Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (Attention Deficit Hyperactivity Disorder, ADHD) ilmenee lapsuudessa. ADHD diagnosoidaan yleensä ennen seitsemää ikävuotta ja sen esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin viisi prosenttia. Pojilla ADHD on kolme kertaa yleisempää kuin tytöillä. ADHD on jaettu kolmeen alaryhmään oireiden perusteella. Nämä oireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus tai näiden molempien yhdistelmä (Polanczyk, Posner & Sonuga-Barke 2020). Lisäksi ADHD:n ominaispiirre on impulsiivisuus. Oireet vaikuttavat fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, sekä kognitiiviseen toimintaan ja siten myös akateemisiin saavutuksiin. ADHD:n kanssa eläminen vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja toimintakykyyn. (Aili ym. 2023.)

ADHD-lapsilla esiintyy usein tunteiden säätelyn vaikeutta, sillä noin 50–75 % kokee tunteiden säätelyn kanssa haasteita, joka voi näkyä vihana, ärtyneisyytenä, alhaisena toleranssina turhautumiselle ja isoina tunteen purkauksena. Näiden esiintyminen lisää riskiä ahdistuneisuushäiriölle. Yleisimpiä liitännäisoireita ADHD:n kanssa ovat oppimisvaikeudet, kuten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Lisäksi ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta on enemmän ja sosiaalisen median ongelmallinen käyttö erityisesti nuoruudessa on yleisempää. (Berger ym. 2020.)

Unentarve lapsilla ja nuorilla

Kouluikäisten 7–12-vuotiaiden lasten suositeltu unen tarve on 9–11 tuntia vuorokaudessa. Kouluikäisillä lapsilla heikompi kognitiivinen toiminta ja akateeminen suoriutuminen olivat yhteydessä lyhyempään uneen. Unentarve muuttuu iän myötä. Teini-ikäisten 13–19-vuotiaiden suositeltu unen kesto on 8–10 tuntia vuorokaudessa. (Adams Hillard ym. 2015.)

Lapset ja nuoret tarvitsevat unta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Galland & Elder 2021). Vaikka lasten hyvän unen laadun on todistettu olevan optimaalisen kognitiivisen, fyysisen ja psykologisen kehityksen avaintekijä, merkittävä ja jatkuvasti kasvava osuus lapsiväestöstä kärsii unihäiriöistä. (Bruni ym. 2023.) Unella on tärkeä rooli lapsen kehityksessä. Uni vaikuttaa kasvamiseen, kehitykseen ja kognitiivisiin toimintoihin. (Iida ym. 2021.) Murrosiässä uneen liittyy normaaleja muutoksia vuorokausirytmissä ja univaiheen viivästymisessä, uni alkaa tulla vasta myöhemmin yöllä (Buckhalt ym. 2022). Vuorokausirytmin muutokset alkavat jo varhaislapsuudessa ja yleensä pojilla vähän myöhemmin kuin tytöillä, ja iltavirkkuuden huippu on tytöillä n. 16 vuoden iässä ja pojilla n. 17 vuoden iässä. (Fabi, Kalb & Randler 2017.)

Unihäiriöt ja unen edistäminen lääkkeettömin keinoin ADHD lapsilla ja nuorilla

ADHD-lapsilla on havaittu useita unihäiriöitä, kuten levottomat jalat -oireyhtymä, yöllinen motorinen levottomuus, melatoniinin vähäinen tuotanto ja unenaikaiset hengityshäiriöt. On huomattu, että mikä tahansa unihäiriö, joka vaikutti riittämättömästi unen kestoon, voi lisätä käytösongelmia. (Cortese, Konofal & Lecendreux 2010.) Levottomat jalat -oireyhtymä on neurologinen häiriö, joka vaikuttaa uneen ja fyysiseen terveyteen ja sen tiedetään aiheuttavan unettomuutta. (Guan, Liu & Pan 2022.)

Unihäiriöt voivat pahentaa tai vaikeuttaa ADHD-oireita, mutta oireita voidaan vähentää parantamalla nukkumiseen liittyviä elintapoja (Beltrame ym. 2022). ADHD-lapsista 70 % koki, että heillä on usein univaikeuksia, mutta liikunnalla saatiin positiivisia vaikutuksia uneen ja uniterveyteen. Liikunnan vaikutukset näkyivät aivoissa lisääntyneenä verenkiertona, joka edesauttaa nukahtamista ja edistää kognitiivisia toimintoja (Li ym. 2021). Sen sijaan, runsas ruutuaika vaikutti negatiivisesti ADHD-lasten käyttäytymiseen lisäämällä oireilua ja heikentämällä unen laatua (D´Atri, De Gennaro, Gorgoni, Reda & Scarpelli 2019; Tong, Yan & Ye 2018). Yli kaksi tuntia vuorokaudessa ruudun äärellä vietetty aika vähensi lasten unta sekä viivästytti heräämistä. Elektroniset laitteet vaikuttavat uneen monin tavoin. Mediassa käytetty aika häiritsee normaalia unirytmiä. Laitteita käytetään erityisesti iltaisin, joka häiritsee nukahtamista. Laitteiden käyttö tapahtuu istualtaan tai makuultaan, joka entisestään vähentää aktiivisuutta ja voi johtaa ylipainoisuuteen. (Heshmat ym. 2019.)

Unihygieniaan kuuluu monenlaisia käyttäytymismalleja, jotka takaavat riittävän ja hyvän unen laadun. Unihygienia käsittää säännölliset nukkumaanmeno- ja herätysajat, huolien ja tunteiden hillitsemisen ennen nukkumaan menoa, nukkumisympäristön parantamisen ja kofeiinin nauttimisen rajoittaminen. Itsesäätelytaitojen harjoittelu paransi unihygieniaa ja unituloksia. Stressinhallinta muiden unihygieniatottumusten ohella on erityisen tärkeää unen laadun kannalta. (Chung & Lin 2022.) Nukkumaanmenon aikaistamisesta saatiin myös hyviä tuloksia. Unen kesto ADHD-lapsilla pidentyi lähes tunnilla. Vaikutus näkyi ADHD-lasten myönteisempänä käyttäytymisenä, joka vaikutti myös kodin ilmapiiriin myönteisesti. (Cremone-Caira, Harvey, McDermott, Root & Spencer 2020.)

Painopeiton vaikutukset koettiin pääosin myönteiseksi. Vanhemmat kokivat, että lapsi nukahti aikaisempaa nopeammin ja iltarutiini oli helpottanut painopeiton käyttöönoton myötä. Myös lasten kokemukset painopeiton käytöstä olivat hyviä. Painopeitto paransi unta, unirytmiä ja tasapainotti aktiivisuutta ja nukkumista arjessa mutta myös edisti tunteidensäätelyä ja arjessa toimimista. (Aili ym. 2020, 2021, 2022.)

D-vitamiini pidentää unen kestoa ja edistää päiväaikaista tarkkaavuutta. Lisäksi, raudanpuutteella on yhteys erilaisiin levottomat jalat -oireyhtymään ADHD:n omaavilla. Rauta ja D-vitamiini täydentävät toistensa vaikutuksia. Levottomat jalat -oireyhtymään voi liittyä muitakin unihäiriöitä. (DelRosso ym. 2021; Ipsiroglu & Silvestri 2022.)

Kirjoittajat:

Kirsi Hepo-oja, kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Adams Hillard, Paula J. Albert, Steven M. Alessi, Cathy. Bruni, Oliviero. DonCarlos, Lydia. Hazen, Nancy. Herman, John. Hirshkowitz, Max. Katz, Eliot.S. Kheirandish-Gozal, Leila. N. Neubauer, David.N. O’Donnell, Anne.E. Ohayon, Maurice. Peever, John. Rawding, Robert. Sachdeva, Ramesh C. Setters, Belinda. Vitiello, Michael V. Ware, Catesby. Whiton, Kaitlyn. 2015. National Sleep Foundation’s updated sleep duration recommendations: final report. Sleep Health, volume 1, Issue 4. December 2015. Pages 233-243.

Aili, Katarina. Ivarsson, Andreas. Johansson, Pia. Larsson, Ingrid. Lönn, Maria. Svedberg Petra. Nygren Jens. 2023. Sleep interventions for children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD): A systematic literature review. Sleep Medicine 102 (2023) 64e75.

Aili, Katarina. Jarbin, Håkan. Johansson, Pia. Larsson, Ingrid. Nygren, Jens, M. Svedberg, Petra. 2020. SLEEP: intervention with weighted blankets for children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) and sleep problems: study for a randomized control trial. BMJ.

Aili, Katarina. Jarbin, Håkan. Larsson, Ingrid. Lönn, Maria. Nygren, Jens. Svedberg, Petra. 2022. Experiences of Using Weighted Blankets among Children with ADHD and Sleeping Difficulties. Wiley. Occupational Therapy International. Volume 2023, Article ID 1945290, 12 pages.

Aili, Katarina. Jarbin, Håkan. Larsson, Ingrid. Nygren, Jens. Svedberg, Petra. 2021. Parent´s Experiences of Weighted Blanket´s Impact on Children with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) and Problems -A Qualitative Study. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Andrisani, Giorgia. Andrisani, Giovanni. 2023. Sleep apnea pathophysiology. Sleep and Breathing (2023) 27:2111–2122.

Banhiran, Wish. Gozal, David. Hosiri, Tikumporn. Prajsuchanai, Tipkamol. Tanphaichitr, Archwin. Ungkanont, Kititrat. Vathanophas, Vannipa. 2022. Prevalence of high-risk for obstructive sleep apnea in attention deficit hyperactivity disorder children referred to psychiatry clinic and impact on quality of life. Sleep Disorders, a section of the journal Frontiers in Phychiatry.

Cortese, Samuele. Konofal, Eric. Lecendreux, Michel. 2010. Sleep and ADHD. Volume 11, Issue 7, August 2010, Pages 652–658.

Cremone-Caira, Amanda. Harvey, Elizabeth A. McDermott, Jennifer M. Root, Helen. Spencer, Re-becca M.C. 2020. Effects of Sleep Extension on Inhibitory Control in Children With ADHD: A Pilot Study. Journal of Attention Disorders. Vol. 24(4), 601-610.