Suomessa mielenterveyspalveluiden tarpeen lisääntymisen vuoksi mielenterveyspalvelut ovat menneet tukkoon ja tämä on kasvattanut hoitojonoja. Kansallisessa mielenterveysstrategiassa ja itsemurhien ehkäisyohjelmassa 2020–2030 on todettu, että psyykkisissä sairauksissa ihmisten tulisi päästä hoitoon nopeasti. Hoitojen tulisi olla helposti saavutettavia, asiakaslähtöisiä ja laadukkaita. Tähän strategian linjauksena on, että erityisesti perusterveydenhuollossa mielenterveyteen suunnattuja voimavaroja lisätään ja henkilöstön mielenterveysosaamista kehitetään (Vorna ym. 2020, 30–33).

Terapiat etulinjaan -toimintamalli

Konkreettisiin ratkaisuihin mielenterveysongelmien hoitoon on Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) koordinoinut kansallisen Terapiat etulinjaan -toimintamallin. Toimintamallin keskeisiä tavoitteita on ollut nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta perustasolla, lisätä annettavien hoitojen vaikuttavuutta ja siirtää palvelujen painopistettä raskaimmista palveluista mielenterveyspalvelujen perustasolle. Tällä on pyrkimys siihen, että koko järjestelmän kustannusvaikuttavuus paranisi ja resurssit riittäisivät paremmin turvaamaan hoidon saatavuutta. (Terapiat etulinjaan 2024, 2.)

Terapiat etulinjaan -mallissa keskeinen sanoma on hoidon porrastus. Hoidon porrastuksen avulla pyritään tarjoamaan apua tarvitsevalle oikeantasoista palvelua hänen tarpeisiinsa nähden. Tässä porrastetussa hoitomallissa psykososiaaliset hoidot on järjestetty painokkuudeltaan jatkumoksi ja potilaat ohjataan ensisijaisesti sellaiseen hoitoon ja tukeen, josta aiheutuu vähiten kuormitusta hänelle itselleen ja hoitojärjestelmälle. (Terapiat etulinjaan 2024, 14.) Muun muassa masennuksen hoidossa suositellaan sellaisia hoitomalleja, jotka on organisoitu porrastettuun hoitomalliin. Tällöin useimmat potilaat saavat matalamman portaan hoitoja ja tämän jälkeen potilaat, joilla on edelleen oireita tämän voidaan ohjata intensiivisempiin hoitoihin, kuten psykoterapiaan. (Delgadillo ym. 2022, 102.) Jotta potilaalle löydetään oikeanlainen hoidon taso, hoitoonohjauksessa hyödynnetään Terapianavigaattoria ja ensijäsennysmallia. Kevyempien ensimmäisen ja toisen portaan hoitomuotojen, kuten ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia, jälkeen potilas voidaan tarvittaessa ohjata jatkoon seuraaville portaille, kuten erikoissairaanhoitoon tai psykoterapiaan. (Terapiat etulinjaan 2024, 14.)

Terapiat etulinjaan -toimintamallin portaat perustasolla

Terapiat etulinjaan mallin hoitoon ohjauksessa käytetään Terapianavigaattoria. Se on digitaalinen työväline, joka on täytettävissä osoitteessa www.terapianavigaattori.fi ja sisältää erilaisia oiremittareita, joilla voidaan kartoittaa yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi siinä on kysymyksiä olennaisimmista tekijöistä, jotka vaikuttavat terveyteen ja toimintakykyyn. Tuloksien avulla saadaan tietoa potilaan oireista ja se tukee ammattilaisen arvioita potilaan psykososiaalisen hoidon ja tuen tarpeesta. (Saarni ym. 2022,121.) Terapianavigaattorin antamien tietojen avulla tehdään ensijäsennys, joka on ammattilaisen alkuarvio ja oikeatasoiseen hoitoon ohjaus. Ensijäsennyksen tavoitteena on löytää potilaalle oikeanlainen hoidon porras, sekä hoidon keskeinen kohdeoire ja ohjata potilasta viiveettä oikeatasoiseen hoitoon. (Terapiat etulinjaan 2024, 15–16.)

Ohjattu omahoito on ensimmäisen portaan hoito, jossa 1–3 käyntikerran aikana hoitaja ja potilas yhdessä perehtyvät kohdeoireen hoito-ohjelmaan ja potilas lähtee toteuttamaan hoito-ohjelmaa ohjeiden mukaan. Hoito-ohjelmat ovat saatavilla osoitteessa mielenterveystalo.fi (Terapiat etulinjaan.fi.). Omahoidolla edistetään potilaan omasta hoidostaan vastuun ottamista ja sitoutumista muutokseen. Ohjattuna potilaan omahoito on yhteistyössä potilaan ja ammattihenkilön suunnittelemaa ja toteuttamaa näyttöön perustuvaa hoitoa. Sujuvassa omahoidossa potilas toimii itse aktiivisena ja sitoutuu hoito-ohjelmaan tehdyn suunnitelman mukaan. Tällöin hoitajan rooli on ohjauksellinen ja potilaan omahoitoa tukeva. (Routasalo ym. 2009.)

Toisen portaan hoitomenetelmänä on kognitiivinen lyhytterapia. Tämä on strukturoitu 5–10 käyntikerran hoitojakso, joka perustuu kognitiivisen psykoterapian viitekehykseen (Terapiat etulinjaan.fi.) Kognitiivisessa terapiassa pyritään kiinnittämään potilaan huomiota siihen, mitä hänessä tietynlaisissa tilanteissa tapahtuu, sekä mitä hän ajattelee, tuntee ja mitä käyttäytymistä tiettyihin toimintoihin liittyy (Holmberg & Kähkönen 2006). Terapiassa pyritään lievittämään hoidon tavoitteena olevaa oiretta erilaisten teemojen ja tehtävien avulla, sekä löytämään vaihtoehtoisia ajattelumalleja ongelmiin. Lyhytterapian edistymistä seurataan potilaiden joka käynneillä täytettävien oiremittareiden avulla. (Terapiat etulinjaan.fi.) Kouluttautuminen menetelmään edellyttää 15 opintopisteen opintoja. Koulutuksen tavoitteena on tuoda mielenterveystyöhön käyttöön hoitointerventio, jota voidaan tarjota potilaalle lyhyellä viiveellä, kun potilas hakeutuu palveluihin. (Laukkanen 2022, 11, 28.)

Terapiat etulinjaan toimintamallin hyötyjä

Terapiat etulinjaan mallin käyttöönotto perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa on seurannan mukaan kehittänyt merkittävästi hoitoa. Hoitoon pääseminen on nopeutunut ja hoitojonot lyhentyneet, sekä hoitoprosessit, ja ammattilaisten osaaminen on kehittyneet ja yhtenäistyneet. Kevyempiin perustason palveluihin panostamalla on myös kustannustehokkaita ja ammattilaisten työtehtävien paineiden vähenemiseen vaikuttavia seurauksia. (Terapiat etulinjaan 2024, 37–38.)

Kirjoittaja:

Päivi Matikainen, psykiatrinen sairaanhoitaja

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu. paivi.matikainen@edu.savonia.fi

Lähteet:

Delgadillo, Jaime, Shehzad, Ali, Fleck, Kieran, Agnew, Charlotte, Southgate, Amy, Parkhouse, Laura, Cohen, Zachary D., DeRubeis, Robert J. & Barkham, Michael 2022. Stratified Care vs Stepped Care for Depression A Cluster Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry. 2022;79(2): 101–108. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2786974.

Holmberg, Nils & Kähkönen, Seppo 2006. Kognitiivisen psykoterapian perusperiaatteet ja niiden käyttö mielialahäiriöissä. 2006;122(6):713–21. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo95606.

Huilla, Aino-Maria 2023. Yhteistyöstä kumppanuuteen Tapaustutkimus mielenterveyspalvelujen kehittämisestä osana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma, Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d769e82d-81dd-4e18-b0cb-432e313a7984/content.

Laukkanen, Eila 2022. Psykoterapiakoulutuksen nykytila ja haasteet ja tarvittavat toimepide-ehdotukset Selvitystyö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:19. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164386/STM_2022_19_rap.pdf.

Routasalo, Pirkko, Airaksinen, Marja, Mäntyranta, Taina & Pitkälä, Kaisu 2009. Potilaan omahoidon tukeminen. Katsaus, 2009;125(21):2351–9. Aikakauslehti Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo98401.

Saarni, Samuli I, Nurminen, Sara, Mikkonen, Kasperi, Service, Helana, Karolaakso, Tino, Stenberg, Jan-Henry, Ekelund, Jesper & Saarni Suoma E. 2022. The Finnish therapy navigator- Digital Support system for introducing stepped care in Finland. Psykhiatria Fennica 2022;53: 120–137. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Saarni.pdf.

Terapiat etulinjaan.fi. https://terapiatetulinjaan.fi/.

Terapiat etulinjaan 2024. Terapiat etulinjaan -toimintamallin ja psykososiaalisten menetelmien kansallisen yhteistyörakenteiden kehittäminen 2022–2023. Väliraportti kehittämisestä ajalla 1.1.2022–31.12.2023. https://terapiatetulinjaan.fi/vaikuttavuus/raportit-ja-tulokset/.

Vorma, Helena, Rotko, Tuulia, Larivaara, Meri & Koslof, Anu 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.