Savonia-ammattikorkeakoululla vietettiin helmikuussa vuosittaista kansainvälisyysviikkoa. Tänä vuonna teemana oli kokonaisturvallisuus. Yhdessä viikon työpajoista pohdimme taiteen merkitystä inhimillisen ja psykologien turvallisuuden edistämisessä.

Timantin kärjessä henkinen kriisinkestävyys

Aihe sopi hyvin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeelle, sillä eihän keskusmallin luominen onnistu ilman yksilön ja inhimillisen turvallisuuden näkökulman sisällyttämistä siihen. Ja nostaahan valtioneuvoston juuri päivittämä yhteiskunnan turvallisuusstrategiakin henkisen kriisinkestävyyden kokonaisturvallisuutta kuvaavan timantin ylimpään kärkeen.

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen rakennustyössä on ratkaisevan tärkeää tukea myös asukkaiden henkistä kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä vahvistaa heidän kykyään palautua kriisitilanteista. Viestintä ja vuorovaikutus ovat tärkeitä tapoja tavoittaa yksittäisiä kansalaisia ja kansalaisryhmiä. Osaamiskeskuksen kehittämistyössä kokeillaankin näihin uudenlaisia muotoja ja sisältöjä. Taide tiedon ja tunteiden välittäjänä on niistä yksi.

Ilahduttavan kattava joukko kansallisuuksia

Osallistujina kansainvälisyysviikon työpajassa oli yhteensä parisen kymmentä edustajaa Savonian yhteistyöorganisaatioista Puolasta, Itävallasta, Espanjasta, Kiinasta, Belgiasta, Liettuasta ja Ukrainasta. Oli mielenkiintoista saada kuulla mitä ajatuksia työpajan teema herätti kansainvälisissä kumppaneissamme.

Ryhmissä kiteytyi työskentelyn tuloksena hienoja ajatuksia ja näkemyksiä. Ei ole epäilystäkään, etteikö taiteella olisi valtava merkitys niin yksilöiden kuin kokonaisten yhteisöjen inhimillisen turvallisuuden rakentajana.

Tarinat ja luonto parantavat

Taide voi rikkoa ennakkoluuloja ja lisätä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Eri taidemuodot, kuten musiikki, kuvataide ja teatteri, tarjoavat keinoja käsitellä traumaattisia tapahtumia ja rakentaa yhteisöllisyyttä uusissa ympäristöissä. Esimerkkinä mainittiin muun muassa nukketeatterit, jotka antavat pakolaisille mahdollisuuden kertoa tarinansa heille itselleen turvallisella tavalla.

Myös taideterapia, musiikki ja parantavat maisemat tukevat ihmisen emotionaalista ja psyykkistä toipumista. Luonnon hyödyntämisen taiteellisissa käytännöissä on yleisesti todettu edistävän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kaupunkeihin lisää tilaa kohtaamisille

Taide edistää myös yhteisöllisyyttä. Taideprojektit tuovat samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja vahvistavat sosiaalisia siteitä. Esimerkkejä löytyi muun muassa kaupunkitilojen kehittämisestä spontaanien taidekohtaamisten ympäristöiksi, jotka voivat parantaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Yhteisötaidehankkeet voivat lisäksi vahvistaa paikallisidentiteettiä ja antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä luovilla tavoilla.

Digitaalisuus on mahdollisuus

Taide ulottuu myös sosiaaliseen mediaan ja hyödyntää vahvasti nykyajan kehittyneitä digitaalisia työkaluja. Digitaalinen taide on oma lajinsa ja sosiaalisen median kanavat ovat yhä paremmin uusien yleisöjen saavutettavissa. Molemmat kanavat auttavat myös perinteisiä taiteilijoita tavoittamaan yleisönsä.

Viisi keskeistä tekijää

Keskusteluissa nousi esiin myös kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli niin taiteellisten turvallisuusstrategioiden kuin yleisen kokonaisturvallisuudenkin toteuttamisessa. Belgiassa paikallinen Punainen Risti on kiteyttänyt oman inhimillisen resilienssistrategiansa viiteen keskeiseen tekijään. Ne ovat toivo, lepo, turvallisuus, yhteenkuuluvuus ja itsetuntemus. Taide inspiroi kaikkia näitä.

Taiteen kieli on universaalia

Kaiken kaikkiaan olimme yhtä mieltä siitä, että taiteen parantava voima on suuri ja sen kyky tuoda kauneutta kaikkien haasteellisimpiinkin tilanteisiin tekee elämästä merkityksellisempää. Taiteen avulla voimme vahvistaa empatiakykyämme ja ymmärrystämme muita ihmisiä kohtaan. Taide auttaa meitä ylittämään näkökulmien ja maailmankatsomusten välisiä eroja. Se luo turvallisen tilan tunteiden ja kokemusten, myös vaikeiden jakamiselle. Taide on myös universaalia kieltä, jota me kaikki ymmärrämme.

Työpajan toteuttivat Ilmastokriisi- ja Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeet yhdessä. Molemmat hankkeet ovat EU:n osarahoittamia.

Kirjoittaja:

Tarja Tapaninen

Viestintäasiantuntija, Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke, Savonia-amk