Savonia on mukana Metropolian koordinoimissa SAILA-hankkeissa, joissa kehitetään valtakunnallista laillistamisväylää EU-/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille. Savoniassa ja koko Suomessa on jo vuosia tehty töitä sen eteen, että sairaanhoitajaksi ulkomailla valmistuneet saataisiin nopeasti Suomeen muuton jälkeen lähtemään Valviran laillistamisprosessiin ja hankkimaan ammattioikeuden työskennellä omalla alalla Suomessa. Useilla heistä on kotimaistaan tai muualta maailmasta pitkä sairaanhoitajan työkokemus.

Monien maahan muuttaneiden reitti lähtee kuitenkin mutkikkaasti liikkeelle kotoutumiskoulutuksen jälkeen esimerkiksi hoiva-avustajan tai lähihoitajan tutkinnon suorittamisella, sen jälkeen sote-alalla työskentelyllä ja ehkä vasta myöhemmin sairaanhoitajaksi laillistumalla. – Usein tämä matka on pitkä, jopa yli 5 vuotta. Siinä ehtivät monet kliiniset taidotkin ruostua, jos niitä ei pääse työelämässä harjoittamaan, harmittelee projektikoordinaattori ja hoitotyön opettaja Merja Natunen Savoniasta. Nyt tuota reittiä sujuvoitetaan.

Sairaanhoitajien osaaminen käyttöön Suomessa

Sairaanhoitajilla on usein hyvin vahva ammatillinen identiteetti ja halu auttaa potilaita kaikella kertyneellä osaamisella. On myös yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää saada muualla valmistuneiden, mutta täällä asuvien sairaanhoitajien koko osaaminen käyttöön. Lähes viikoittain saamme medioista lukea alan työvoimapulastakin.

Ennen kuin henkilö voi saada Valviralta ammatinharjoittamisoikeuden, on hänen osoitettava ja tarvittaessa täydennettävä osaamisensa. Valvirassa ja aiemmissa hankkeissa on tunnistettu tiettyjä sairaanhoitajan osaamisalueita, jotka vaativat vahvistamista suomalaisen palvelujärjestelmän, lainsäädännön ja sairaanhoitajan eettisten periaatteiden läpikäymisen lisäksi.

– Kliinistä osaamista täydennetään muun muassa lääke- ja nestehoidon sekä akuuttihoitotyön taitopajoissa, kuvailee Natunen.

Sairaanhoitajien osaaminen vaihtelee, ja siksi on tärkeää tehdä jokaiselle henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan hän etenee laillistamisväylällään. Esimerkiksi myös mielenterveys- ja päihdetyön sekä ravitsemuksen osaaminen vaativat useimmilla vahvistusta. Niitä voidaan oppia lisää esimerkiksi harjoittelujen aikana työelämässä.

– Teemme myös tiivistä yhteistyötä Valviran kanssa, jotta laillistamisväylä saadaan sujuvaksi, toteaa Natunen.

Terveysalan työpaikat vastaanottamaan tulijat

Työelämäyhteistyö on keskeisintä muualta muuttaneiden sairaanhoitajien saamisessa työmarkkinoillemme.

– Moni oppii suomalaisen hoitotyön käytänteet ja suomen kielen parhaiten aidoissa työelämän ympäristöissä, kun ohjaaja ja työkaverit ympärillä ovat tarvittaessa valmiita auttamaan ja tukemaan, kertoo suomen kielen ja viestinnän lehtori Kukka-Maaria Raatikainen. Tämän vuoksi on tärkeää, että työelämä tarjoaa harjoittelupaikkoja laillistujille ja tarvittaessa kouluttaa työyhteisöä kieli- ja kulttuurisensitiivisyyteen.

– Nyt, kun olemme hankkeissa tehneet kielisopimuksia laillistujan, ohjaajan, hoitotyön lehtorin ja suomen opettajan yhteistyönä, yleisin toive on laillistujalta ollut, että kaikki työkaverit korjaisivat suomen kieltä ja auttaisivat oppimaan oikeat tavat puhua ja kirjoittaa.

Asenteessa monilla meistä voikin olla petrattavaa. Ei vaihdeta heti englantiin, vaikka molemmat sitä osaisi! Yhteisen kielen on hyvä olla selkeä suomi tai selkosuomi – silloin annamme muualta muuttaneille aidon mahdollisuuden oppia paremmaksi suomen käyttäjäksi joka ikinen päivä.

Toki on selvää, että suomen kielen taito on opittava todella hyvin, että voi työskennellä täysipainoisesti sairaanhoitajana – myös Valvira vaatii sitä. Aiemmissa hankkeissa on huomattu, että työelämäharjoittelujen lisäksi on tehokkainta oppia suomea, kun se on täysin integroitu hoitotyön sisältöihin. Näin ollen aina, kun täydennetään vaikkapa kliinisen hoitotyön taitoja, opitaan samalla myös terveysalan suomenkielistä sanastoa sekä sairaanhoitajan käyttämiä fraaseja. Kirjaamisen taidot ovat keskeiset potilasturvallisuuden näkökulmasta.

– Useimmat sairaanhoitajat työskentelevät jo hoitoalalla, joten he kuulevat arjessaan puhekieltä, mutta monilla on vaikeuksia ymmärtää sitä. Sitä ei opeteta yleensä suomen kursseilla. Suomen opettajan olisi kuitenkin tarjottava mahdollisuuksia oppia, mitä puhekielen sanat ja sanonnat tarkoittavat. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa ”ykkönen” ja ”peffa” – jos opit vain sanat ”yksi/ensimmäinen” ja ”takamus”, voi sinun olla vaikeaa ymmärtää puhekielistä versiota – murteesta puhumattakaan, kuvailee Raatikainen. Ymmärtämisen taitojen lisäksi pitää tietää myös sanan yleiskielinen asu ja osata kirjoittaa se oikein kirjallisissa raportointitilanteissa.

Yhteistyöllä kohti pysyvää mallia

SAILA-hankkeiden aikana on tavoitteena rakentaa pysyvä malli Suomessa sairaanhoitajan tutkintoa tarjoaviin ammattikorkeakouluihin. Kehitystyötä tehdään näiden 20 oppilaitoksen kesken. Aiemmissa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamissa projekteissa havaitut hyvät käytänteet siivittävät työskentelyä. Pian päättyviä sairaanhoitajiin keskittyviä hankkeita ovat: Sairaanhoitajaksi Suomessa (Laurea, Savonia, TurunAMK, OAMK ja TAMK), Terveysalan ammattilaisten pätevöitymispolku -projekti (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ja Sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus -projekti (Diakonia-ammattikorkeakoulu).

Vuonna 2024 suunnitellaan yhteinen toimintamalli, laillistamisväylä, ja aletaan pilotoida sitä ympäri Suomea. Lue lisää:

Laillistamisväylän tiedot | Savonia-amk

Sairaanhoitajien Valvira-prosessi

SAILA – Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet | Metropolia-amk

Teksti ja kuvat:

suomen kielen ja viestinnän lehtori ja projektityöntekijä Kukka-Maaria Raatikainen

kukka-maaria.raatikainen@savonia.fi

hoitotyön opettaja ja projektikoordinaattori Merja Natunen

merja.natunen@savonia.fi

Savonia-amk

SAILA- ja Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeet