Tekoäly tuli rytinällä, ja on nostanut esiin monenlaista huolta ja epävarmuutta, mutta toki myös uteliaisuutta uutta kohtaan. Ovatko opiskelijat kuitenkaan sen valmiimpia käyttämään tekoälyä kuin me oppimisen ohjaajat?

Kiinnostus on herännyt

Lyhyt alkukartoitus tekniikan 2. vuoden opiskelijoille (n=42) Engineering English -opintojaksolla heti syyslukukauden alussa (vko 36) paljasti seuraavaa:

12 % vastaajista ilmoitti, että heillä ei vielä ole lainkaan kokemusta tekoälyn käytöstä. 74 % oli käyttänyt tekoälyä vähän ja vain 14 % ilmoitti käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti. 74 % vastaajista myös ilmoitti, että heillä on käytössään tekoälysovellus, jota voi hyödyntää opintojakson aikana.

Vaikka kaikilla ei tekoälysovellusta vielä käytössään ollut, vastaajista 95 % ilmoitti kuitenkin olevansa valmis kokeilemaan englannin kielen harjoitteita, joissa hyödynnetään tekoälyä. Yksi vastaaja ilmoitti suoraan, ettei halua käyttää tekoälyä. Toinen ilmoitti vielä empivänsä.

Tutuin tekoälysovellus kyselyyn vastaajille oli ChatGPT. Sen ilmaisversiota (ChatGPT 3.5) oli käyttänyt 85 % vastaajista, mutta ChatGPT:n maksullista versiota ei kukaan. Bing AI oli tuttu muutamalle vastaajalle. Google Bardia ei kukaan vastaajista ollut vielä kokeillut.

Uhkat tunnistetaan

Vastaajien kommentit kysymykseen ”Mitä mahdollisuuksia tai uhkia tekoäly aiheuttaa opiskelulle ja oppimiselle?” osoittivat, että opiskelijamme ovat tietoisia tekoälyn käyttöön liittyvistä haasteista.

Vastauksissa nousi esiin toistuvasti huoli ChatGPT:n tarjoaman tiedon luotettavuudesta ja tiedon oikeellisuudesta.

Se antaa luotettavan oloisia vastauksia, jotka saattavat olla ihan väärin etenkin, kun käsiteltävä asia on monimutkainen ja vaikea, niin kuin sähköalalla monet asiat on.

Tekoälyn kanssa täytyy kuitenkin olla kriittinen ja sitä ei voi käyttää ”summanmutikassa.”

Chat GPT:ltä vastauksen saatua pitää itse pystyä pohtimaan onko vastaus edes lähellä faktaa.

Vastauksissa toistui myös huoli ihmisten kriittisen ajattelun vähenemisestä ja ongelmanratkaisutaitojen rapautumisesta.

Uhkana taas on se, ettei asioita opita enää ymmärtämään vaan käytetään tekoälyä käytännössä esimerkiksi koulussa/työelämässä selviytymiseen.

Saattaa tyhmentää ihmisiä väärinkäytettynä.

Hyvä työkalu, mutta voi aiheuttaa sen, että opiskelijoiden oman ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn, sekä tiedonhaun taito vähenee.

Useat vastaajat tunnistivat tekoälyn laiskuuteen kannustavana, ja samalla uhkana oppimisen ja oman osaamistason heikkenemiselle.

Se saattaa kuitenkin tehdä opiskelijasta laiskan. Saattaa myös käydä niin ettei itse opi mitään.

Tekoälyllä saattaa monesti mennä helpoimman kautta ja oppiminen saattaa jäädä vähemmälle.

Se voi myös väärin käytettynä johtaa pahasti harhaan ja hidastaa oppimista.

Plagiointi ja huijaaminen tekoälyn avulla tuotiin esille muutamissa vastauksissa. Vastuulliseksi toimijaksi tunnistettiin kuitenkin opiskelija itse.

Varmaankin helpottaa ns. huijaamista, että ei oikeasti opi asioita vaan koittaa täyttää opparit ja muut tekoälyn luomalla tekstillä. Enitenhän siinä huijaa itseään eikä sellainen ole tekoälyn syytä vaan sitä hyödyntävät keksivät kyllä muitakin tapoja huijata.

Mahdollisuuksia moneen

Tekoälyn positiivisina puolina vastaajat nimesivät sen olevan hyvä tukityökalu oppimisessa ja opiskelussa. Erityisesti ajan säästön sekä työskentelyn ja tiedonhaun tehokkuuden näkökulmat korostuivat vastauksissa.

Siltä voi nopeasti kysyä asioita ja se antaa hyviä tiivistelmiä asiasta.

Tekoäly on hyvä lähde alkaa opettelemaan jotain uutta asiaa, mistä ei ennestään tiedä mitään. Siltä voi kysyä suoraan jonkun ongelman kohdatessa esim. että mistä se voisi johtua ja alkaa sen pohjalta laajentamaan tietoaan asiasta. Siinä siis säästää huomattavasti aikaa, jos kysyy tekoälyä suosittelemaan lähteitä ja käsitteitä, mitä tulisi hallita ymmärtääkseen asian.

Tekoäly tarkastaa omaa tuottamaa tekstiä nopeasti ja löytää virheet nopeasti.

Sillä voi luoda itselle harjoitustehtäviä, ja sen kanssa voi keskustella englanniksi.

Oppia ikä kaikki

Syyskuun 2023 aikana olemme tehneet opiskelijoiden kanssa pieniä tekoälykokeiluja muutamassa ohjatussa englannin kielen harjoitteessa. Olemme keskustelleet ja tutustuneet Savonian yhteisiin ohjeisiin tekoälyn hyödyntämisestä eri opintojaksoilla. Kohdalle on myös jo osunut ensimmäisiä tekoälyavusteisia, toki hyvin kömpelöitä, vilppiyrityksiä. Tekoäly on siis osa normaaliarkea.

Havaintojeni perusteella opiskelijat ovat varsin samassa tilanteessa kuin me oppimisen ohjaajatkin. Olemme kiinnostuneita tekoälystä ja sen käytöstä, tunnistamme sen uhkia ja monia mahdollisuuksiakin jo, mutta aitoa käyttökokemusta oppimisen tukena on toistaiseksi vähän. Kuten varmasti vielä suurin osa oppimisen ohjaajista, myös opiskelijat tarvitsevat apua ja ohjausta siinä, miten hyödyntää tekoälyä laadukkaasti oman oppimisensa ja opiskelunsa tukena. Yhdessä kokeillen, opetellen, kokemuksia vaihtaen ja kriittisesti arvioiden tulemme taitavammiksi tekoälyn hyödyntämisessä.

Kirjoittaja:

Irene Hyrkstedt, lehtori, kielet ja viestintä, kansainvälisyyden tulosyksikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
irene.hyrkstedt@savonia.fi