’’Mites tuleeko mieleen vielä jotain kysyttävää?’’   ’’Ei.’’

Ei tule, vai ei uskalleta tai osata kysyä, koska asia on itselle niin vieras? Monesti kuulemme tuon lyhyen ja ytimekkään vastauksen edellä olevaan kysymykseen, kun puheenvuoro siirtyy potilaalle. Todellisuudessa potilasta voi useakin asia askarruttaa, mutta hän ei vielä tuossa hetkessä osaa kysyä. Hänellä saattaa todellisuudessa pyöriä mielessä asioita, kuten ’’Mitä minun pitikään tehdä tässä tilanteessa?’’ tai ’’Mihin otan yhteyttä, jos tarvitsen apua?’’ sekä monta muuta auki jäänyttä kysymystä vailla vastausta. Potilaalla voi olla monia syitä, miksi hän ei osaa tai uskalla kysyä tarkentavia kysymyksiä hoidostaan ja mieluummin jälkeenpäin selvittää ne itse. On kuitenkin ammattilaisen vastuulla, että jokainen potilas ymmärtää hoitoonsa liittyvät seikat ja varmistaa tämän jollain tavalla. Pelkästään kysymys: ’’ymmärsitkö?’’ ei kerro paljoakaan, mutta ’’kerrotko miten asian ymmärsit’’, antaa jo selkeämmän käsityksen siitä, miten tieto on potilaalle välittynyt. Olisiko potilaan ohjaukseen sellaista menetelmää, jolla voidaan vähentää potilaan vastuuta kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta?

Teach back -menetelmän käyttö ohjauksessa

Teach back -menetelmällä tarkoitetaan vuorovaikutteista ohjausmenetelmää, jossa varmistetaan, että kerrottu tieto on ymmärretty. Menetelmän ideana on osallistaa henkilö, jolle ohjeita annetaan, varmistamaan kuulemansa ja ymmärtämänsä asia ohjeen antajalle toistamalla kerrotut ohjeet tai siitä pyydetyt osat. Teach back -menetelmä onkin melko helppokäyttöinen työmenetelmä, jonka tarkoituksena on saavuttaa yhteinen tavoite eli ymmärrys annetusta tiedosta.

Teach back -menetelmä koostuu neljästävaiheesta, jotka tukevat ohjaajan ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Kuvassa 1 on esitelty menetelmän vaiheet. Ensimmäinen vaihe on tiedon antaminen. Tieto voi olla esimerkiksi potilaan ohjausta lääkehoidosta tai omahoidosta. Toisessa vaiheessa potilaalle esitetään kysymyksiä, jotka osallistavat hänet keskusteluun. Tässä vaiheessa potilasta pyydetään toistamaan annettu tieto kysymysten avulla. Kysymykset kannattaa olla sellaisia, joihin potilas saa vastata omin sanoin kertomalla, miten on asian ymmärtänyt. Kolmas vaihe on arviointivaihe, jossa ohjaaja arvio potilaan antaman vastauksen perusteella, miten tieto on ymmärretty. Tässä vaiheessa ohjaajalla on tilaisuus kysyä tarkentavia lisäkysymyksiä ja korjata mahdollisia epäselvyyksiä ja puutteita annetusta tiedosta. Viimeiseinä varmistetaan, että annettu tieto on ymmärretty. Tarvittaessa tietoa kerrataan ja toistetaan lisäkysymysten avulla niin kauan, että voidaan varmistua siitä, että annettu tieto on ymmärretty.

KUVA 1. Teach back -menetelmän vaiheet

Teach back -menetelmän soveltaminen hoitotyön ohjauksessa

Onnistunut potilasohjaus on tärkeää potilaan omanhoitoon sitouttamisessa. Siksi potilasohjaukseen tulisi olla riittävästi aikaa ja käyttää asiakaslähtöisiä menetelmiä. Teach back -menetelmää pystytään hyödyntämään monipuolisesti erilaisissa ohjaustilanteissa, joissa on tarpeen lisätä potilaan ymmärrystä oman sairautensa hoidosta. Esimerkiksi potilaan omahoidon ohjauksessa pitkäaikaissairauksissa, lääkehoidossa, kotihoito-ohjeiden antamisessa esimerkiksi toimenpiteen jälkeen sekä muissa tilanteissa, joissa potilas saa tietoa ja ohjausta omaan hoitoonsa. Menetelmää on käytetty myös monikulttuurisessa ohjauksessa, joissa potilaan ja hoitajan välillä voi olla kielellisen ymmärtämisen vaikeuksia eri äidinkielen tai kommunikointitavan takia.

Hoitotyön tutkimussäätiölle on tehty jo vuonna 2017 näyttövinkki, joka perustuu vuonna 2016 julkaistuun järjestelmälliseen katsaukseen Teach back -menetelmästä potilasohjauksessa. Tässä näyttövinkissä tulee esille, että Teach back -menetelmä näyttäisi olevan hyödyllinen ohjausmenetelmä pitkäaikaissairaiden henkilöiden ohjauksessa. Menetelmän käyttö ohjauksessa lisäsi potilaiden ymmärrystä omasta sairaudesta ja sen hoidosta, sitoutti aikaisempaa enemmän sairauden hoitoon sekä edisti potilaiden minäpystyvyyden tunnetta.

Teach back -menetelmää pystytään soveltamaan potilasohjauksen lisäksi myös esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä. Menetelmän avulla voidaan varmistaa, että henkilökunta sisäistää annetut ohjeet. Sanonta ’’kertaus on opintojen äiti’’ kuvaa hyvin sitä, miten ihminen sisäistää oppimansa kertaamalla kuin pelkästään kerran kuulemalla tai näkemällä. Todennäköisesti Teach back – menetelmää voidaan käyttää ohjauksessa muillakin aloilla yksilölähtöisyyden ja vuorovaikutuksellisuuden takia.

Ohjaustilanteessa Teach back -menetelmän avulla saadaan välitöntä palautetta siitä, onko ohjaus ollut selkeä ja ymmärrettävä. Ohjausta voidaan kehittää, jos huomataan, että toistuvasti joudutaan selventämään jotakin asiaa. Näin ohjaajan on mahdollisuus oppia omasta ohjaustyylistään ja hioa sitä selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Teach back -menetelmää käyttämällä voidaan myös oppia erilaisten potilasryhmien ohjauksesta tärkeää tietoa, jolloin ohjausta osataan suunnata kohderyhmille eri tavoin. Siten on aina mahdollista muuttaa ohjausta ja mukauttaa se niin, että se tulee vieläkin ymmärrettävämmäksi ja selkeämmäksi kullekin kohderyhmälle.

Teach back -menetelmää kohtaan on myös ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita, kuten ettei sitä ei ole aina aikaa toteuttaa, koska se vie liian kauan aikaa. Toisaalta mitä enemmän potilasohjausta kehitetään sitä tehokkaampaa ja selkeämpää se on. Hyvä ohjaus lisää tiedon sisäistämistä ja muistamista sekä vähentää potilaan tarvetta palata asiaan myöhemmin. Menetelmä mukautuu ja soveltuu käyttäjälleen selkeäksi kokemuksen kautta ja auttaa sisällyttämään ohjaukseen oikea-aikaisesti keskeisimmät asiat laajasta informaatiotulvasta.

Teach back -menetelmä hoitajan ja potilaan tukena

Potilaan hoidonohjaus ei ole pelkästään hoitajan vastuulla, vaan myös potilaalla on vastuu ottaa vastaan saamansa ohjeet ja toteuttaa niitä kykynsä mukaisesti. Teach back -menetelmä vähentää potilaan kynnystä selventää epäselvyyksiä omassa hoidossaan ja motivoi potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa aikaisempaa enemmän. Menetelmän avulla potilasta kuunnellaan ja hänen tarpeensa potilasohjauksessa pystytään huomioimaan yksilöllisesti tarkentavilla lisäkysymyksillä. Menetelmä ohjaa hoitajaa tekemään tarkentavia kysymyksiä, jos arvioi, että potilas ei mahdollisesti ymmärtänyt kaikkea. Tämä ohjausmenetelmä toimii hoitajan tukena ja muovautuu käyttäjälleen sopivaksi toistojen kautta.

Teach back -menetelmän jatkuva ja johdonmukainen käyttö helpottaa potilasohjauksessa hoitajan työtä, koska se tukee potilasta osallistumaan aktiivisesti ohjaukseensa. Tämä puolestaan edistää potilaan hoitomyönteisyyttä. Oikein ymmärretty ohjaus lisää myös potilasturvallisuutta.

Olisiko aika muuttaa savolaista ajatusta siitä, että vastuu on kuulijalla siihen, että vastuu on kertojalla ja kuulijalla yhdessä. Toimiva potilasohjaus on tasa-arvoista hoitajan ja potilaan yhteistyötä. Tällaisessa vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet uskaltavat kysyä kaiken, mitä kokevat tärkeäksi oman ymmärryksensä kannalta ja he yhdessä ymmärtävät, että kyseessä on potilaan näkökulma ja aina potilaan paras!

Kirjoittajat:

Sara Tiihonen, sairaanhoitajaopiskelija, ryhmä TN22SPB

Marja Silén-Lipponen, Terveysalan yliopettaja

Lähteet:

DTA Healtcare Solutions 2016. What the Heck is Teach Back? Video. YouTube-videopalvelu, julkaistu 14.12.2016. https://www.youtube.com/watch?v=cllXBnHBiD4. Viitattu 27.09.2023

Oh EG, Lee Hyun Joo, Yang You Lee, Kim Young Man 2021. Effectiveness of Discharge Education With the Teach-Back Method on 30-Day Readmission: A Systematic Review. Journal of Patient Safety 17(4), 305-310. DOI: 10.1097/PTS.0000000000000596 https://journals.lww.com/journalpatientsafety/abstract/2021/06000/effectiveness_of_discharge_education_with_the.11.aspx. Viitattu 28.09.2023

Siltanen, Hannele, Virtanen, Heli 2017. Teach-back pitkäaikaissairaan henkilön ohjausmenetelmänä. Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/04/nayttovinkki-2017-9.pdf. Viitattu 27.09.2023

Tamminen, Heini 2020. Maahanmuuttajien suun terveyden edistäminen Teach back-menetelmällä. Opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen. Turun Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/341027. Viitattu 27.09.2023