Ammatillisen koulutuksen uudistus on lisännyt viime vuosina koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Koulutusta on siirretty enemmän oppilaitoksista työpaikoille, ja opiskelijat hankkivat osaamista työpaikkaohjaajien ohjauksessa. Työpaikalla järjestettävä koulutus tarkoittaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta ja se tapahtuu oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 69–71§.) Sosiaali- ja terveysalan haastavassa työvoimatilanteessa oppisopimuskoulutus voidaan nähdä yhtenä keinona rekrytoida alalle uusia hoitajia.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman (yamk) opiskelija Taina Aikkilan (2024) tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetussa opinnäytetyössä kehittämisen kohteena oli työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistaminen pohjois-savolaisessa ikäihmisten yhteisöllistä asumista tuottavassa yrityksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lähihoitajaopiskelijoiden työpaikkaohjaajien ohjausosaamiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia sekä mallintaa toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Aikkila työskentelee itse johtamistehtävissä tilaajaorganisaatiossa.

Työssä oppiminen edellyttää ohjaajalta ohjaustyön erityistä osaamista

Oppisopimusopiskelijalle nimetään työpaikalta vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka vastaa opiskelijan työpaikkaohjauksesta. Työpaikkaohjaajaksi valittavalla henkilöllä tulee olla alan koulutus, ammattitaitoa sekä työkokemusta (Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 72§). Työpaikkaohjaajan työssä työpaikkaohjaajan oma ammatillinen osaaminen on merkittävä tekijä (Karusaari 2020, 157). Pitkä työkokemus ja alan substanssiosaaminen eivät kuitenkaan riitä yksistään takaamaan laadukasta työpaikkaohjausta, vaan työpaikkaohjaaja tarvitsee työssään myös ohjaustyön osaamista. Rintalan ym. (2016, 19) mukaan työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ohjaajan ominaisuuksilla, kuten ohjaajan pedagogisilla taidoilla, sitoutumisella, tavoitteellisuudella, erilaisten ohjausmenetelmien käytöllä ja reflektiotaidoilla on oppimista lisäävä vaikutus.

Työpaikkaohjauksella ja työpaikkaohjaajan ohjausosaamisella on merkittävä rooli oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa. Työpaikkaohjaaja tarvitsee myös itse ohjausta ja koulutusta ohjaustehtäväänsä. Ohjausosaamisen lisääntymisen myötä opiskelijan saaman ohjauksen laatua voidaan parantaa.

Kehittämistoimet vaativat ohjausosaamisen haasteiden tunnistamista

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni, että työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen haasteet liittyivät nykyaikaisen oppisopimuskoulutuksen ja opiskelun tuntemukseen, oppisopimuskoulutuksen asiakirjoihin ja arviointiosaamiseen sekä ohjaukseen oppimisen ongelmatilanteissa. Ohjausosaamisen vahvuuksina puolestaan tulivat esille työpaikkaohjaajien osaaminen ammattialan työtehtävien ohjauksessa, vuorovaikutuksellisessa toiminnassa sekä luottamuksellisessa ilmapiirissä tapahtuvassa ohjauksessa.

Opinnäytetyössä kehitettiin yhteiskehittämisen menetelmillä toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Nämä toimenpiteet muodostuivat oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja työpaikan sisäisten toimien kehittämisestä. Työpaikan sisäisiksi toimenpiteiksi ohjausosaamisen vahvistamisessa muodostuivat työpaikkaohjaajaparin nimeäminen, työpaikkaohjaajien säännölliset kokoontumiset, oppisopimusopiskelijan ja työpaikkaohjaajan väliset ohjauskeskustelut sekä työyhteisön osaamisen hyödyntäminen ohjaustyössä.

Oppilaitosyhteistyö on työpaikkaohjaajan toiminnan perusta

Oppilaitosyhteistyön mahdollistamat toimet nähtiin merkittävänä keinona vahvistaa työpaikkaohjaajien ohjausosaamista. Ohjausosaamista voidaan vahvistaa opettajan antaman perehdytyksen ja tuen sekä oppilaitoksen järjestämän koulutuksen muodossa. Itseopiskelu sekä verkossa olevan työpaikkaohjaajalle tarkoitetun materiaalin hyödyntäminen ovat myös keinoja työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Karttusen & Seppäsen (2020, 110, 111) mukaan työelämässä tapahtuvan oppimisen laadun kannalta on tärkeää, että työpaikkaohjaajien osaamisen lisäämiseen ja päivittämiseen kiinnitetään huomiota ja että koulutuksen järjestäjät ottavat tästä vastuuta. Opinnäytetyöhön osallistuneet työpaikkaohjaajat toivoivat enemmän oppilaitoksen ja työpaikan välistä yhteistyötä ja opettajan ohjaustyöhön antamaa tukea.

Oppisopimuskoulutuksessa työpaikan ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön kannattaa kiinnittää huomiota ja huolehtia siitä, että yhteistyö toteutuu ja oppisopimustyöpaikat, etenkin työpaikkaohjaajat saavat tarvitsemansa tuen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksesta tehdyssä selvityksessä Ammatillisen koulutuksen reformi (2021, 37) tulee esille nykyisen ammatillinen koulutus riippuvuus työelämäyhteistyöstä ja työssäoppimispaikoista. Työpaikoilla ei ole kuitenkaan velvoitetta tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja mikäli työelämäyhteistyössä ilmenisi suuria ongelmia, voisi koko koulutusjärjestelmä vaarantua. Jos työpaikat kokisivat koulutustyön liian raskaana tai tehdystä koulutustyöstä ei koettaisi saatavan työpaikalle itselleen hyötyä, voisi työpaikoilla tapahtuva oppiminen vähentyä merkittävästi.

Työssä oppimisella yhä merkittävämpi rooli työpaikkojen arjessa

Työelämälähtöinen suunta ammatillisen koulutuksen kehittämisessä jatkuu edelleen. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on huomioitu oppisopimuskoulutuksen, työpaikkaohjauksen sekä ammatilliseen koulutuksen eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen. Hallitusohjelman mukaan ammatillista koulutusta kehitetään, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan ja koulutus- ja oppisopimuksen käyttöä halutaan edistää edelleen. (Valtioneuvosto 2023, 87.)

Työelämän nopea muutos ja erityisesti digitalisaation tuomat vaatimukset luovat uudenlaisia haasteita paitsi oppilaitosten opiskelijoille, myös työelämässä olevalle työikäiselle väestölle. Siten työssä oppiminen on laajempi kestävään yhteiskuntaan, ihmisten hyvinvointiin ja osallistumiseen liittyvä ilmiö. Työelämän haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteisöllistä asiantuntijuutta ja asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Luottamuksellinen yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on perusta erilaisten oppimismahdollisuuksien hyödyntämiselle työelämässä. (Lemmetty 2022, 301-304.)

Kirjoittajat:

Taina Aikkila, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen tutkinto-ohjelma (yamk). Taina.Aikkila@edu.savonia.fi.

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. Katri.Savolainen@savonia.fi.

Lähteet:

Aikkila, Taina 2024. Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työpaikkaohjauksen kehittäminen. Toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Opinnäytetyö (yamk). Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ammatillisen koulutuksen reformi 2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 2/2021. Pdf-tiedosto. Julkaistu 2/2021. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-501-6. Viitattu 25.2.2024.

Karttunen, Jari & Seppänen, Hannu 2020. Työelämässä oppimisen vastavuoroista toimintaa kehittämässä. Teoksessa Risku, Pekka, Laitinen-Väänänen, Sirpa, Ojala, Anna-Liisa, Tiihonen, Anna-Liisa & Torvinen, Hannele (toim.) Tulevaisuuden opettajuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Pdf-tiedosto. Julkaistu 14.8.2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-572-2. Viitattu 24.2.2024.

Karusaari, Riitta 2020. Asiakaslähtöisyys osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirja. Rovaniemi. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-189-7. Viitattu 24.2.2024.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531. Viitattu 25.2.2024.

Lemmetty, Soila 2022. Työssä oppiminen edellyttää luottamusta. Työelämän tutkimus 20 (3) 2022, s. 301-304.

Rintala, Heta, Mikkonen, Susanna, Pylväs, Laura, Nokelainen Petri & Postareff, Liisa 2016. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ohjausta edistävät ja estävät tekijät. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 17(4), 9–21. https://journal.fi/akakk/article/view/89448. Viitattu 25.2.2024.

Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Pdf. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Viitattu 25.2.2023.