Tehostetun perhetyön eli lastensuojelun perhetyön historia voidaan ajatella alkaneen sodan jälkeiseltä ajalta, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ensimmäiset kodinhoitajatyökurssit käynnistyivät. Näiden tarkoituksena oli tarjota perheiden äideille konkreettista tukea ja valistusta sekä lasten että kodin hoidossa. (Heino, 2008, 20.) Tehostetun perhetyön perheet ovat haastavassa tilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tehostetun perhetyön asiakasperheet ovat lastensuojeluasiakkuudessa (Lastensuojelulaki 2014/1302, 36§). Perhetyön fokuksessa ovat lapset ja vanhemmat, eli ne konkreettiset toimijat, jotka muodostavat käytännössä perhetyön kohteen (Myllärniemi 2007,6). Tässä artikkelissa käsitellään tehostetun perhetyötä painottuen lapsen ja koko perheen tukemiseen. Perhetyö on aina tavoitteellista, suunnitelmallista sekä määräaikaista ja sen kesto vaihtelee keskimäärin muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen (Mylläriniemi 2007, 9). Tehostettu perhetyö on suunnattu perheille, jotka tarvitsevat enemmän intensiivistä ja yksilöllistä tukea kuin ennaltaehkäisevä perhetyö voi tarjota.

Tehostettu perhetyö on vaativaa lastensuojelun työtä, jossa arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita ja siihen liittyviä tekijöitä. Perhetyö voi olla haastavaa työtä ja perheissä tilanne voi edetä lapsen huostaanottoon sillä mukana voi olla vakavaa päihteidenkäyttöä, väkivaltavaltaa ja mielenterveyden haasteita (Hovi-Pulsa 2011 a, 64). Tehostettu perhetyö tarjoaa erityistä tukea perheille, joissa on tunnistettu vakavia haasteita tai riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Sosiaalihuoltolain 2014/1301, 3§ kautta saatu perhetyö voi tarjota erityistä tukea, joka sosiaalihuoltolaissa tarkoittaa henkilöä/perhettä, jolla on erityisiä vaikeuksia saada ja hakea tarvitsemaansa tukea esimerkiksi päihteiden ongelmakäytön vuoksi.

Perhetyö suomalaisessa lastensuojelukäytännössä on arkeen kiinnittyvää ja koko perhettä koskevaa työtä. Tavoitteena on tukea perhettä monipuolisesti ja luoda edellytyksiä lapsen hyvin-voinnille. (Alatalo ym. 2011, 32.) Perhetyöntekijät ovat lähellä perhettä ja tukitoimet ja työskentelytavat mukautetaan perheen tarpeisiin. Tehostetussa perhetyössä kartoitetaan perheen voimavarat ja haasteet.

Lapsi keskiössä

Tehostetussa perhetyössä keskeisenä tavoitteena on lapsen etu, ja tätä lähestytään usein vanhemmuuden kautta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lastensuojelun sijoitustarvetta tukemalla perheen itsenäistä selviytymistä ja vahvistaa vanhemmuutta. (Myllärniemi 2007, 7.) Tehostetun perhetyön keskeisiä tavoitteita on perheen voimavarojen vahvistaminen, lasten hyvinvoinnin turvaaminen, arjen toimivuuden kehittäminen sekä yhteistyö muiden verkostojen kanssa moniammatillisesti. YK:n yleissopimuksessa lapsien oikeuksista todetaan, että ”sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet ”(YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 60/1991, 3 artikla).

Tavoitteena on aina varmistaa, että lapsi saa tarvittavan tuen. Vanhemmuuden tukeminen on tärkeässä roolissa perhetyössä. Vanhemmuuteen tarjotaan työkaluja, jotka tukevat vanhempia kasvatustehtävässään. Tehostetun perhetyön tavoitteena on reagoida akuutteihin haasteisiin, mutta myös ennaltaehkäistä niitä. Perhetyössä perheen jokaisen jäsenen tarpeet tulee havaita sekä priorisoida sitä mihin tarpeeseen tulee vastata (Rönkkö, Rytkönen 2010, 38).

Perhetyöntekijä koko perheen tukena

Perhetyön tavoitteena on lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus sekä se, miten perhe toimii arjessa: minkälaiset roolit perheessä on ja miten arki sujuu. Työskentelytapoina voivat olla esimerkiksi havainnointi, neuvonta ja ohjaus sekä keskustelut. (Myllärniemi 2007, 7.) Perhe on systeemi, jossa on läsnä ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”- periaate. Kun vaikutetaan yhteen perheenjäseneen ja hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa muihin, voi saada muutoksia aikaan myös muissa perheenjäsenissä. (Rönkkö ym. 2010, 92.)

Perhetyössä keskitytään ymmärtämään perheen tarpeita ja toimintatapoja. Tavoitteena on tukea perhettä parantamalla kommunikointia ja auttamalla käsittelemään tunteita ja konflikteja myönteisellä tavalla. Perhetyön työmenetelmiin voi kuulua erilaiset leikit, pelit ja kehitetyt menetelmät, kuten Lapset puheeksi- menetelmä.

Tehostetussa perhetyössä keskitytään tukemaan perhettä luomaan lapselle turvallinen ja vakaa elinympäristö. Lastensuojelun avohuollon perhetyöllä on lakisääteinen oikeutus yhteiskunnalta, joka turvaa lapsen edun ja mahdollistaa tarvittaessa puuttumisen perheen yksityisyyteen. (Hovi-Pulsa 2011 b, 63.) Yksityiseen puuttuminen vaatii perhetyöntekijöiltä sensitiivistä työskentelyä perheissä.

Haasteena tehostetussa perhetyössä työparin puuttuminen

Kunnallisessa perhetyössä perhetyöntekijä työskentelee useimmiten yksin perheissä. Tämän todetaan jo Heino, 2008 työpaperissaan Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö. Yksin työskentely johtuu usein huonosta resurssitilanteesta, kustannustehokkuudesta sekä siitä, että arvioidaan yhden työntekijän riittävän. Olisi tärkeää kehittää työtapoja siten, että olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän työparityöskentelyä.

Perhetyöntekijä joutuu kohtaamaan monihaasteiset perheet yksin. Sekä perhetyöntekijän että perheiden kannalta olisi parempi, jos töitä tehtäisiin työparina. Työparityöskentely parantaa sekä perheiden että työntekijän oikeusturvaa. Oikeusturvan kannalta olisi parempi, että on useampi paikalla kuulemassa ja näkemässä tilanteet. Lastensuojelussa voi syntyä vaikeita tilanteita ja erilaisia tulkintoja sekä väärinymmärryksiä. (Heino 2008, 52.)

Parityöskentelyllä on iso vaikutus työssäjaksamiseen. Esimerkiksi kotikäyntien suunnittelu ja läpikäyminen yhdessä toisen työntekijän kanssa on työssä jaksamista tukeva tekijä. (Heino 2008, 52.) Jos perhetyössä työparityöskentely olisi yleisempää, niin pysyisivätkö työntekijät paremmin alalla, saataisiinko uusia työtekijöitä rekrytoitua paremmin ja perheille voitaisiin antaa oikea-aikaista tarpeisiin perustuvaa tukitoimea?

Kirjoittaja:

Satu Kukkola, opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukemi-nen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhe-työtä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 21/2017. Helsinki 2017. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134616/URN_ISBN_978-952-302-859-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Heino, T. 2008. Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämis-ehdotukset. Selvitys lastensuojelun kehittämistyölle. Työpapereita 9/2008. Helsinki, Stakes.

Hovi- Pulsa, R. 2011 a. Arkilähtöinen työote lastensuojelun perhetyössä. Sosiaalipedagoginen ai-kakauskirja, vuosikirja 2011, vol. 12. Saatavilla: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/10376/urn_nbn_fi_uef-20120001.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hovi- Pulsa, R. 2011 b. Arkilähtöinen perhetyö. Strukturoitua avoimuutta. Lisensiaatintutkimus. Yhteiskuntatieteiden laitos. Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/10376/urn_nbn_fi_uef-20120001.pdf

Myllärniemi, A. 2007. Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä –jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Soccan ja Heikki Waris –instituutin julkaisusarja 6/2007. Saatavilla: http://www.socca.fi/files/90/Lastensuojelun_perhetyo_ammattikaytantona.pdf

Lastensuojelulaki (13.4.2007/417). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Rönkko, L., Rytkönen, T. 2010. Monisäikeinen perhetyö. WSOYpro Oy.

Sosiaalihuoltolaki (17.9.1982/710). Saatavilla: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1982/19820710.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 60/1991. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2