Taustaa

Tämä raportti liittyy Savonia-ammattikorkeakoulussa (jatkossa Savonia) toteutettuun tekoälyn (AI, artificial intelligence) käyttöön liittyvään kyselyyn. Kysely oli avoinna vuoden 2025 alussa. Kyselyn raportointi koostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kyselystä saatuja kvantitatiivisia tuloksia ”Tekoäly, missä mennään Savonia -osa 1” ja tässä toisessa osassa keskitytään avaamaan avointen kysymysten kautta saatua tietoa sekä pohditaan, mitä kyselyn tuloksista voi päätellä. Laadullisen materiaalin luokittelussa on hyödynnetty keskustelevaa tekoälyä.

Tekoälystä hyötyä – onko sitä?

Kyselyssä pyydettiin vastaajia miettimään, millaisissa tilanteissa he ovat saaneet hyötyä tekoälyn käytöstä. Vastausten tiedot luokiteltiin muutamiin pääkohtiin. Kommentteja tuli 154 vastaajalta, yksi kommentti voi sisältää useita luokiteltuja kohtia. Vastausten perusteella voi päätellä, että tekoälystä on ollut hyötyä ainakin vähän tai jopa paljon. Muutamassa kommentissa kerrottiin, että tekoälystä ei ole heille ollut hyötyä.

Materiaalin laadinnan tehostaminen sisältää monia eri käyttötilanteita, joissa käyttäjä on saanut tekoälyltä apua. Tällaisia ovat mm. lauseiden tiivistäminen, lauseiden jäsentely ja muotoilu, hajanaisen tekstin tiivistäminen lauseiksi, oppimistehtävien laatiminen, kirjallisen palautteen muokkaaminen, materiaaliin liittyvien kuvien luonti, PowerPoint diarunkojen laadinta, tekstin muokkaus ja sanavalintojen parantelu, tehtävärunkojen tuottaminen, tekstirungon tuottaminen, luovan tekstin tuottaminen, oman tekstin luettavuuden parantelu, opetusvideoiden laadinta, tenttikysymysten laadinta, viestirunkojen laadinta sekä tekstin selkeyttäminen ja variointi.

Tekoäly toimii hyvin ideoinnissa ja suunnittelussa. Vastaajat kuvaavat käyttäneensä tekoälyä mm.: ”tyhjän paperin” -syndrooman avaamisessa, sisällön suunnittelussa, pattitilanteiden ratkaisussa (esim. otsikoinnissa, aiheiden suunnittelussa, rakenteiden suunnittelussa), artikkelisisältöjen ideoinnissa, projektisuunnitelmapohjan laadinnassa, opinnäytetyön sisällön ideoinnissa, suunnittelutyön apuna, laajentamaan omaa ajattelua, ideointityön nopeuttajana, vinkkejä antajana tehtävien ideoinnissa sekä uusien ideoiden löytämisessä esim. kurssimateriaalin laadinnan yhteydessä.

Tekoälyä käytetään hyvin usein kielen kääntämiseen tai kielen huoltoon joko omasta äidinkielestä toiseen tai päinvastoin. Kielen kääntämiseen liittyy myös vieraan kielen tarkistustyöt.

Tiedonkeruun osalta kerrottiin, että tekoäly on tehokkaampi tapa hankkia tietoa kuin esim. hakukoneet. Hakukoneiden avulla päästään linkkeihin, joista lukijan tulee tarkastella, mikä on sopiva tietolähde, mutta tekoäly tuottaa jo valmiin tekstin, jossa on tekstiin viittaavat lähteet kerrottuna.

Muut-kohdassa tulee esille, että tekoäly auttaa mm. ohjelmoinnissa, matemaattisten kaavojen laadinnassa, vaihtoehtoisten ratkaisujen hakemisessa sekä rutiininomaisten tehtävien ratkaisemisessa.

Entäpä tekoälyn mahdollisuudet?

Kyselyssä pyydettiin vastaajia miettimään, millaisia mahdollisuuksia on tekoälyn käytöllä. Vastausten tiedot luokiteltiin muutamiin pääkohtiin. Kommentteja tuli 154 vastaajalta, yksi kommentti voi sisältää useita luokiteltuja kohtia.

Vastaajien mielestä tekoälyn keskeisin mahdollisuus on rutiinien tehostaminen. Tällaisia asioita olivat mm. arkisten työtehtävien ja tekstintuottamisen näppäilytyön vähentäminen, käännöstyöt, muistutukset, dokumenttien laadinta, dokumenttien tiivistäminen, koodin generointi, datan analysointi, tehtävien tarkistaminen ja viestien laadinta. Tekoäly nähdään myös innovointityökaluna. Innovointiin liittyviä asioita oli mm. resurssien optimointiin liittyvät tehtävät, ideoiden haku ”tyhjän pöydän” syndroomaan, hankkeiden suunnittelu, sparraaja eri tilanteissa, tutkimusten laadinta ja analysointi ja testaustyön kehittäminen.

Oppimiseen ja opetukseen sekä oppimateriaalien laadintaa tekoäly tuo myös hyviä mahdollisuuksia mm. seuraavissa tilanteissa: aineistojen laadinnan tehostaminen, käännöstyöt kirjoitetun ja puhutun tekstin osalta, tehtäväpalautteiden antaminen automatisoidusti, kokonaisuuksien haltuunotto, luentojen vähentäminen, opiskelijoille oppimisen apuväline, opetussuunnitelmatyön kehittäminen, tietojen jäsentäminen sekä materiaalien visualisointi.

Tekoäly nähdään myös tehokkaampana tiedonhaun välineenä, joka helpottaa tiedon suodattamista ja isojen tietomäärien referointia, luonnollisen kielen käyttämistä tiedonhaussa, täysin tuntemattoman asian alkukartoituksessa sekä kurssiaineiston keräämisessä.

Tunnistettiinko tekoälyyn liittyviä esteitä tai haasteita?

Kyselyssä pyydettiin vastaajia miettimään, millaisia haasteita ja esteitä tekoälyn käytöllä voisi olla. Vastausten tiedot luokiteltiin muutamiin pääkohtiin. Kommentteja tuli 145 vastaajalta, yksi kommentti voi sisältää useita luokiteltuja kohtia.

Yleisimmäksi tekoälyn käytön esteeksi tai haasteeksi nousi koulutuksen ja tiedon puute ja oma osaaminen. Vastaajat kommentoivat mm. oman työnsä kiireyttä tutustua uusiin asioihin, perusasioiden osaamisen puutetta, tehokkaiden kehotteiden laatimista, tekoälyn rajoitteiden tuntemattomuutta, oman mielikuvituksen puutetta käyttää tekoälypalveluita, taloudellisia syitä (esim. henkilökohtaiset lisenssit) sekä ei osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivaa tekoälypalvelua.

Tietosuoja ja tietoturva nousee kyselyssä hyvin monessa kohtaa esille, ymmärrettävää kyllä. Tähän viittaavia kommentteja ovat mm. Savonian linjaukset ovat puutteelliset, pelko aloittaa tekoälyn käyttö, eri tekoälypalveluiden tietoturvaratkaisut ei ole tiedossa (esim. mitä tietoa voi tekoälylle antaa missäkin palvelussa), tekijänoikeudet, palveluiden lisensointi ja miten palvelut oppivat antamillani tiedoilla. Vastaavan kaltaisia kommentteja nousee luotettavuudesta ja eettisyydestä, mm. tekoälyn vastaus perustuu palvelun koulutuksessa käytettyyn materiaaliin (objektiivisyys voi puuttua), tekoälyn luoman vastauksen pinnallisuus, tietolähteiden puuttuminen ja tiedon luotettavuuden tarkistaminen ajantasaisuuksineen ja hallusinointi.

Tekoälyn hyödyntäminen oppimistilanteissa keskusteluttaa myös. Kommenteissa nousee esille mm. tekoälyn käytön rooli tehtävien ratkaisuissa, oppiiko opiskelija tekoälyn luoman vastauksen kopioinnilla, tekoälyn luomaa vastausta ei arvioida kriittisesti (esim. oikeellisuutta), tekoäly tulisi saada oppimiskaveriksi sekä tekoälyn käytön integrointi oppimiseen ja arvioitaviin tehtäviin on haasteellista.

Teknisissä ratkaisuissa kuvataan, että Savonialla ei ole käytössä omaa tekoälypalvelua, jota voisi käyttää turvallisesti. Tämä tulee esille niin TKI-työssä, opetuksessa kuin hallinnollisissa töissä. Tekoälypalvelut ovat tyypillisesti lisensoitu niin, että kukin henkilö hankkii oman lisenssin. Kampus-lisenssejä ei ole monissakaan palveluissa tarjolla. Tämä hankaloittaa myös palveluiden käyttöönottoa. Muissa haasteissa kuvataan, että tekoälypalvelut eivät tue kohtaamisia, läsnäoloa, sosiaalisia taitoja, yhteisöllisyyttä ja luovaa ajattelua.

Entäpä eettisyys?

Kyselyssä pyydettiin vastaajia miettimään, millaisia eettisiä ajatuksia tekoälyn käyttö herättää. Vastausten tiedot luokiteltiin muutamiin pääkohtiin. Kommentteja tuli 117 vastaajalta, yksi kommentti voi sisältää useita luokiteltuja kohtia.

Eettisyyden näkökulmasta hyvin yleinen kommentti oli luotettavuus ja lähdekritiikki. Kommenteissa mainitaan, että tekoälyn lisäämät lähteet tulisi tarkistaa myös sisältöineen, tekoälyn koulutuksessa käytetty materiaali voi olla subjektiivista, faktan tarkistus puuttuu, tekoälyn vastaukset eivät välttämättä ole sovellettavissa Suomen olosuhteisiin (esim. lainsäädäntö), lähteiden merkitseminen puuttuu, hallusinointi, palveluissa voi olla nationalistisia ohjausperiaatteita (misinformaatio, disinformaatio) ja tietomallit voivat perustua historialliseen dataan. Tietosuoja ja tietoturva, tekijänoikeudet sekä oppimistulosten arviointi on kuvattu jo aiemmissa luvuissa.

Kommenteista tuli esille myös ympäristövaikutukset sekä vastuullisuus. Näissä kommenteissa kerrottiin mm. yksityisyyden suojasta, tekoälypalvelun tuotos ei saisi loukata ketään, kestävästä kehityksestä ja ympäristövaikutuksista (esim. tekoälyn tiimoilta on rakennettu tehokkaita konesaleja, jotka kuluttavat paljon energiaa).

Koulutuksesta apua tehokkaalle tekoälyn käytölle

Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan, millaisista aiheista he tarvitsevat tekoälyyn liittyvää koulutusta sekä millä tavoin olisi koulutukset hyvä järjestää. Kommentteja tuli 145 vastaajalta, yksi kommentti voi sisältää useita luokiteltuja kohtia.

Tekoälyn käytön osaaminen vaihtelee hyvin paljon. Osa on käyttänyt monissa eri työtehtävissä palveluita luontevasti ja osa ei ole välttämättä edes kokeillut. Koulutusideoissa korostuu erilaisten tekoälypalveluiden käytön oppiminen. Tämä vaatii linjauksia, mitkä palvelut ovat sellaisia, että niistä järjestetään koko henkilöstölle koulutuksia. Toisessa ääripäässä on tietyn alan hyvin spesifit tekoälypalvelut.

Yleinen, kaikkia koskettava aiheperhe on tietoturva, tietosuoja ja tekijänoikeudet sekä eettiset kysymykset. Nämä aiheet koskettavat kaikkia aloja ja eri rooleissa työskenteleviä henkilöitä. Sisällöltään nämä aiheet ovat sellaisia, että näissä kouluttajina olisi hyvä olla kyseisen alan asiantuntijat vaikkapa Savonian ulkopuolelta. Toisaalta tietoturvan kannalta on tiedotettava laajasti, että mitä palveluita voidaan käyttää turvallisesti ja mitä ei suositella käytettäväksi.

Koulutuksiin liittyvissä kommenteissa tuli esille käytännön esimerkit tai hyvät käytänteet. Monet ovat jo onnistuneesti hyödyntäneet tekoälypalveluita, joten heidän osaaminen kokemuksineen on hyvä tuoda esille. Näistä kokemuksista varmaan poikii lisää hyviä käytänne-esimerkkejä.

Tekoälyn hyödyntäminen toimistosovelluksissa (Word, Excel, Powerpoint, Teams, Outlook) tuli esille muutamissa vastauksissa. Pienellä osalla Savonian henkilöstöä on käytössä Copilotin maksullinen versio, heille tällaiset koulutukset mahdollistavat laajemmat käyttötilanteet. Jos Copilotista on käytössä ns. työversio, niin hyöty ei ole niin laaja, saatikka jos käyttää Copilotin ilmaisversiota.

Kaikkien tekoälypalveluiden käyttö perustuu pitkälti hyvän kehotteen luomiseen, promptaamiseen. Muutamat nostivat tämän asian esille, mutta varmaan laajemmassakin mielessä tämä aihe voisi olla hyödyllinen.

Koulutusten toteuttamisvaihtoehdoissa tuli esille ohjeet, tiedotteet, webinaarit tallenteineen ja pajatyöskentelyt. Koulutuksen toteutustavan on syytä mukailla koulutuksen sisältöä. Osalle asioista riittää tiedottaminen tai ohjeistaminen (esim. mitä palveluita saa käyttää tai ei saa käyttää) ja osassa tilanteista webinaari on luonteva ratkaisu (esim. yleisluento tekijänoikeuksista). Kun siirrytään käytännöntaitojen oppimiseen, niin silloin pajatyöskentelyt, workshopit vaikuttaisivat olevan toimiva ratkaisu.

Yhteenveto

Tämän kyselyn perusteella on havaittavissa, että henkilöstö kaipaa lisää osaamista niin eri tekoälyvälineiden käyttöön kuin ylipäätään, miten ja missä tilanteissa tekoälyä voi ja saa käyttää. Monissa vastauksissa korostuu tietoturva, tietosuoja, tekijänoikeudet ja eettisyys. Näistä kannattaisi muodostaa sopiva koulutuspaketti, joka tarjotaan koko henkilöstölle. Toteutustapana tässä voisi ihan hyvin olla vaikkapa webinaari, josta tehdään myös tallenne. Webinaarin lisäksi on syytä laatia ohjeet Savonian käyttämille intra-alustoille. Ohjeissa kerrotaan, mitä välineitä suositellaan käytettäväksi ja mitä ei, ja joissain tilanteissa mitä ei saa käyttää. Näissä ohjeissa myös huomioitava se, että mitä tietoja voi tekoälypalveluille missäkin tilanteessa antaa syötteenä. Syötteethän toimivat AI-palvelun kouluttajina. Joissain kommenteissa nousi myös huoli, että miten tulee tekoälyllä luotu tieto, kuva yms. dokumentoida lähdemerkinnän näkökulmasta. Soveltavilta osilta edellä kuvatut ohjeet ja koulutukset tulee järjestää myös opiskelijoille, osa asioista jo heti koulutuspolun alussa ja loput opintojen aikana.

Eri tekoälypalveluiden opastus henkilökunnalle tulee tehdä suunnitellusti. Osa vastaajista kertoi kaipaavansa ihan perusteisiin liittyvää koulutusta, toisessa ääripäässä oli tietyn alan syventävät koulutussisällöt. Tekoälypalveluiden kirjo on laaja, joten vaikuttaisi järkevälle tavalle se, että Savonia tarjoaa yleisiin osiin koko henkilöstölle suunnatut koulutukset. Alakohtaiset syventävät koulutukset tulisi toteuttaa kunkin alan suunnittelemina ja toteuttamina. Koulutuksen toteuttaja voisi olla näissä syvemmälle osaamistasolle menevissä koulutuksissa vaikkapa jokin ulkopuolinen taho.

Oppimisen ja opetuksen kannalta vaikuttaisi, että opetushenkilöstöä tulisi kannustaa käyttämään tekoälypalveluita alakohtaisesti enemmän. Monista vastauksista paljastuu se, että opettajat eivät esim. ratkaise opiskelijoiden kanssa harjoitustehtäviä yhdessä käyttäen tekoälyä tai tekoälyn käyttöä ei opiskella eri opintojaksoilla suunnitellusti. Tämä tulisi huomioida, sillä opiskelija valmistuttuaan tulee omassa työssään käyttämään AI-palveluita ammattialansa mukaisella tavalla.

Savonian omien tekoälypalveluiden kehittäminen tulisi olla yksi kehittämiskohde. Omien palveluiden laadinnalla tarjottaisiin laajempia palveluita henkilöstölle, opiskelijoille, hakijoille, TKI-yhteistyökumppaneille ja asiakkaille ylipäätään. Monien palveluiden rakentaminen vaatii sen, että palvelu toteuttaa tietoturvan ja tietosuojan asiaan kuuluvalla tavalla. Tähän liittyy olennaisena osana se, että mitä tietoja tekoäly pääsee käyttämään Savonian verkossa ja keillä on lupa nähdä kyseisiä tietoja. Tällaiset ratkaisut vaativat tietojen luokittelun ja siihen taustalle sopivan järjestelmän, jolla luokittelu tehdään.

Kirjoittaja:

Seppo Räsänen, digipedagogiikan erityisasiantuntija, seppo.rasanen@savonia.fi