kehitystä. (Järvinen 2014, 28–30.) Valmentavassa johtamisessa painopiste on työntekijöiden valmentamisessa ja tukemisessa. Itsenäistä päätöksentekoa ja työhön vaikuttamista tuetaan sen sijaan, että sitä rajoitettaisiin. Valmentava johtaja voi luottaa työntekijöihinsä. (Soback 2021, 56–57.)

Kirjoittajat:

Sirpa Pitkäniemi, sairaanhoitaja (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Cui, Zhisong, Wang, Hongyu & Nanyangwe, Chilombo Namwinga 2022. How does coaching leadership promote employee’s constructive deviance? Affective events perspective. Leadership & Organization Development Journal, 43 (2), 279–290. https://doi.org/10.1108/LODJ-04-2020-0153. Viitattu 11.1.2025.

Ellinger, Andrea D. & Bostrom, Robert P. 1999. Managerial coaching behaviors in learning organizations. The Journal of Management Development 18 (9), 752–771. https://doi.org/10.1108/02621719910300810. Viitattu 12.1.2025.

Järvinen, Pekka 2014. Esimiestyö ongelmatilanteissa. Helsinki: Talentum.

Ladegard, Gro & Gjerde, Susann 2014. Leadership coaching, leader role-efficacy, and trust in subordinates. A mixed methods study assessing leadership coaching as a leadership development tool. The Leadership Quarterly 25 (4), 631–646. https://doi.org/10.1016/j.leaqua.2014.02.002. Viitattu 12.1.2025.

Ladyshewsky, Richard K. The manager as coach as a driver of organizational development. Leadership & Organization Development Journal, 31 (4), 292–306. https://doi.org/10.1108/01437731011043320. Viitattu 28.3.2025.

Lammintakanen, Johanna, Rissanen, Sari, Peronmaa-Hanska, Erja, Joensuu, Maarit & Ruottu Tiina 2016. Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Monialaisen ja ammattiryhmäkohtaisen toiminnan käytännöt ja rakenteet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3851-9. Viitattu 13.11.2023.

Laulainen, Sanna, Zitting, Joakim & Niiranen, Vuokko 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Anneli Hujala & Helena Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 151–177. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011308326. Viitattu 20.10.2023.

Pitkäniemi, Sirpa 2025. Valmentava johtaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluissa ja pelastustoimessa. Sosiaali -ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Soback, Dan 2021. Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. E-kirja. Helsinki: Basam Books Oy.

Uutela, Ulla 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa. Feno-menografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6. Viitattu 5.11.2023.