Työn tekemisen muodot monipuolistuvat, vaikka Tilastokeskuksen mukaan (2021) Suomessa yleisin työnteon muoto on jatkuva koko­aikainen palkkatyö. Viime vuonna 62 prosenttia 15−74-vuotiaista työllisistä työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa koko­aikaisessa työsuhteessa palkansaajana. Toiseksi eniten tehdään työtä jatkuvassa osa-aikaisessa työsuhteessa. Lähes yhtä yleistä on määräaikainen kokoaika­työ.

Moniansaintamalli luovilla aloilla

Erityisesti luovan alan toimijoille on ominaista, että ansainta kertyy monista eri lähteistä ja työsuhdemalleista. Yrittäjän ja palkansaajan ero hämärtyy. Tulot voivat kertyä apurahan saajana, freelancerina, osuuskunnan jäsenenä tai palkkatyöstä. Näissä kussakin voi työllistyä osa-aikaisesti, määräaikaisesti, projektissa tai taiteilija-apurahalla. Vaihtoehtoja voivat lisäksi olla kausi- tai osa-aikayrittäjyys. Yrittäjien verrattain suuri osuus Suomessa kertoo siitä, että täällä yrittäjyys nähdään varsin houkuttelevana. Toisaalta luovilla aloilla se voi olla ainut työllistymisen mahdollisuus. Näiden eri mallien välimaastossa liikkuvien ihmisten määrä lisääntyy koko ajan. Sama muutos on tunnistettavissa kaikilla muillakin aloilla. Se liittyy laajemmin työn muutokseen, ja odotuksiin työn teosta.

Luovien alojen tilannekuva Suomessa

Business Finland tuotti vuonna 2022 tutkimuksen yhdessä VTT:n kanssa ”Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta”. Tilannekuvan mukaan luovassa taloudessa toimii reilut 130 000 yritystä, joista suurin osa yksinyrittäjiä. Liikevaihto oli 14 miljardia euroa, mikä muodostui pitkälti juuri näiden pienyritysten ja yksinyrittäjien verkostoissa. Esimerkkinä tapahtuma-ala, jonka toiminta rakentuu lähes täysin arvoverkostoihin ja lyhytkestoisiin työsuhteisiin. Sen osuus liikevaihdosta oli 2,6 miljardia euroa, pelialan ollessa suurin yksittäinen toimiala luovien alojen sisällä 3,6 miljardin liikevaihdollaan. Kolmanneksi suurin toimiala oli audiovisuaalinen ala 1,6 miljardin tuloksellaan.

Tutkimuksessa hyödynnettiin uudella tavalla Tilastokeskuksen dataa ja datalouhintaa tekoälyn avulla. Verrattuna perinteiseen, toimialaluokitukseen perustuvaan tarkasteluun, tällä yhdistelmällä saatiin aiempaa tarkemmin selville yrityksiä ja yritysverkostoja sekä tunnistettiin potentiaalia uudeksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi matkailuala ja uudet teknologia-alustat linkittyvät vahvasti luovaan talouteen ja tapahtuma-alaan.             

Pienikin yrittäjyys kannattaa

Yritysneuvonnan näkökulmasta voi olla hankalaa nähdä, mikä yrittäjyyspotentiaali voi olla näin pienessä yrittäjyydessä, joka muodostuu monesta eri lähteestä. Aluksi on hyvä hahmottaa, onko luovan alan toimijan tavoitteena itsensä työllistäminen vai onko tavoitteena kasvuyrittäjyys, jota erilaiset osaamiset ja polut tukevat. Toisaalta kovin monissa yritysideoissa ei edes ole kasvupotentiaalia. Erilaisista lähteistä koostuva ansainta voi mahdollistaa esimerkiksi yrittäjyyden kokeilemisen palkkatyön ohessa ennen täysin yrittäjyyteen heittäytymistä. Ja sekin on arvokasta, että voi työllistää itsensä vaikka osa-aikaisesti.

Luovan alan toimijan IPR- eli teollisoikeudet (patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja) voivat tuottaa päänvaivaa niin toimijalle itselleen kuin yritysneuvonnassakin. IPR-oikeudet ovat luovan suunnittelijan, taiteilijan tai keksijän korvaamattoman arvokas oikeus suojata oma työ tai keksintö. IPR-oikeudet voivat avata kaiken kokoisessa yrittäjyydessä uusia ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi hahmon, tuotemerkin, brändin, nimen tai logon käyttöoikeuden vuokraamisen ja lisensoinnin kautta. Skaalautuvassa liiketoiminnassa, kuten peliala, musiikki, kirjallisuus, TV- ja radio, AV-ala ja kustannustoiminta, IPR on koko liiketoiminnan ydintä ja ansainnan lähde. Luovan talouden yritys on myös monesti se, joka tuottaa poikkialaisesti muiden toimialojen yrityksille juuri niitä sisältöjä, tuotteita ja palveluita, jolla erottaudutaan kilpailijoista ja luodaan edelläkävijyyttä. Esimerkkeinä muotoilu, arkkitehtuuri, muoti tai monimediainen viestintä.  

Lisätietoa luovasta taloudesta ja luovan alan yrittäjyydestä

Business Center Pohjois-Savo – Ideasta liiketoimintaa (bcpohjois-savo.fi) Business Center-palvelut auttavat alkuun
– alkavat yritykset ja yrittäjyydestä kiinnostuneet
– liikeidean kehittely ja liikeidean testaus (myös jo toimiville)
– yrittäjyyskoulutus oppilaitoksissa

Creative Finland Creative Finland on suomalaisen luovan talouden media, verkosto ja tietopankki.

https://www.kuopionseudunuusyrityskeskus.fi/ipr-klinikat-kuopiossa/ Ilmaista neuvontaa IPR-asioihin

Etusivu | Luovien.fi – luovan talouden liiketoiminnan käsikirja.
Sisällöissä mm: Materiaalipankki, rahoitukset, IPR –tietoutta, Työkaluja, kehittämistietoutta

https://luova.savonia.fi  Pohjoissavolaisia yritystarinoita luovilta aloilta. Luovuutta! Kasvua! Vaikuttavuutta!
Sisällöissä mm: Yritystarinoita ja videot

Savonian_julkaisu_2023_14.pdf (1.756Mt) Pienyrittäjän vastuullisuusopas. Mitä minun tulee ottaa huomioon?

---

Luova REAKTIO! Uutta arvoa luovat verkostot -hankkeessa on kehitetty digitaalisuuden yhdistämistä tapahtumatuotantoihin ja yritysten sekä yhteisöjen digitaalista palvelutoimintaa valmennusten, yhteiskehittämisen ja toisilta oppimisen avulla. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston REACT-rahoituksella elokuusta 2021 alkaen, ja se jatkuu 2023 vuoden marraskuun loppuun. REACT-rahoituksella tuetaan nimenomaan Covid-19 pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen yritysten muutoskyvykkyyttä

Kirjoittajat:
Kaija Villman ja Raisa Leinonen, Luova REAKTIO! -hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu / Monialainen TKI