Savonia-artikkeli: Vaikuttavia ohjelmia ja menetelmiä mielenterveys- ja päihdetyössä

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Mielenterveys- ja päihdetyössä käytetään tutkimuksilla vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä, jotka ovat tehokkaita mielenterveyden edistämisessä ja päihdeongelmien ehkäisyssä. Erilaisia menetelmiä hyödyntämällä pyritään tukemaan yksilön psyykkistä hyvinvointia, auttamaan tunnesäätelyssä ja vahvistamaan sosiaalisia suhteita.

Artikkeli perustuu Savonian YAMK opiskelijoiden tekemään tutkimuskatsaukseen Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojaksolla.

Ihmeelliset vuodet -ohjelma

Ihmeelliset vuodet -ohjelma on yhdysvaltalaisen psykologi C. Webster-Strattonin kehittämä vanhempainohjausohjelma, jonka tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia lisäämällä heidän sosiaalisia taitojaan ja tunteiden säätelykykyä. Ohjelmaa on sovellettu laajasti eri puolilla maailmaa ja sen on todettu vähentävän merkittävästi lasten käytösongelmia. Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa perheet, joilla oli riski lasten kaltoinkohteluun, jaettiin satunnaisesti ohjelmaan osallistuneisiin ja kontrolliryhmään. Tulokset osoittivat, että ohjelmaan osallistuneet vanhemmat saivat välineitä lapsen käytösongelmien kohtaamiseen ja heidän stressinsä väheni merkittävästi. Ohjelma siis vähensi kaltoinkohtelun riskiä, lisäsi positiivista vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä, ja 94,5 % osallistujista uskoi pystyvänsä paremmin hallitsemaan lapsen käytöstä myös kotona (Arruabarrena ym., 2022).

ABC-viitekehys mielenterveyden edistämisessä

ABC-viitekehys perustuu mielenterveyden peruspilareihin, toimintaan (act), yhteisöön kuulumiseen (belong) ja sitoutumiseen (commit). Tanskalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että ABC-viitekehys on tehokas keino mielenterveyden edistämiseen, ja se tarjoaa helpon tavan puhua mielenterveydestä arkikielellä. Viitekehys soveltuu monenlaisiin ympäristöihin, kuten kouluihin ja työpaikoille, ja sen tavoitteena on tukea fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä aktiivisuutta sekä yhteisöllisyyden kokemuksia. Tutkimuksen mukaan viitekehystä käyttävät työntekijät kokivat sen hyödyttäneen heidän työskentelyään merkittävästi, ja se lisäsi mielenterveystyön tietoisuutta ja yhteistyötä organisaatioissa (Hinrichsen ym., 2020).

Tukiohjelma perheille

Strengthening Families Programme (SFP10–14)10–14-ohjelma on Yhdysvalloissa kehitetty päihteiden käytön ehkäisyohjelma, joka vahvistaa perhesuhteita ja kasvattaa nuorten kykyä vastustaa ryhmäpainetta. Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin ohjelman vaikuttavuutta nuorten alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyssä. Satunnaistettuun tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat ohjelman vahvistavan vanhemmuuden käytäntöjä, perhedynamiikkaa ja nuorten hyvinvointia, mikä paransi nuorten vastustuskykyä ryhmäpaineelle. Perheet, jotka osallistuivat ohjelmaan, raportoivat myös parantuneesta perheyhteydestä ja lisääntyneestä kyvystä käsitellä alkoholin käytön houkutuksia (Segrott ym., 2022).

Kulttuurinen monimuotoisuus mielenterveyden hoidossa

Mielenterveyden hoidossa on huomioitava asiakkaan kulttuuritausta, joka voi vaikuttaa terveys- ja hoitokäsityksiin. Kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen auttaa parantamaan hoidon laatua, sillä eri kulttuureista tulevat asiakkaat voivat kokea mielenterveyden käsitteen ja hoitokäytännöt eri tavoin. Gobalkrishnan (2019) tutkimuksessa korostetaan kulttuuritietoisuuden tärkeyttä, jotta hoitotyön ammattilaiset voivat rakentaa luottamuksellisen suhteen asiakkaisiin. Tämän saavutetaan esimerkiksi palkkaamalla työntekijöitä eri kulttuuritaustoista, jolloin asiakkaat voivat tuntea olevansa paremmin ymmärrettyjä ja luottavaisempia hoitosuhteeseen.

Mindfulness yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyden edistämisessä

Mindfulness-harjoitukset ovat yleistyneet mielenterveyden edistämisen välineinä erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Systemaattisessa katsauksessa todettiin, että mindfulness-harjoitukset auttavat vähentämään opiskelijoiden stressiä, masennusta ja ahdistusta. Mindfulness paransi opiskelijoiden itsesäätelykykyä ja kognitiivista tietoisuutta, mikä edisti heidän akateemisia suorituksiaan. Lisäksi se toi opiskelijoille uusia selviytymiskeinoja ja vahvisti heidän kykyään hallita arjen haasteita (Aibar-Almazan ym., 2023).

Johtopäätökset

Mielenterveys- ja päihdetyössä käytetyt menetelmät, kuten Ihmeelliset vuodet -ohjelma, ABC-viitekehys, Tukiohjelma perheille 10–14, kulttuurisen monimuotoisuuden huomioiminen ja mindfulness-harjoitukset ovat kaikki tehokkaita keinoja tukea mielenterveyttä ja ehkäistä päihteiden käyttöä. Näiden menetelmien avulla pystytään luomaan myönteisiä muutoksia yksilön hyvinvointiin, ja ne auttavat myös yhteisöjä tukemaan jäsentensä mielenterveyttä ja päihteettömyyttä. Menetelmien soveltaminen eri asiakasryhmissä ja kulttuuritaustoissa vaatii ymmärrystä ja räätälöintiä, jotta niiden vaikutukset olisivat mahdollisimman kattavat ja tehokkaat.

Lähteet

Aibar-Almazan, A., Castellotte-Cabalerro, Y., Carcelen-Fraile, M., Gonzales-Martin, A. & Rivas-Campo, Y. 2023. Mindfulness to improve the mental health of university students. A systematic review and meta-analysis. Frontiers in public health 11. Saatavilla: https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2023.1284632/full. Viitattu 18.10.2024.

Arruabarrena, I., Rivas, G. R., Cañas, M. & De Paúl, J. 2022. The Incredible years parenting and child treatment programs: A randomized controlled trial in a child welfare setting in Spain. Psychosocial Intervention, 31(1), 43-58. Saatavilla: https://doi.org/10.5093/pi2022a2. Viitattu 20.10.2024.

Gobalkrishnan, N. 2019. Cultural diversity and mental health: Considerations for policy and practice. Saatavilla: https://www.frontiersin.org/journals/public-health/articles/10.3389/fpubh.2018.00179/full#B8.

Hinrichsen, C., Koushede, V. J., Madsen, K. R., Nielsen, L., Ahlmark, N. G., Santini, Z. I. & Meilstrup, C. 2020. Implementing Mental Health Promotion Initiatives — Process Evaluation of the ABCs of Mental Health in Denmark. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(16), 5819. https://doi.org/10.3390/ijerph17165819. Viitattu 4.10.2024.

Segrott, J., Gillespie, D., Lau, M., Holliday, J., Murphy, S., Foxcroft, D., Hood, K., Scourfield, J., Phillips, C., Roberts, Z., Rothwell, H., Hurlow, C. & Moore, L. 2022. Effectiveness of the Strengthening Families Programme in the UK at preventing substance misuse in 10–14 year-olds: a pragmatic randomised controlled trial. BMJ Open, 12 (2), 1–14. https://bmjopen.bmj.com/content/12/2/e049647. Viitattu 8.10.2024.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty keinoälyä tutkimuskatsausten tietojen tiivistämisessä.

Kirjoittajat

Henriika Aittokoski, Sara Kupari, Anne Kuusela, Maria Metsola, Suvi Rantamäki, Mielenterveys – ja päihdetyön kehittäjä YAMK opiskelijat, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Juha Peteri, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu juha.peteri@savonia.fi

Teija Korhonen, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu teija.korhonen@savonia.fi