Terveydenhuollon kehittyessä yhä useampi tavoite-eläkeiän saavuttanut haluaa jatkaa työelämässä. Siitä huolimatta tuntuu kuin ikääntyneet olisivat länsimaiselle, nuoruutta ihannoivalle yhteiskunnalle jonkinlainen taakka. Työn saaminen vanhemmalla iällä voi olla työn ja tuskan takana. On totta, että ikääntyminen tuo mukanaan erilaisia vaivoja ja lisääntyvää hoidon tarvetta, mutta se ei poista sitä valtavaa määrää hiljaista tietoa ja elämänkokemusta, mitä nämä yhteiskuntamme aarteet kantavat mukanaan.

Uutta näkökulmaa elämään

Ikääntyvien kunnioittaminen oli arvossaan vielä mummonmummon aikaan. Mutta ei se ole epätrendikästä vielä tänäkään päivänä. Esimerkiksi afrikkalaisissa kulttuureissa ikäihmiset ovat perheiden ja lähipiirinsä historian kantajia ja heitä kunnioitetaan perinteen säilyttäjinä. Latinalaisissa kulttuureissa, kuten Meksikossa ja Espanjassa, he ovat puolestaan arvostettuja neuvonantajia ja tarinankertojia. Työpaikkojen ja perheyhteisöjen voimavara.

Vaikka ikääntyminen tuo väistämättä mukanaan ryppyjä ja harmaita hiuksia, se tuo myös viisauden ja näkökulman elämään. Ikääntyneillä työntekijöillä on valtava määrä kokemusta ja tietoa, jota me nuoremmat voimme oppia hyödyntämään, kun vain muistamme kuunnella heitä. Ikääntyneet ovat usein eläneet läpi erilaisia elämänvaiheita ja kohdanneet monia haasteita ja voittoja. Niitä samoja asioita, joita useimmat meistä tulevat elämänsä aikana ainakin jossain muodossa kohtaamaan. Tämä kokemus tekee heistä arvokkaita kokemusasiantuntijoita ja opettajia nuoremmille sukupolville.

Avoin vuorovaikutus yhteyden rakentajana

Arvostuksen ja kunnioituksen rakentaminen ikääntyneitä kohtaan vaatii avointa vuorovaikutusta sukupolvien välillä. Nuoret voivat saada arvokasta tietoa ja oppia elämää ikääntyneiltä, kun taas ikääntyneet voivat hyötyä nuorempien uusista näkökulmista ja teknisestä osaamisesta. Tämä vuorovaikutus antaa molemminpuolista merkityksellisyyden tuntua ja edistää ymmärrystä eri ikäryhmien välillä. Työelämässä ikääntyneet ovat kultaakin kalliimpia työtovereita, sillä heillä on sitä jotain, mitä nuorilla sukupolvilla ei ole – hiljaista tietoa.

Ikääntyneiden kunnioittaminen tarkoittaa arvostavan vuorovaikutuksen lisäksi myös sitä, että luomme ikäystävällisiä ympäristöjä ja yhteisöjä. Erilaisten tarpeiden huomioiminen yhteiskunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa on ensiarvoisen tärkeää ikääntyneiden hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Kenties parhaiten tämä toteutuu yhteisöissä, joissa ikääntynyt pääsee itse vaikuttamaan oman työnsä suunnitteluun. Työuraa voidaan pidentää esimerkiksi työkyvyn ylläpidolla, joustavilla työajoilla ja muuttamalla työtehtäviä, jos toimintakyky alenee.

Paraikaa käynnissä olevan, vuosittain järjestettävän Vanhustenviikon teemana on tänä vuonna Tehdään iästä numero. Se haastaa meidät tarkastelemaan ikääntymistä uudella tavalla pyrkien näkemään ikääntymiseen liittyvien ennakkoluulojen läpi. Samalla se kannustaa meitä katsomaan ikääntyneitä laajemmin kuin vain kunnioitettavan iän saavuttaneina, lisääntyvää hoivaa tarvitsevina kansalaisina.

Lue lisää osoitteesta https://vtkl.fi/tehdaan-iasta-numeroa-vanhustenviikolla
Tutustu uudenlaiseen johtamismalliin osoitteessa https://polkuja.savonia.fi/

Kirjoittajat:

Satu Pirskanen, vanhustyön erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, satu.pirskanen@savonia.fi

Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maiju.korhonen@savonia.fi