Tiedätkö, miten traumaattiset kokemukset voivat näkyä työyhteisöissä ja asiakastyössä? Haluaisitko oppia, kuinka voit säädellä omaa vireystilaasi parantaaksesi työhyvinvointiasi? Tai kiinnostaisiko sinua tietää, miten voit edistää kunnioittavampaa ja turvallisempaa työympäristöä?

Haavoittavat kokemukset koskettavat kaikkia

Harva ihminen selviää elämästään ilman haavoittavia kokemuksia. Tutkimusten mukaan monella suomalaisella on rikkinäinen kiintymyssuhde. Monet ovat kokeneet lapsuudessaan haavoittavia kokemuksia. Nämä kokemukset eivät vaikuta ainoastaan kokijaansa, vaan heijastuvat ympärillä oleviin ihmisiin. Jokainen tuo oman elämänhistoriansa mukanaan myös työyhteisöön.

Työyhteisöissä haavoittavat kokemukset voivat ilmetä esimerkiksi erilaisina konflikteina, työuupumuksena tai pitkinä sairaslomina. Moni työntekijä voi kokea voimattomuutta myös asiakaskohtaamisissa, joissa asiakkaiden haavoittavat kokemukset voivat ilmetä eri tavoin.

Traumatietoista työyhteisöä luomassa

Traumatietoisuus tarkoittaa haavoittavien ja traumatisoivien elämänkokemusten vaikutusten ymmärtämistä ja inhimillistä suhtautumista näihin kokemuksiin. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä traumojen yleisyydestä. Lisäksi traumatietoisuudella pyritään muuttamaan yleistä suhtautumista, jossa mielenterveyden haasteet koetaan häpeällisinä.

Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutus on kehitetty vastaamaan tähän työelämätarpeeseen. Koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa trauman perusteista sekä lapsuuden haitallisista ja suojaavista kokemuksista. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat saisivat työkaluja luottamuksellisen ja turvallisen työyhteisön rakentamiseen sekä oman vireystilansa säätelemiseen.

Keskeisenä sisältöalueena koulutuksessa on myötätunto itseä ja muita kohtaan sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen. Tarkoituksena on lisätä työntekijöiden traumatietoisen kohtaamisen osaamista ja valmiuksia edistää traumatietoisempaa toimintakulttuuria työyhteisöissä.

Myötätuntoa, turvallisuutta ja kehollisia harjoitteita

Traumatietoisuutta työntekijöille -koulutus voidaan järjestää työyhteisön tarpeiden mukaan kokonaan verkossa tai yhdistelmänä, jossa koulutus jakaantuu verkko-opiskeluun ja kasvokkaisiin tapaamisiin.

Koulutusmateriaali koostuu alan edelläkävijöiden luennoista ja erilaisista kehollisista harjoitteista. Näiden avulla työntekijät oppivat tunnistamaan ja hallitsemaan omia kehollisia reaktioitaan ja vireystilaansa.

Koulutus antaa tietoa asiakkaan kohtaamisesta traumatietoisesti, traumatietoisen lähestymistavan vaikutuksesta työyhteisöön ja näihin teemoihin liittyviä käytännön esimerkkejä.

Parantavat ja korjaavat kokemukset edellyttävät työntekijältä kykyä tarkastella omia reaktioitaan ja tulkintojaan eri vuorovaikutustilanteissa. Koulutuksen aikana osallistujat kirjoittavat reflektoivaa päiväkirjaa, jossa he arvioivat omaa oppimistaan ja soveltavat oppimaansa käytäntöön.

Työntekijä saa koulutuksesta todistuksen.

Turvallinen työpaikka on jokaisen oikeus

Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työyhteisöön. Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuuden tunne vaikuttaa siihen, miten työntekijät sitoutuvat työhönsä tai työyhteisöönsä. Myötätuntoinen ja empaattinen asenne lisäävät asiakkaan, työntekijän ja työyhteisön hyvinvointia.

Traumatietoisen työotteen omaksuminen osaksi organisaatiokulttuuria on merkittävä askel kohti parempaa työhyvinvointia ja kestävämpää työelämää. Se auttaa rakentamaan turvallisempaa työkulttuuria, jossa on tilaa erilaisille kokemuksille ja ihmisille.

Traumatietoisella työotteella rakennetaan psykologisesti turvallisempaa työelämää.

Koulutus on osa Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hanketta. Se on osallistujille maksutonta.

Hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus.

Koulutuksen ensimmäinen toteutus järjestetään 10.9.–15.12.2024. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.9.2024 täällä.

Kirjoittajat:

Milka Kumpu, sosiaalialan TKI-asiantuntija, Hyvinvointi-tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Tuppurainen, lehtori, työhyvinvoinnin asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hanna Seppänen, lehtori, traumatietoisen lähestymistavan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Edmondson, A. C., Higgins, M., Singer, S., & Weiner, J. (2016). Understanding Psychological Safety in Health Care and Education Organizations: A Comparative Perspective. Research in Human Development, 13(1), 65–83. https://doi.org/10.1080/15427609.2016.1141280

Sarvela, K. (2023). Traumainformoitu lähestymistapa. Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Traumainformoitu lähestymistapa, toim. Johanna Linner Matikka ja Tiia Hipp, 28–46. Keuruu: Otavan Kirjapaino.

Suokas-Cunliffe, A. (2006). Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Yleislääkäri: Lääketiede, 21(6), 9–14.