Vaihto-opiskelu ja kulttuurinen kompetenssi terveydenhuollon koulutuksessa

Kulttuurinen kompetenssi viittaa kykyyn ymmärtää, arvostaa ja toimia tehokkaasti eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Vaihto-opiskelu ulkomailla tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää kulttuurista kompetenssiaan terveydenhuollon alalla. Tämä edistää potilaskeskeistä hoitoa ja parantaa hoidon laatua. Samalla opiskelijat oppivat arvostamaan omaa kulttuuriaan ja ymmärtämään eri kulttuurien näkökulmia, mikä lisää empatiaa ja vähentää ennakkoluuloja. Vaihto-opiskelu hyödyttää sekä opiskelijoita että terveydenhuoltoa monikulttuurisessa maailmassa. 

Kulttuurinen kompetenssi

Globalisaation ja lisääntyvän muuttoliikkeen seurauksena terveydenhuollon organisaatiot ja terveydenhuollon koulutus kohtaavat uusia haasteita. Potilaiden monimuotoisuuden lisääntymisen on esitetty haittaavan potilaskeskeistä lähestymistapaa hoidossa. Potilaskeskeisessä terveydenhuollossa hoitoa tarjotaan potilaan tarpeita, mieltymyksiä ja arvoja kunnioittaen. On huomattu, että kun potilaan arvot ohjaavat kliinistä päätöksentekoa, kokemus hoidon laadusta paranee. (Rassouli ym. 2020.)

Kulttuurinen kompetenssi viittaa kykyyn ymmärtää, arvostaa ja toimia tehokkaasti erilaisista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. Se sisältää tietoisuutta omasta kulttuurista, muiden kulttuurien kunnioittamista sekä kulttuurien välisen viestinnän taitoja. (National Centre for Cultural Competence 2022.) Kulttuurinen kompetenssi terveydenhuollon kontekstissa viittaa kykyyn sopeutua eri kulttuureihin ja ymmärtää niiden vaikutuksia terveydenhuollon ammatillisessa toiminnassa. Se sisältää tietoa, asenteita, taitoja ja käytäntöjä, jotka mahdollistavat terveydenhuollon ammattilaisen kyvyn toimia tehokkaasti monikulttuurisessa ympäristössä ja kohdata potilaita erilaisista kulttuurisista taustoista. (Stubbe 2020.) Kulttuurisen kompetenssin kehittäminen edellyttää avoimuutta, tietoisuutta omista ennakkoluuloista, valmiutta oppia sekä kykyä kuunnella ja arvostaa eri kulttuuritaustoista tulevien näkökulmia ja kokemuksia (National Centre for Cultural Competence 2022).

Kirjallisuudessa tunnistetut tärkeimmät kulttuurisidonnaisten viestintäongelmien syyt ovat kulttuurierot terveyden ja sairauden selitysmalleissa, arvoissa, potilaiden mieltymyksissä lääkärin ja potilaan välisiin suhteisiin sekä rasismi, ennakkoluulot ja kielelliset esteet. Tiedostamatonta ennakkokäsitystä kutsutaan implisiittiseksi ennakkoluuloksi, jolla tarkoitetaan asenteita tai stereotypioita, jotka vaikuttavat ymmärtämiseen, toimintaan ja päätöksiin tiedostamattomalla tavalla. Kaikki ihmiset kokevat näitä. Jotta voidaan tehokkaasti laatia potilaskeskeinen ja kulttuurisensitiivinen hoitosuunnitelma, terveydenhuollon tarjoajien on pohdittava ja keskusteltava avoimesti potilaan kulttuuriin liittyvistä aisoista. Tällaisia ovat etninen alkuperä, sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen sekä fyysiset kyvyt. (Stubbe 2020.)

Kulttuurista kompetenssia on opetettu terveysalan opiskelijoille muun muassa simulaatioiden avulla (Marja ja Suvi, 2021).  Vaihto-opiskelu ulkomailla on tehokas tapa edistää kulttuurista kompetenssia koulutuksen aikana. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden altistua eri kulttuureille ja oppia uusista kulttuurisista konteksteista. (Chwialkowska 2020.)

Ennakkoluuloja molemmin puolin

Suomessa tiedetään hyvin vähän mitään Afrikasta tai Afrikan monista erilaisista kulttuureista. Luki-ossa opetetaan Afrikan historiaa lähinnä kolonialismin ja orjakaupan näkökulmasta.  (Opetus-hallitus 2019.) Edelleen kirjoitushetkellä voimassa olevassa peruskoulun vuoden 2014 opetussuunnitelmassa Afrikkaa ei mainita lainkaan (Opetushallitus 2014). Afrikasta uutisoidaan Suomessa ja länsimaissa pääasiassa suurista onnettomuuksista ja humanitaarisista kriiseistä. Länsi-maissa ajatellaan, että Afrikassa on pelkästään köyhyyttä ja nälänhätää, ihmisillä ei ole kunnollisia taloja eikä mahdollisuutta päästä sairaanhoidon piiriin. Tämä ei kuitenkaan ole totta, vaan Afrikassakin ihmiset vaurastuvat ja moni asia on paremmin kuin yleisesti kuvitellaan. (Rosling, Rosling & Rönnlund 2018.) Vielä vähemmän tiedämme yksittäisistä valtioista Afrikassa.

Olen pitänyt itseäni ja muita suomalaisia varsin yleissivistyneinä ihmisinä, mutta kun puhutaan Af-rikan valtioista, mielikuvat perustuvat enemmän stereotypioihin ja ennakkoluuloihin kuin tietoon tai kokemukseen. Olen ollut kaksi kertaa vaihdossa Mosambikissa yhteensä viiden kuukauden ajan. Vaihdon jälkeen olen ymmärtänyt että, Mosambikiin saapuessani omat näkemykseni maasta perustuivat moniin kliseisiin ja nopeaan googlehakuun valtiosta. Yksi matkakumppaneistani, kertoi että oli oppinut vasta vaihdon hakuprosessin aikana, että Afrikka on manner, eikä valtio. Vaihdossa olen tullut nöyremmäksi sen suhteen mitä kuvittelen itseni ja muiden suomalaisten tietävän maailmasta.

Ennakkoluulot ovat yleisiä puolin ja toisin. Mosambikissakaan ei tiedetä paljoa Suomesta tai suomalaisista. Edes vastaanottavan koulun opettajat Mosambikissa eivät tienneet mitä kieltä Suomessa puhutaan, ja useimmat olettivat meidän äidinkielemme olevan englanti. Monet kohtaamani ihmiset eivät tienneet missä Suomi sijaitsee. Kulttuurisen kompetenssin näkökulmasta on helppoa ymmärtää, että pelkästään tiedon puute vaikeuttaa kanssakäymistä ja ymmärrystä suomalaisten ja mosambikilaisten kesken.

Suomesta Mozambikiin

Vaihto-opiskelu voi auttaa opiskelijoita kehittämään kulttuurien välisen viestinnän taitojaan. Erilaisissa kulttuureissa suositaan erilaisia kommunikointi tapoja, ja se mikä nähdään hyvänä ja kohteliaana käytöksenä vaihtelee kulttuurien välillä. Suomessa ihmisiä kunnioitetaan antamalla toiselle ti-laa ja kuuntelemalla. Keskeyttäminen tai päälle puhuminen on erittäin epäkohteliasta. Suomessa puhutaan hyvin suoraan mikä voi tuntua tylyltä ja epäystävälliseltä muista kulttuureista tulevien näkökulmista. Monissa muissa kulttuureissa, esimerkiksi Mosambikissa, kommunikoidaan enemmän epäsuorasti ja on kohteliasta kysellä ja osallistua keskusteluun mahdollisimman aktiivisesti. (Sisättö 2020.) 

Vieraassa maassa oleskelu antaa opiskelijalle tilaisuuden kehittää kielitaitoaan. Mosambikin virallinen kieli on portugali ja sen lisäksi maassa puhutaan useita paikallisia kieliä (Suomen YK-liitto 2022a). Vaihdon aikana huomasin, että ihmiset eivät puhu mielellään englantia. Se että en opiskelijana puhunut portugalia, oli monille paikallisille ongelma. Ihmiset suhtautuivat minuun positiivisemmin, kun osoitin halukkuutta oppia paikallista kieltä. Monet suomaisetkin arastelevat englannin kielen käyttöä, vaikka kansainvälisesti vertailtuna puhumme englantia erittäin hyvin. (Suomen vi-rallinen tilasto (SVT), EF Education First, 2023.) Kokemukseni mukaan laboratoriossa yhteisen kielen puute korostui. Esimerkiksi näytteenottoa opetellessa voi viestiä sanattomasti ja oppia tekemällä esimerkkiä seuraamalla. On kuitenkin täysin eri asia yrittää selittää kemian analysaattorin toimintaperiaatteita ja analyyseissä tapahtuvia reaktioita pelkän kehonkielen ja käännösohjelman avulla.

Vaihto-opiskelijoiden on opittava sopeutumaan uuteen kulttuuriin, joka voi sisältää uusien tapojen, normien, arvojen ja käyttäytymismallien omaksumista. Tämä voi auttaa opiskelijoita kehittämään kulttuurista joustavuutta ja sopeutumiskykyä. (Chwialkowska 2020.) Suomessa lähes kaikki saavat luterilaisiin arvoihin, kuten tasa-arvoon, rehellisyyteen, täsmällisyyteen ja vaatimattomuuteen pohjaavan kasvatuksen, vaikkeivat mitään uskontoa tunnustaisikaan (Helsingin kaupunki 2023). Suomessa muita uskontoja, kuin luterilaisuutta tunnustavia on väestöstä vain kolme prosenttia (Suomen YK-liitto 2022b). Mosambikissa kantaväestön keskuudessa on enemmän variaatioita uskonnollisista taustoista, ja väestö on jakautunut eri uskontokuntiin tasaisemmin (Suomen YK-liitto 2022a). Ihmiset kohtaavat eri uskontoja harjoittavia ihmisiä usein, jolloin toisten tavat tulevat tutuiksi. Eri uskontokuntiin liittyy vähemmän stereotyyppisiä uskomuksia, eikä toisiin uskontokuntiin kuuluvia koeta niin vieraiksi ja pelottavaksi kuin Suomessa.

Mosambikissa kulttuuri on enemmän kollektiivinen, kuin individualistinen eli se painottaa yhteisöllisyyttä ja yksilön paikkaa ryhmässä, jolloin arvoasetelmat ovat selkeämmät. Vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja esimerkiksi työpaikoilla korkeammassa asemassa olevia henkilöitä puhutellaan usein muodollisemmalla tavalla. (Fatehi, Priestley & Taasoobshirazi 2020.) Mosambikissa keskitytään yhteisöllisyyteen ja yksilöiden väliseen kanssakäymiseen enemmän, kuin kellonaikoihin. Tämän takia toiminta on usein kiireetöntä ja määräaikoja noudatetaan joustavasti. Länsimaissa tätä kulttuurista ominaisuutta kutsutaan afrikkalaiseksi ajaksi. (Terblanche-Greeff, Dokken, van Niekerk, Loubser 2018.) Suomalaisen voi olla vaikeaa ymmärtää mosambikilaisten ajankäyttöä ja arvoasetelmia. Suomessa myöhästymistä pidetään hyvin töykeänä ja epäkunnioittavana ja koko yhteiskunnan perusta on usko yksilöiden yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, sekä yksilön vapauteen, oikeuksiin ja vastuuseen (Helsingin kaupunki 2023).

Mitä jäi käteen vaihto-oppiskelusta?

Vaihto-opiskelijana ulkomailla opiskeluun liittyy haasteita ja vaikeuksia, mutta se on jännittävä ja antoisa kokemus, joka kasvattaa vääjäämättä kulttuurista kompetenssia. Riippuu tietenkin opiskeli-jan asenteesta ja reflektointikyvystä, kuinka paljon hän saa vaihto-opiskelusta irti ja millä tavalla se häntä kasvattaa.

Uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen voi olla haastavaa ja vaihto-opiskelija voi kokea kulttuurishokkia. Kommunikaation vaikeus, tukiverkoston ja ystävien puute sekä koti-ikävä voivat tehdä olosta yksinäisen ja aiheuttaa tunnetason haasteita. Oman kokemukseni mukaan haasteiden kohtaaminen ja voittaminen kuitenkin kasvattavat itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin ja voimavaroihin. Elämänkokemus lisää suvaitsevuutta ja ymmärrystä muita ihmisiä sekä heidän haasteitaan kohtaan. Opiskelijat voivat oppia arvostamaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuurisia näkökulmia, ja kehittämään kykyä asettua toisten henkilöiden asemaan ja nähdä maailma heidän silmiensä kautta. Jo pelkästään tiedon lisääntyminen toisesta maasta ja sen tavoista edistää empatiaa ja avoimuutta ja vähentää epäluuloja muista kulttuureista tulleita kohtaan.

Vaihto-opiskelu ulkomailla tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kulttuurista kompetenssiaan terveydenhuollon kontekstissa. Tämä on erityisen merkityksellistä nykypäivän globalisoituneessa maailmassa, jossa terveydenhuolto kohtaa monimuotoisuutta ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevia potilaita yhä enemmän. Työ vaatii terveydenhuollon ammattilaisilta avoimuutta, ennakkoluulojen tunnistamista ja kulttuurien välisen viestinnän taitoja.

Sen lisäksi että opiskelija oppii tuntemaan toisia kulttuureita, hän voi tulla tietoisemmaksi oman kulttuurinsa erityispiirteistä ja eksoottisista ominaisuuksista. Oman kulttuurin tavat ja käytänteet vaikuttavat itsestäänselvyyksiltä, ennen kuin niitä alkaa vertailemaan toisten kulttuurien kontekstista. Kaikki opiskelijatoverini eivät viihtyneet Mosambikin kulttuurisessa ympäristössä.  Vaihtoaika kuitenkin opetti heitäkin arvostamaan omaan maataan enemmän. Huomaan myös itse arvostavani monia asioita suomessa enemmän ja monet Suomessa kohtaamani ongelmat ovat saaneet uudet mittasuhteet.

Vaihto aikana tapaa erilaisia ihmisiä näkee erilaisia tapoja tehdä asioita ja elää elämää mikä voi rikastuttaa omaakin elämää vaihdon jälkeen. Vaihto-opiskelu lisäsi myös kykyäni kohdata erilaisista kulttuurisista taustoista tulevia potilaita ja kollegoita. Kun yhdistetään eri kulttuureista tulevien ihmisten ajatuksia, voidaan saada aikaan aivan uudenlaisia innovatiivisia ideoita. Kulttuurinen kompetenssi ei siis pelkästään helpota elämää monikulttuurisessa maailmassa, vaan se voi myös hyödyttää kaikkia osapuolia ja luoda uudenlaisia mahdollisuuksia.

Avainsanat:

Vaihto-opiskelu, Kulttuurinen kompetenssi, Terveydenhuolto, Potilaskeskeisyys, Monikulttuurisuus, Kulttuuriset erot, Kulttuurinen herkkyys, Kulttuurien välinen viestintä, Empatia, Ennakkoluulot    

Kirjoittajat:

Ida Palosaari, bioanalyytikko-opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu, Ida.Palosaari@edu.savonia.fi

Sanna Kolehmainen TtM, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, Sanna.Kolehmainen@savonia.fi

Lähteet:

Chwialkowska, Agnieszka 2020. Maximizing Cross-Cultural Learning From Exchange Study Abroad Programs: Transformative Learning Theory. Journal of Studies in International Education, 24(5), 535–554. https://doi.org/10.1177/1028315320906163. Viitattu 24.04.2023

EF education first 2023. Verkkojulkaisu. The world’s largest ranking of countries and regions by Eng-lish skills 2022. EF.fi verkkosivusto. Päivitetty 26.01.2023. https://www.ef.fi/epi/. Viitattu 20.04.2023

Fatehi, Kamal, Priestley, Jennifer ja Taasoobshirazi, Gita 2020. The expanded view of individualism and collectivism: One, two, or four dimensions? International Journal of Cross Cultural Management, 20(1), 7–24. https://doi.org/10.1177/1470595820913077.

Helsingin kaupunki 2023.Suomalainen tapakulttuuri. Verkkojulkaisu. Päivitetty 04.04.2023. infofin-land.fi verkkopalvelu. https://www.infofinland.fi/fi/information-about-finland/cultures-and-religions-in-finland/finnish-customs. Viitattu 20.04.2023

National Centre for Cultural Competence 2022. What is cultural competence? Verkkojulkaisu. Päivitetty 09.12.2022. National Centre for Cultural Competence, The university of Sydney verkkosivusto https://www.sydney.edu.au/nccc/about-us/what-is-cultural-competence.html. Viitattu 20.04.2023.

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Pdf-tiedosto. Julkaistu 22.12.2014 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet. Viitattu 26.04.2023.

Opetushallitus 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Opetushallitus. Pdf-tiedosto. Jul-kaistu 07.11.2019 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet. Viitattu 26.04.2023.

Rassouli Maryam, Zamanzadeh Vahid, Valizadeh Leila, Ghahramanian Akram, ja Asghari Elanaz. 2020. Limping along in implementing patientcentered care: Qualitative study. Nursing Practice To-day, 7(3), 217–225. https://doi.org/10.18502/NPT.V7I3.3350.

Rosling, Hans Rosling, Ola ja Rönnlund, Anna 2018. Faktojen maailma — Asiat ovat paremmin kuin luulet. E-kirja. Helsinki: Otava. Viitattu 21.04.2023.

Silén-Lipponen, Marja ja Aura, Suvi 2021. Cultural competence learning of the health care students using simulation pedagogy: An integrative review, Nurse Education in Practice, 52, 103044. https://doi.org/10.1016/J.NEPR.2021.103044.

Sisättö, Vesa 2020. 102 murrettua myyttiä. Helsinki: Avain.

Stubbe, Dorothy 2020. Practicing Cultural Competence and Cultural Humility in the Care of Diverse Patients. Focus: Journal of Life Long Learning in Psychiatry, 18(1), 49. https://doi.org/10.1176/APPI.FOCUS.20190041.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017. Verkkojulkaisu. Julkaistu 12.12.2018. Kielitaito 2017, 2. Englantia osataan parhaiten. Helsinki: Tilastokeskus Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aku/2017/04/aku_2017_04_2018-12-12_kat_002_fi.html. viitattu: 20.4.2023.

Suomen YK-liitto 2022a. Mosambik. Verkkojulkaisu. Päivitetty 09.06.2022. Globalis.fi verkkopalvelu. https://www.globalis.fi/Maat/mosambik. Viitattu 27.02.2023.

Suomen YK-liitto 2022b. Suomi. Verkkojulkaisu. Päivitetty 22.07.2022. Globalis.fi verkkopalvelu. https://www.globalis.fi/Maat/suomi. Viitattu 27.02.2023.

Terblanche-Greeff Aida, Dokken Jon-Vegard, van Niekerk Dewald, Loubser Ruth 2018. Cultural beliefs of time orientation and social self-construal: Influences on climate change adaptation. Jamba. 2018 Oct 25;10(1):510. doi:10.4102/jamba.v10i1.510. PMID: 30473757; PMCID: PMC6244224.