Internet – tietoa ja uhkaa

Mobiililaitteiden käyttäminen lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut huolestuttavasti (Pitkänen & Saarenmaa 2021). Nykypäivänä lapset käyttävät internetiä paljon, ja kouluissa ja kotona opetetaan internetin turvallista ja asiallista käyttämistä. Tästä huolimatta internetissä tapahtuvasta erilaisesta kiusaamisesta ja myös lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta on tullut arkipäiväistä. Esimerkiksi tytöt joutuvat internetissä seksuaalisävytteisten viestien kohteeksi useammin kuin pojat.

Kuitenkaan täysi-ikäisen ei ole koskaan hyväksyttävää lähestyä lasta seksuaalisessa tarkoituksessa. Siltikin yhä pienemmät lapset joutuvat internetissä seksuaaliväkivallan kohteeksi aikuisen taholta. Vanhempien vastuulla on ohjata lasta internetin käyttämisessä ja olla kiinnostunut siitä, mitä lapsi internetissä tekee ja kenen kanssa keskustelee. On tutkittu, että lapset, joiden vanhemmat seuraavat lapsen internetin käyttämistä, kokevat vähemmän seksuaalista häirintää kuin ne lapset, joiden vanhemmat eivät kiinnitä huomiota lapsen toimintaan internetissä (Greene-Colozzi ym. 2020).

Grooming – globaalisti yleistyvä ilmiö

Yksi internetissäkin tapahtuvan häirinnän ja väkivallan yleistyvistä muodoista on seksuaaliväkivalta. Sen alakäsitteeksi luokitellaan grooming, joka kuvaa aikuisen tavoitteellista seksuaalisen väkivallan kohdistamista lapseen siten, että luodaan mielikuva vapaaehtoisuuteen perustuvasta kanssakäymisestä internetissä. Groomingin tunnistaminen voi olla haasteellista, sillä yksittäiset tai toistuvat yhteydenotot voivat vaikuttaa hyvinkin tavanomaisilta. Groomingin toteuttaja pyrkii luomaan lujan luottamussuhteen lapseen, minkä jälkeen mahdollistuu esimerkiksi lapselta alastonkuvien ja videoiden pyytäminen luontevasti. (Juusola, Simola, Tasa, Karhu & Sillfors 2021.)

Winters ja Jeclic (2017) ovat tutkineet groomingin toteuttajan lähestymistapaa ja prosessin etenemistä. Ensimmäiseksi tapahtuu lapsen valinta erityisesti lapsen ulkoisen olemuksen ja kasvuympäristön tai heikkouksien mukaan, kuten yksinhuoltaja- tai päihdeongelmaiset perheet. Seuraavaksi toteuttaja pyrkii eristämään lapsen omasta lähipiiristään emotionaalisesti ja fyysisesti lähestymällä lasta lapselle ominaisissa elinympäristöissä. Kolmas vaihe on merkittävin, tällöin toteuttaja pyrkii luomaan vankan luottamussuhteen lapseen tekemällä itsestään merkittävän henkilön lapsen elämässä ja lahjomalla lasta lapselle mieluisilla asioilla ja tavaroilla. Sen jälkeen toteuttaja siirtyy fyysiseen kosketukseen, joka hiljalleen muuttuu leikkisästä painista tai halailusta seksuaalissävytteiseksi, tavoitteena lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lopuksi toteuttaja pyrkii suojaamaan omaa paljastumistaan luoden lapselle ajatuksen hyväksikäytön hyväksyttävyydestä ja kääntämällä tapahtuneen lapsen vastuulle.

Kehontunnekasvatus – koskemattomuutta ja turvataitoja

Seksuaalista kehitystä tapahtuu koko elämänkaaren ajan ja varhaislapsuudessa luodaan pohja arvostavalle ja positiiviselle kehon kuvalle ja itsetunnolle. Lapsen seksuaalisella kehityksellä ei ole mitään tekemistä aikuisten väliseen seksuaalikäyttäytymiseen. Lasten seksuaalikasvatus itsessään ei myöskään liity seksuaaliseen käyttäytymiseen, vaan siinä on kyse kehontunnekasvatuksesta eli lapsen positiivisen kehonkuvan muodostumisesta sekä erilaisten tunteiden tunnistamisen ja hallitsemisen opettelusta. Aikuisen tehtävänä on niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin ohjata lasta näissä asioissa hänen ikä- ja kehitysvaiheensa huomioiden.

Lapsen positiivisen kehonkuvan vahvistamiseen liittyy myös lapsen oikeus koskemattomuuteen. Turvallinen ja positiivinen kosketus tuntuu hyvältä eikä tuota kipua tai pelkoa. Lapsen positiivista kehonkuvaa voi tukea lapselle mieluisten asioiden, kuten liikunnan tai perushoivan ja huolenpidon kautta. Aikuisen tehtävä on keskustella lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä käyttäytymis- ja sopivuussäännöistä, kuten koskemattomuudesta. Aikuisen tehtävä on myös opettaa lapselle turvataitoja, joilla suojata itseään esimerkiksi internetissä tapahtuvalta seksuaaliselta kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta.

Muihin maihin verrattuna Suomessa tapahtuu kuitenkin vähän seksuaalista väkivaltaa. Mutta groomingia kasvavana ilmiönä ei voi ohittaa, eikä sitä tosiseikkaa, että kaikki seksuaalisen väkivallan tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon. Ennaltaehkäisyn merkitys kasvaa vääjäämättä koko ajan muuttuvassa ajassa ja yhteiskunnassa, jossa vastuu seksuaali- ja kehontunnekasvatuksesta ja turvataitojen ohjaamisesta lapsille on lapsen elin- ja kasvuympäristön aikuisilla. Lapsella on oikeus turvalliseen seksuaaliseen kehitykseen ja olla joutumatta osaksi sellaista toimintaa, joka ei vastaa hänen ikätasoaan. Lapsella on oikeus saada turvaa ja suojelua seksuaaliselta väkivallalta ja häirinnältä niin internetissä kuin muuallakin. Pidetään kiinni tästä oikeudesta!

Kirjoittajat

Henna-Riikka Kankaanranta

Merja Jokelainen

LÄHTEET

Greene-Colozzi, Emily, Winters, George, Blasco, Brandy & Jeglic, Elisabeth 2020. Experiences and Perceptions of Online Sexual Solicitation and Grooming of Minors: A Retrospective Report. Journal of Child Sexual Abuse 29 (6), 836–854. https://doi.org/10.1080/10538712.2020.1801938. Viitattu 12.3.2024.

Juusola, Aino, Simola, Tanja, Tasa Janita, Karhu, Eveliina & Sillfors, Pauliina 2021. Grooming lasten silmin-selvitys lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä. Pelastakaa Lapset. https://pelastakaalapset.s3.eu-west-1.amazonaws.com/main/2021/04/23144001/grooming_lasten_silmin_2021-2.pdf. Viitattu 12.3.2024.

Pitkänen, Ella & Saarenmaa, Kaisa 2021. Lapset Suomessa. Mobiiliteknologia mullisti lasten arjen -nettiin ei mennä, vaan siellä ollaan. Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/mobiiliteknologia-mullisti-lasten-arjen-nettiin-ei-menna-vaan-siella-ollaan/. Viitattu 11.3.2024.

Winters, Georgia & Jeglic, Elizabeth 2017. Stages of Sexual Grooming: Recognizing Potentially Predatory Behaviors of Child Molesters. Deviant Behavior 38 (6), 724–733. https://doi.org/10.1080/01639625.2016.1197656. Viitattu 12.3.2024.