Perinteisesti strategiatyöskentely nähdään voittoa tavoittelevien yritysten liiketoiminnan tavoitteellisena johtamisen välineenä. Tutkin tradenomi (YAMK) opinnäytetyössäni, toimeksiantona, miten strategiatyöskentelyä voidaan hyödyntää voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toiminnan kehittämisen apuna, erilaisia strategiatyökaluja hyödyntäen.

Tämä kirjoitus on tehty tradenomitutkinnon (YAMK) kypsyysnäytteeksi.

Mitä yhdistys voi saavuttaa strategiatyöskentelyn avulla?

Yhdistyksen toimintaa on mahdollista kehittää ja selkiyttää strategiatyöskentelyn ja strategian määrittelyn avulla.

Monesti voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ongelmana on toiminnan rahoituksen riittämättömyys ja epävarmuus sekä toiminnan pyörittämisen vaatimien resurssien puute. Toimintaa pyöritetään usein pienen talkooporukan turvin, tekijät vaihtuvat ja toiminta rönsyilee, koska toiminnan pitkäaikainen suunnittelu ja koordinointi on vähäistä.

Strategiatyöskentely auttaa voittoa tavoittelematonta yhdistystä kehittämään sen toimintaan. Strategian määrittelytyön avulla yhdistys pystyy suunnittelemaan ja fokusoimaan toimintaansa pidemmällä aikavälillä, mikä osaltaan auttaa sitä myös kohdentamaan käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman optimaalisesti.

Parhaimmillaan strategiatyö auttaa yhdistystä hallitsemaan sen ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita, ja sitä kautta saavuttamaan paremmin sille asetetut hyöty-, jatkuvuus- ja kehittymistavoitteet (Kamensky 2015).

Yhdistyksen strategiatyöskentelyyn liittyviä nostoja

Yhdistyksen strategiatyöskentelyn suunnitteluun tulee panostaa riittävästi. Yhdistyksen strategiatyömallin ja hyödynnettävien strategiatyökalujen suunnittelussa tulee huomioida erityisesti strategiatyöskentelylle asetetut tavoitteet ja päämäärät (Vuorinen 2013). Lisäksi yhdistyksen strategiatyömallin suunnitelussa on huomioitava erityisesti yhdistyksen strategiatyökyvykkyys sekä käytettävissä olevat resurssit. Esimerkiksi strategiatyötään aloittelevan yhdistyksen strategiatyömalli tulee suunnitella niin, ettei se aiheuta kohtuuttomia ponnisteluja sen organisaatiolle, niin osaamisen, kuin resurssien riittävyydenkään näkökulmasta. (Kehusmaa 2010.) Jos yhdistyksen strategiatyökyvykkyys ja -osaaminen on heikolla tasolla, on ulkoisen asiantuntijan hyödyntäminen järkevää ja suositeltavaakin. Erityisesti opinnäytetyötoimeksiantona toteutetun strategiatyöskentelyn aikana tämän asian tärkeys korostui selvästi. Ulkopuolisen henkilön organisoimaa strategiatyöprosessia pidettiin erittäin onnistuneena ja toimivana, sekä itse strategiatyöskentelyä kokonaisuutena mukavan tehokkaana.

Yhdistyksen strategiatyöskentelyn alussa tulee myös käyttää riittävästi aikaa toiminnan nykytilanteen kartoittamiseen ja analysointiin. Olennaisinta on varmistaa, että kaikilla strategiatyöskentelyyn osallistuvilla henkilöillä on yhteinen näkemys yhdistyksen toiminnan nykytilanteesta. (Kehusmaa 2010.) Tämä asian tärkeys nousi selvästi esiin toimeksiantona toteutetun strategian määrittelytyön alkuvaiheessa. Yllättävän moni strategiatyöskentelyyn osallistunut henkilö ei ollut täysin tietoinen toimeksiantajayhdistyksen nykytoiminnan laajuudesta. Toisaalta yhdistyksen toiminnan nykytilanteen läpikäyminen toimi hyvänä johdantona varsinaiseen aiheeseen, eli itse strategian määrittelytyöhön.

Yhdistyksen strategiatyöskentelyssä, strategian määrittelytyön sekä toimeenpanon tukena, voidaan hyödyntää erilaisia strategiatyökaluja, ainakin yhdistyksen toimintaan soveltuvin osin. Vaikkakin suhteellisen pieni osa tarjolla olevista strategiatyökaluista osoittautui sellaisenaan suoraan hyödynnettäväksi yhdistyksen toiminnan analysointiin ja strategian määrittelyyn. Yhdistykselle opinnäytetyötoimeksiantona toteutetun strategian määrittelytyön aikana hyödynnettiin onnistuneesti muun muassa Balanced Scorecard- viitekehystä (Kaplan & Norton 1992) sekä Ydinosaamispuu – analyysitekniikkaa (Kamensky 2014). Balanced Scorecard – viitekehys toimi määritellyn strategian toteutuksen suunnittelun tukena ja Ydinosaamispuu – analyysitekniikkaa hyödynnettiin varsinaisen strategian määrittelytyön aikana sekä määritellyn strategian visualisoinnin pohjana. Huomion arvoinen seikka strategiatyökaluihin liittyen kuitenkin on niiden käytön edellyttämä osaamisen taso. Mikäli yhdistyksen strategiatyökyvykkyys on heikolla tasolla, eikä ulkopuolista asiantuntijaa ole käytettävissä, on strategiatyökalujen käyttöä harkittava tarkkaan, sillä kokemattomuus saattaa aiheuttaa vääriä tulkintoja ja johtopäätöksiä, joilla voi olla vaikutusta määritellyn strategian toteutumiseen. Lisäksi käytettävien strategiatyökalujen määrään on myös syytä kiinnittää huomioita.

Opinnäytetyötoimeksiantona toteutettu strategian määrittelytyö toteutettiin koko yhdistyksen jäsenistölle suunnatun verkkokyselyn sekä halukkaille jäsenille järjestetyn strategiatyöpajatyöskentelyn muodossa. Strategiatyöskentelyn alkuvaiheessa olevan yhdistyksen strategiatyömallina valitut menetelmät ja työkalut toimivat erinomaisesti, joskin osallistuneiden jäsenten kattavuus jäi kuitenkin suhteellisen heikoksi. Olennaisena huomioina voidaankin todeta yhdistyksen strategiatyöskentelystä, että strategiatyömenetelmien suunnittelussa tulisi kiinnittää erityisesti huomioita siihen, miten strategiatyöskentelyyn osallistuvien organisaation jäsenten määrä saataisiin riittävälle tasolle. Myös strategiatyön läpinäkyvyyteen, koko organisaation mukaan ottamiseen, sekä strategiatyön aloittamisesta ja etenemisestä tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita (Kehusmaa 2010). Liian pienen osallistujamäärän turvin toteutettu strategian määrittelytyö saattaa heikentää strategiatyön lopputuloksia sekä määritellyn strategian jalkauttamista.

Loppuun on myös hyvä todeta, ettei voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen strategiatyön näkökulmasta näyttäisi juurikaan olevan aiheeseen suoraan liittyvää kirjallisuutta tarjolla.

Kirjoittajat:

Annika Virtanen, tradenomi, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Titta Järvenpää, KTM, lehtori, liiketalous, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Kamensky, Mika 2014. Strateginen johtaminen: Menestyksen timantti. E-kirja. Helsinki: Talentum. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/DAJBBXXTBBAED#/kohta:STRATEGINEN((20)JOHTAMINEN((20)Menestyksen((20)timantti((20)/piste:b2501.

Kamensky, Mika 2015. Menestyksen timantti: Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. E-kirja. Helsinki: Talentum. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/FAIBCXCTEB#kohta:1((20)JOHDANTO((20)/piste:b244.

Kaplan, Robert & Norton, David 1992. The Balanced Scorecard—Measures that Drive Performance. Harvard Business School Publishing verkkojulkaisu 2023. https://hbr.org/1992/01/the-balanced-scorecard-measures-that-drive-performance-2.

Kehusmaa, Kirsti 2010. Strategiatyö: Organisaation voimanlähde. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/strategiatyo-2010#kohta:Strategiaty((f6)((20)((2013)((20)organisaation((20)voimanl((e4)hde.

Virtanen, Annika 2023. Yhdistystoiminnan kehittäminen strategiatyökaluja hyödyntäen. Opinnäytetyö, Tradenomi YAMK. Löytyy myöhemmin Theseuksesta.

Vuorinen, Tero. 2013. Strategiakirja: 20 työkalua. E-kirja. Helsinki: Talentum. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-14-2061-0.