Töiden ja opintojen yhdistäminen ei ole aina helppoa, mutta kuitenkin mahdollista. Vaikka olisi tiiviisti kiinni työelämässä, mahdollistaa esimerkiksi opintovapaa jopa ulkomaille harjoitteluun menemisen. Hyödynsin opintovapaani lähtemällä agrologi YAMK opintojeni puitteissa Brysseliin kahdeksi viikoksi MTK:n, SLC:n ja Pellervon toimistolle katsomaan, mitä Euroopan ytimessä konkreettisesti tehdään.

Ennen harjoittelua EU lakien ja asetusten valmistelujen vaiheet sekä niiden päätösten teot tuntuivat sokkeloisilta ja vaikeilta hahmottaa. Kahdessa viikossa tätä monimutkaista prosessia alkoi hahmottamaan ainakin pintaraapaisun verran. Eri toimijoiden välinen yhteistyö korostui. Jo heti ensimmäisellä viikolla sain osallistua alan kansainvälisten työryhmien kokouksiin. Oli mielenkiintoista seurata, kuinka yhteistyössä on voimaa päätösten valmisteluissa ja niiden teossa. Eri jäsenmaat pystyivät tuomaan esille omia tilanteitaan. Esimerkiksi eläinlääkäripula puhututti useiden maiden kohdalla. Vaikuttamisessa etenkin pienemmät maat tarvitsevat toistensa tukea. Me ei pärjätä yksin. Tehokkaampaan vaikuttamiseen tarvitaan volyymia.

Brysselin toimintakulttuuri tapaamisten sopimisen suhteen osoittautui hyvin mutkattomaksi. Ennen Brysseliin saapumistani olin jo sopinut useita tapaamisia eri toimijoiden kanssa, ja niitä tuli lisää myös harjoittelun aikana. Ihmiset haluavat verkostoitua ja tavata toisiaan. Yksi harjoitteluni tavoitteista oli verkostoituminen alan toimijoiden kanssa. Toisen harjoitteluviikon aikana tuntui, että jo pelkästään verkostoitumisen takia olisin tarvinnut vähintään kolmannenkin viikon Brysselissä, ehkä neljännenkin. Verkostoitumista ja vaikuttamista tapahtuu niin kokouksissa, kuin myös rennommin iltapäiväkahvin sekä lounaiden ja illallisten äärellä.

Kuvateksti: Kuvassa vierailulla Euroopan parlamentissa.

Olen iloinen siitä, kuinka monipuolisesti pääsin osallistumaan MTK:n Brysselin toimiston eri toimintoihin. Tämä oli yhtenä tavoitteenani harjoittelulle – päästä näkemään omin silmin, miten suomalaisten maatalous- ja maaseutuyrittäjien tilanteita muuttuvassa maailmassa tuodaan konkreettisesti esille. Aiemmin edunvalvonta- ja vaikuttamistyö on ollut minulla tiedossa vain melko abstraktilla tasolla.

Suomalaisia olosuhteita huomioivaa vaikuttamistyötä tarvitaan. Suomella on jo pelkästään ilmasto-olosuhteidenkin osalta erilainen tilanne, kuin esimerkiksi eteläisemmässä Euroopassa sijaitsevilla EU:n jäsenmailla. Tämä on tärkeää tuoda esille. Yhtenä konkreetisena esimerkkinä tästä oli eläinten kuljetukseen liittyvän asetuksen edistäminen, johon pääsin myös mukaan. Suomen kannalta kuulostaa huolestuttavalta, jos eläimiä ei saisi enää kuljettaa sen jälkeen, kun pakkanen laskee kylmemmäksi kuin -5 astetta. Siksi on tärkeää tuoda esille, miten Suomessa käytettävien kuljetuskalustojen sisätiloissa lämpöasteet pysyvät talviolosuhteissakin plussan puolella niiden eläinten osalta, jotka tarvitsevat kuljetukseen lämpimämmät olosuhteet. Ei haittaa, vaikka ulkona pakkanen paukkuisi, koska eläinten hyvinvointi ei asiallisilla kalustoilla siinä vaarannu.

Mistä rahat ulkomailla opiskeluun?

Kulut rullaavat kotosuomessa, ja niitä tulee myös toisessa maassa elämisestä. Asuntolainat ja muut laskut menevät maksuun säännöllisesti samalla, kun maksaa väliaikaisesta kodista ulkomailla. Kulut nousevat samaan aikaan, kun tulot putoavat opintovapaan myötä. Väkisinkin tällaisessa tilanteessa joutuu miettimään, miltä pankkitilin tilanne näyttää.

Onnekseni kuuluin siihen ryhmään, jotka saivat vielä aikuiskoulutustukea. Vaikkei olisi oikeutettu aikuiskoulutustukeen, on silti mahdollista saada muita tukia ulkomailla opiskelua varten. Näitä ovat esimerkiksi Erasmus-apurahat. Myös muita, kuten korkeakoulun myöntämiä matkakuluihin tarkoitettuja apurahoja, on mahdollista hakea. Korkeakoulujen kansainvälisistä asioista vastaava opintotoimisto on kirjaimellisesti jos ei kullan, niin ainakin rahan arvoinen apu ulkomaille opiskelemaan hakeutuessaan.

Kirjoittaja:

Kaisa Hyvönen, TKI-asiantuntija sekä pian valmistuva agrologi YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu luonnonvara-ala