Sitran rahoittamassa, Savonian ja Sakkyn yhteistyönä toteuttamassa Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa (2021–2022) kehitettiin konepajoille suunnattu ympäristövastuuta edistävä työkalu. Työkalu on excel-pohjainen ja sen pääasiallinen tarkoitus on laskea konepajojen organisaatiotason hiilijalanjälkeä GHG-protokollan mukaisesti. Hiilijalanjäljen lisäksi työkalulla voidaan selvittää resurssitehokkuutta, energiankulutusta ja uusiutuvan energian osuuksia sekä jätehuollon toimivuutta. Mittarit on sidottu huomioimaan kustannukset päästöjen ja materiaalihukan lisäksi, jolloin oman toiminnan kehittäminen työkalun tuottaman datan avulla helpottuu.

Työkalu saatiin pilotoitua ja käyttöönotettua hankkeen aikana yhteensä kuudessa konepajassa Ylä-Savon ja Varkauden alueella. Hankkeen päättymisestä on kulunut vuosi ja työkalun kehittämis- ja jatkohyödyntämistarpeita on noussut esiin useammassa hankkeessa. Tämän myötä nousi ajankohtaisesti todentaa ja lisätä perusteita työkalun käytölle, jolloin vaikuttavuuden arviointi valikoitui keinoksi. Vaikuttavuuden arviointi ”Konepajan ympäristömittarit” -työkalulle on toteutettu ympäristötekniikan ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyönä.

Vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta

Vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset lisääntyvät koko ajan ja lainsäädäntö sen osalta uudistuu. Vuonna 2024 suuret yritykset ovat velvoitettuja raportoimaan toimintansa vastuullisuudesta toimitusketjujaan myöten. Lainsäädäntöuudistus laajenee portaittain muutaman vuoden kuluessa pk-yrityksiin. Lisäksi osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa on sisällytetty kiertotalouden toimintasuunnitelma, joka ohjaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksien hallintaa. Kestävä kehityksen mukaiset tavoitteet ovat olennaisessa osassa organisaatioiden vastuullisuustyötä. Konepajoille suunnattu työkalu painottuu kestävän kehityksen ulottuvuuksista ympäristövastuuseen, mutta sivuaa sosiaalista ja taloudellista vastuuta.

Vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi sekä niihin liittyvä teoria on laajaa ja monimutkaista. Vaikuttavuutta voidaan ymmärtää hyvin monella eri tavalla ja sen käyttö on kontekstiriippuvaista. Vaikuttavuus voi olla positiivisten ja ennakoitujen seurausten lisäksi myös negatiivisia ja ennakoimattomia seurauksia tutkimuksen johtamisessa sekä toiminnan ohjauksessa. Erityisesti kasvavana trendinä on ollut yhteiskunnallinen vaikuttavuus kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) globaalin yleistymisen myötä yksityisellä sektorilla.

Perinteisimmillään vaikuttavuusarviointia on hyödynnetty julkisten varojen tarkoituksenmukaisen käytön todentamisessa. Kuitenkin yhä kompleksisemmassa yhteiskunnassa erilaisia ongelmia tarkasteltaessa on perinteistä vaikuttavuusarvioinnin riittävyyttä tarkasteltava kriittisesti. Vastuullisuuden näkökulmasta input-output-tarkastelu on tärkeää, mutta se ei kerro vielä vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden selvittämiseksi on tunnistettava lähestymistapoja, jotka konkretisoivat monimutkaiset vaikutusketjut ja systeemit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä eri tahojen keskinäisriippuvuuksissa.

Vaikuttavuudessa on pitkälti kyse arvoketjun loppupäästä, toiminnan ja toimijoiden muutoksesta, lisäarvosta sekä yhteiskunnallisesta hyödystä. Vaikuttavuuteen liittyy paine ja vaade todentamisesta, joka on varsin haastava prosessi, sillä vaikuttavuus aiheena on itsessään haastava. Arviointien tavoitteena on pyrkiä vakuuttamaan tarkoituksenmukaisuus.

Ympäristövastuu on konkreettinen ja helppo lähtökohta aloittaa vastuullisuustyö. Lähitulevaisuudessa vastuullisuus on ratkaiseva kilpailukykytekijä ja edellytys toiminnan jatkuvuudelle myös valmistavassa teollisuudessa ja pk-yrityksissä. Tämä on suora seuraus toimitusketjujen vastuullisuuteen liittyvistä velvoitteista.

”Konepajan ympäristömittarit” -työkalun vaikuttavuuden arviointi

”Konepajan ympäristömittarit” -työkalun vaikuttavuuden arvioinnissa pyrittiin selvittämään todellisen ympäristövastuullisuuden edistämistä konepajoissa työkalun avulla. Vaikuttavuuden arviointi aloitettiin asettamalla vaikuttavuudelle kolme arviointimittaria, jotka samalla peilautuivat opinnäytetyön tilaajan tarpeeseen keskittyen. Arvioinnissa keskityttiin ympäristövastuuseen, joten arviointimittareiden lisäksi vaikuttavuuden arvioinnissa otettiin huomioon konepajojen itse tunnistamat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka kokivat koskevan heidän toimintaansa eniten. Konepajat olivat tunnistaneet tavoitteet Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeen aikana järjestetyssä konepajassa ennen opinnäytetyön toteutusta.

Arviointimittareina toimivat
• Pilottikonepajojen ympäristövastuullisuuden huomioimisen nykytila toiminnassa
• Hiilijalanjäljen laskennan merkitys pilottikonepajojen ympäristövastuutyössä
• Kokemukset ja hyödyt ”Konepajan ympäristömittarit” -työkalun käytöstä.

Vaikuttavuutta selvitettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmällä, teemahaastattelulla. Haastattelun runko perustui asetettuihin arviointimittareihin ja vaikuttavuuden arvioinnin teoriaan. Pääteemoina haastattelussa oli nykytilanne ja tausta, työkalun vaikuttavuus ja sen käytön tulevaisuus konepajoissa. Haastatteluihin osallistui yhteensä viiden konepajan vastuuhenkilöitä, jotka olivat olleet mukana työkalun kehityksessä Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeessa.

Teemahaastattelun tulokset ryhmiteltiin kahden ensimmäisen arviointimittarin alle ja taulukoitiin tärkeysjärjestykseen pisteytystä varten. Kysymykset asetettiin lisäksi tärkeysjärjestykseen niin, että tärkeimpänä olivat lainsäädännön minimivaatimukset täyttävät asiat, edelläkävijätason toiminta ja viimeisenä sidosryhmien vaatimukset ympäristövastuun osalta. Kyllä ja ei -tyyppisille kysymyksille asetettiin pistearvo 0 (ei) tai 1 (kyllä). Laajemmissa kysymyksissä pistearvot asetettiin välille 0–3, jonka jälkeen saadut pisteet suhteutettiin arvoon 1. Arvo 3 tarkoittaa pisteytyksessä kaikkein positiivisinta ja parasta tilannetta kysymyksen kannalta, jolloin arviointimittarin sisällä on havaittavissa positiivista vaikuttavuutta (taulukot 1 ja 2). Taulukossa 2 osa kysymyksistä on samankaltaisuutensa vuoksi yhdistetty ja summattu yhteen pisteiden osalta.

Kolmas arviointimittari ”Kokemukset ja hyödyt ”Konepajan ympäristömittarit” -työkalun käytöstä” avattiin tulosten osalta sanallisesti. Työkalu sai pääasiassa hyvää palautetta sen laajuudesta ja kaikenkattavuudesta. Sen koettiin myös konkreettisesti auttavan konepajojen oman toiminnan kehityskohteiden tunnistamisessa. Hiilijalanjäljen osalta omien päästöjen tunnistaminen ja itse laskennan perustason ymmärryksen omaksuminen nähtiin etuna. Työkalun käytön koettiin vaativan rutiinia ja opettelun hieman aikaa.

Johtopäätökset työkalun vaikuttavuudesta

Tieteellisen vaikuttavuuden näkökulmasta työkalulla voidaan perustella ja todistaa tuotettua hiilijalanjälkeä sekä muita ympäristömittareita. Tarvittaessa voidaan avata koko laskentaprosessi, joka tukee standardinmukaista läpinäkyvyyttä. Taloudellisen vaikuttavuuden näkökulmasta työkalun tuottaman tiedon avulla saadaan muutettua konepajojen toimintaa ympäristövastuullisuuden lisäksi kustannustehokkaammaksi. Asetettuihin arviointimittareihin peilattuna pilottikonepajojen ympäristövastuun huomioimisen nykytila on erittäin hyvällä tasolla. Hiilijalanjäljen laskennan merkitys on suuressa asemassa konepajoissa omien päästöjen konkretisoinnissa. Työkalun käyttö lisäsi osaamista ja ymmärrystä aiheesta, sekä työkalua halutaan käyttää oman toiminnan kehittämiseen sekä sidosryhmille viestimiseen. Työkalun koettiin tuottavan aitoa lisäarvoa konepajoille ja sen käyttökokemukset olivat positiivisia. Kokonaisuudessaan vaikuttavuuden arvioinnin tulokset olivat todella positiivisia.

Vaikuttavuuden arvioinnin lopputulokseen on voinut vaikuttaa kohderyhmän asenne ja motiivit, jotka ovat olleet valmiiksi ympäristövastuuta kohtaan myönteisiä. Konepajat olivat myös alueellisesti sekä tiettyjen suurten yritysten toimitusketjuihin rajautuneita, jolloin vaikuttavuutta ei voi yleistää kansalliselle tasolle. Kestävän kehityksen ulottuvuuksien välillä on tunnetusti keskinäisriippuvuutta, joka toteutuu myös työkalussa sen edistäessä ympäristövastuun ohella kahta muuta ulottuvuutta. Opinnäytetyössä suoritettu vaikuttavuuden arviointi on lyhyen aikavälin vaikuttavuuteen sopiva. Tulevaisuudessa työkalun vaikuttavuutta voisi arvioida pitkällä aikavälillä (6 vuotta tai pidempi aika), jolloin olisi mahdollista arvioida yhteiskunnallista vaikuttavuutta luotettavasti. Reunaehtona työkalun käytön olisi kuitenkin yleistyttävä konepajoissa eri puolilla Suomea ja eri toimitusketjuissa. Työkalun luotettavuuden lisäämiseksi olisi järkevää suorittaa vertailulaskentaa kansainvälisesti tunnetulla ja todennetulla LCA-ohjelmistolla, jolloin voidaan varmistaa työkalun sisältämän laskentaprosessin olevan riittävän tarkalla tasolla ja antavan saman suuruusluokan tuloksia.

Lisätietoja aiheesta:

• ”Konepajan ympäristömittarit” -työkalu ja hankkeen muut tuotokset
• Kiertotalousosaamista konepajoille -hankkeen loppuraportti
• Opinnäytetyö: Vaikuttavuuden arviointi ”Konepajan ympäristömittarit” -työkalulle

Kirjoittaja:

Sonja Kattainen, tutkimusinsinööri. Savonia-ammattikorkeakoulu, sonja.kattainen@savonia.fi