Miten hukka, hävikki ja tuhlaaminen liittyvät kiertotalouteen? Kielitoimiston sanakirjan määritelmä hukalle on menetys, häviö, tappio ja tuhlaus, ja hävikki on mittauksessa, valmistuksessa tai varastoinnissa jostakin aineesta hukkaan menevä osa. Kuulostaa asioilta, joita olisi hyvä välttää missä tahansa liiketoiminnassa. Voidaan ajatella, että hukkaamista on myös liian lyhyeksi jäänyt elinkaari tai tuotteen valmistaminen ja myyminen tilanteessa, jossa palvelu olisi voinut tuottaa samanlaisen lopputuleman. Miten tunnistaa hukka ja hävikki, ja mitä niille on tehtävissä?

Kirjoitus on osa Bisnestä kiertotaloudesta -artikkelisarjaa, jossa syvennytään kiertotalouden maailmaan – avaten kiertotaloutta teema kerrallaan.

Tehottomuuksien tunnistaminen

Tehottomuuksia on löydettävissä kaikista liiketoiminnan arvoketjun vaiheista. Tyypillisimmin tehottomuudet liittyvät materiaalien tai tuotteen liian lyhyeen elinkaareen tai täysimääräisesti hyödyntämättömään kapasiteettiin. Myös asiakassuhteen elinkaaren ajalta saatetaan hukata lisäpalveluiden mahdollisuuksia, jos myynti keskitetään ainoastaan tuotteisiin. Menetys on ikään kuin kaksinkertainen, jos samalla hukataan varsinaisen tuotteen eliniän pidentämisen mahdollisuudet tarjoamalla esimerkiksi huolto-, korjaus- tai päivityspalveluita.

Kiertotalousajattelun työkalupakin Viisi rakenteellista hukkaa -työkalussa (https://kiertotaloussuomi.fi/aineisto/kiertotalousajattelun-tyokalupakki/) esitellään viisi keskeistä kysymystä rakenteellisen hukan tarkasteluun. Nämä kysymykset opastavat olennaisen äärelle ja auttavat kiinnittämään huomion hukan tunnistamisen kannalta merkityksellisiin asioihin.

1. Voisiko materiaaleja käyttää pidempään siten, että materiaalit pysyvät teknisesti (lähes) samanlaatuisina?

2. Voisiko materiaaleja käyttää tehokkaammin siten, ettei se heikennä materiaalien käyttöikää?

3. Voisiko tuotteita käyttää pidempään siten, etteivät esimerkiksi pienet viat johda koko tuotteen hävittämiseen?

4. Voisiko tuotteita käyttää tehokkaammin tai voiko tuotteen käyttämätöntä aikaa lyhentää?

5. Tuhlataanko resursseja tai aiheuttaako resurssien käyttö haittaa huomioiden koko tuotteen elinkaaren?

Materiaalivirrat ja materiaalikatselmus

Materiaalikatselmus on menetelmä, jonka avulla tunnistetaan prosesseista vaiheita, joissa on mahdollista säästää rahaa ja ympäristöä materiaalin käyttöä vähentämällä. Katselmus perustuu materiaalivirtojen kustannusanalyysiin (MFCA eli Material Flow Cost Accounting), joka on standardoitu viitekehys (ISO 14051:2011). Materiaalivirtojen kustannusanalyysillä kuvataan ja lasketaan eri materiaali- ja rahavirrat materiaalikatselmuksessa. Materiaalikatselmuksessa datan hallinta ja oikeellisuus ovat kriittisiä. Vanhat toimintatavat nousevat usein suurennuslasin alle, ja koko henkilöstö otetaan mukaan uusia toimintatapoja luodessa. Materiaalikatselmus käynnistää yleensä jatkuvan kehitysprosessin.

Katselmusprosessi voi kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, mutta katselmuksen avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä raaka-ainehankinnoissa ja jätekustannuksissa, säästöjä energiakustannuksissa sekä luonnonvarojen käytön ja ympäristökuormituksen vähentämistä. Materiaalikatselmuksesta saatua tietoa voidaan käyttää laadittaessa tavoitteita tai uusia toiminnan mittareita sekä yritysten välisten resurssivirtojen hyödyntämisessä.

Tehottomuuksista lisäarvoa

Tehottomuuksien tunnistamisessa voi lähteä liikkeelle hahmottamalla kokonaiskuvan esimerkiksi kirjaamalla ja visualisoimalla materiaalivirrat ja niiden suuruusluokat – myös euroina. Materiaalivirtoihin liittyy suorien kustannusten lisäksi myös välillisiä kustannuksia, kuten raaka-aine, energia- ja työkustannukset. Jätteen käsittelyyn päätyvästä raaka-aineesta maksetaan moninkertaisesti, kun kustannuksia tulee ensin raaka-aineiden hankinnasta, sen jälkeen käsittelystä ja tuotannosta ja lopuksi vielä jätteen vastaanotto- tai käsittelymaksuna.

Kestävä materiaalien käyttö tarkoittaa haitattomampien ja ehkä lähempää saatavien aineiden ja muun muassa uusiutuvan energian käyttöä sekä sitä, ettei käyttökelpoisia tuotteita tai materiaaleja hukata esimerkiksi polttoon. Tuotesuunnittelussa voidaan selvittää vaihtoehtoiset materiaalit ja materiaalin määrän vähentämisen mahdollisuudet laadusta tinkimättä. Sivutuotteen arvoa voi pyrkiä nostamaan korkeamman arvon tuotteeksi yhteistyökumppaneiden avulla. Hyödynnä muiden sivutuotteet, jos voit korvata niillä neitseellisiä materiaaleja omassa tuotannossa.

Kaikkien panos on ratkaiseva hukkajahdissa

Koko organisaatio on hyvä ottaa alusta alkaen mukaan hukkajahtiin. Kerro, kuinka paljon hävikkiä syntyy, ja mikä on hävikin arvo. Panosta avoimeen ja sallivaan ilmapiiriin, jossa virheitä on lupa havaita ja raportoida ilman syyttelyä. Työntekijät ovat tärkeä voimavara hukkajahdissa. Jokainen työntekijä voi havaita epäkohtia, ehdottaa parannuksia ja osallistua aktiivisesti prosessien kehittämiseen. Kun henkilöstö kokee, että heidän näkemyksensä ovat arvokkaita ja heidän panoksensa huomioidaan, mahdollistaa se myös sitoutuneemman ja motivoituneemman työyhteisön.

Kerää prosessien parannusideoita, epäkohtia, ja harkitse henkilöstön palkitsemista aloitteista. Huolehtikaa koko organisaation voimin, että tieto kulkee prosessissa myös loppupäästä taaksepäin, jotta juurisyyt voidaan korjata. Tieto, ja sen esittäminen oikeassa muodossa luo ihmisille parempaa ymmärrystä. Huomioikaa asiakaspalaute ja kommunikoikaa se myös tuotantoon ja suunnitteluun.

Työkaluja hukan ja tehottomuuksien taklaamiseen

Kiertotalous-Suomi: Kiertotalousajattelun työkalupakki, Viisi rakenteellista hukkaa -työkalu (https://kiertotaloussuomi.fi/aineisto/kiertotalousajattelun-tyokalupakki/)

Sitra: Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille. (https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/)

Motiva: Materiaalitehokkuustesti (https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalitehokkuustesti)

Osallistu Bisnestä kiertotaloudesta -tilaisuuksiin

Kutsumme yritykset ja organisaatiot kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittämisen tilaisuuksiin. Bisnestä kiertotaloudesta -tilaisuussarja on suunniteltu yrityksille ja organisaatioille, joissa halutaan syventää ymmärrystä kiertotaloudesta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.

Ilmoittaudu tilaisuuksiin tästä (https://kiertotaloudella.fi/bisnesta-kiertotaloudesta/)

Tilaisuuksissa tutustutaan yhteen kiertotalouden liiketoiminnan teemaan kerrallaan, kuullaan esimerkkejä kiertotaloutta toteuttavilta yrityksiltä ja työskennellään ohjatusti vertaisryhmässä tuupaten omaa tai organisaation liiketoimintaa kohti kiertotaloutta. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia Pohjois-Savossa toimivien yritysten ja organisaatioiden edustajille. Tilaisuudet järjestää EU:n osarahoittama Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanke, jonka toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto.

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi

Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi