Tyhjien ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen määrä on suuri ja kasvaa edelleen

Suomessa seisoo tällä hetkellä valtava määrä tyhjillään olevia kiinteistöjä ja toimitiloja. Tilastojen mukaan Pohjois-Savossa jopa 300 kiinteistöä on vapaana, ja valtakunnallisesti 5500 kiinteistöä on jäämässä tyhjilleen kahden vuoden sisällä soteuudistuksen myötä. Työn tekemisen kulttuuri on ollut muutoksessa kiinteästä toimistotyöskentelystä etätyöskentelyyn ja monipaikkaisuuteen. Tämän lisäksi muuttotappioalueiden työvoiman muutokset sekä muuttoliikenne ovat vähentäneet toimistotilojen ja rakennusten tarvetta. Nämä luvut piirtävät huolestuttavaa kuvaa tilanteesta, joka vaikuttaa paitsi talouteen, myös yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Tyhjien rakennusten kustannukset juoksevat ilman tuottoa

Tyhjät kiinteistöt aiheuttavat merkittäviä kustannuksia omistajilleen. Esimerkiksi lämmitys, sähkö, ilmanvaihto, perusylläpito ja kiinteistöverot nielevät resursseja ilman tuottoa. Pohjois-Savossa tämä näkyy erityisesti pienempien kaupunkien keskustojen hiljentymisenä, kun vanhat liiketilat jäävät tyhjiksi. Valtakunnallisesti tyhjien kiinteistöjen taloudellinen rasite ulottuu myös kuntatalouteen, sillä kiinteistöjen ylläpidon ongelmat vaikuttavat palveluiden saatavuuteen ja houkuttelevuuteen asuinalueilla. Lisäksi museoviraston suojelemat kohteet tuovat kunnille lisähaasteita, purkamisen sijaan on löydyttävä uusia käyttötarkoituksia suojellun rakennuksen tiloihin. Ongelman ratkaisuun tai vähentämiseen ei riitä pelkästään tekniset uudistukset vaan tarvitaan taloudellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotta kiinteistön uusiokäyttö on mahdollista.

Vajaan käyttöasteen myötä palvelut vähenevät ja alueen elinvoima heikkenee

Tyhjät tilat vaikuttavat myös asukkaiden kokemukseen turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Monessa paikassa nämä kiinteistöt rapistuvat ja luovat negatiivista kaupunkikuvaa. Alueiden elinvoima heikkenee palveluiden vähentyessä ja myös mahdolliset työpaikat vähenevät mm. kannattamattomien liiketilojen myötä.

Tyhjät kiinteistöt kuluttavat energiaa, purkaminen ja uusien rakentaminen aiheuttavat päästöjä

Ekologisesti tyhjät kiinteistöt ovat valtava haaste. Käyttämättömät rakennukset kuluttavat resursseja ja energiaa. Samaan aikaan uusia rakennuksia nousee toisaalla, mikä lisää rakentamisen päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Rakennusten purkamis- ja rakennusvaihe aiheuttavat merkittäviä päästöjä.

Tyhjien ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen haasteeseen on tartuttu Savonian E-teho -hankkeessa

Pohjois-Savon alueella on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia käyttötarkoituksia tyhjille ja vajaakäyttöisille kiinteistöille ja tarkastella niiden energiatehokkuutta. Hankkeen ideoija ja sisustusarkkitehtuurin asiantuntija, lehtori Heikki Nevalainen Savonia-ammattikorkeakoulusta tiivistää ajatuksia aiheesta:

”Kävelin neljä vuotta sitten keskustassa ympäriinsä ja totesin, että tyhjää liiketilaa on tarjolla yllättävän paljon. Monesta ilmansuunnasta näkyivät rakennusnosturit eli lisää rakennettiin. Välttämättä ei liiketilaa, mutta rakennettiin. Koko ajan lisääntynyt tietoisuus vajaakäytöllä olevista tiloista ja tilan tarpeesta yhdistyi hankeideaksi. Lisäksi ajatus, että paljon kiinteistöjä puretaan suoraan kaatopaikalle, ihmetytti. Eikö toisiaan millään puretetulla rakennusosalla ole käyttöä? Tämänkin tietoisuus lisääntyy koko ajan ja nyt on jo muutamia toimijoita, jotka kuntoluokittelevat rakennusosia ja näin niitä voidaan hyötykäyttää uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Rakentamisessa käsitellään kuitenkin suuret määrät materiaalia, logistiikkaa ja energiaa. On hienoa, että saatiin hanke, jolla voidaan lisätä taloudellista toimeliaisuutta sekä kestävän kehityksen mukaista toimintaa.”

Korjausrakentamalla ja käyttötarkoitusta muuttamalla kiinteistöjen elinkaari pidemmäksi

Pääsääntöisesti vanhaa korjaamalla, kuten parantamalla lämmöneristävyyttä ja lisäämällä energiatehokkuutta, tuotetaan vähemmän päästöjä kuin purkamalla, valmistamalla uusia tuotteita ja rakentamalla uutta. Myös rakennuksen käyttöikä vaikuttaa kokonaispäästöihin. Rakennusten käyttötarkoitusta muuttamalla voidaan vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja vähentää uudisrakentamisesta tulevia päästöjä. Muuntojoustavalla suunnittelulla vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja monipuolistetaan kiinteistöjen käyttöä. Alueiden elinvoimaa ja vetovoimaisuutta saadaan lisättyä ympäristölle ystävällisin keinoin.

Tulevaisuudessa kiinteistö aletaan nähdä tilojen sijaan palveluna

Näkemys kiinteistöistä rakennuksina ja tiloina on muuttunut. Tiloja aletaan ajatella laajemmin palveluina. Myös tarve ja halu omistaa kiinteistöjä on muuttunut. Vuokraamisen helppous houkuttaa ja vaihteleviin tarpeisiin vastataan joustavasti lyhyemmilläkin ajanjaksoilla tiloissa. Muuntojoustavuus suunnittelussa ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ovat keskiössä kiinteistöjen toimivassa käytössä.

Hanke mahdollistaa muutosta

Hankkeen toiminnan kautta kiinteistöille voidaan mahdollistaa uusi elämä. Uudet ideat ja ratkaisut, toiminnoiden muokkaaminen tarkoituksenmukaisiksi ja kannattaviksi lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja alueen elinvoimaa. Toimenpiteiden myötä parannamme alueen toimijoiden tietoisuutta energiatehokkaista ratkaisuista. Vähennämme päästöjä hyödyntämällä jo rakennettua rakennuskantaa sekä antamalla vaihtoehtoja purkamiselle ja uuden rakentamiselle. Uudesta mahdollisuudesta kiittää niin luonto, yrittäjä kuin käyttäjäkin.

Kirjoittajat:

Emmi Paananen, TKI-asiantuntija, emmi.paananen@savonia.fi, E-teho-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jari Piirainen, rakennustekniikan asiantuntija, jari.piirainen@savonia.fi, E-teho-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tekstin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä ja artikkelin viimeinen kuva on luotu tekoälyllä.

Lähteet:

Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, CANEMURE-hanke. Artikkeli 1.11.2024. Korjausrakentaminen säästää materiaaleja ja vähentää päästöjä. [viitattu 11.12.2024] https://ilmasto-opas.fi/artikkelit/korjausrakentaminen-saastaa-materiaaleja-ja-vahentaa-paastoja

L&T. Artikkeli. Tyhjillään oleva kiinteistö kannattaa säätää vastaamaan käyttötarpeita. [viitattu 11.12.2024] https://www.lt.fi/artikkelit/tyhjillaan-olevat-kiinteistot-kannattaa-saataa-vastaamaan-poikkeustilanteen-tarpeita

KTI Kiinteistötieto Oy. Mistä KIRA-ala puhuu. 2019. Kiinteistöjen omistaminen. [viitattu 11.12.2024] https://kti.fi/wp-content/uploads/2021/09/Mista%CC%88-KIRA-ala-puhuu-2019_Kiinteisto%CC%88jen-omistaminen.pdf