Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen uhkaa maapallon elinkelpoisuutta ja monissa maissa sen tuhoisat seuraukset ovat jo arkipäivää. On tutkittu, että ilmaston 1,5 asteen keskilämpötilan noususta seuraa luonnonjärjestelmän muutoksia, joista aiheutuu ennennäkemättömiä sosiaalisia riskejä (Suomen Akatemia 2022, 18). Tämä kriittisenä pidetty raja ylittyi tammikuussa 2024 (Copernicus Climate Change Service 2024). Ilmaston lämpenemisen vaikutukset on todettu epäoikeudenmukaisiksi osuen pahiten köyhiin sekä sukupuolen, etnisen taustan tai vammaisuuden vuoksi vähemmistössä eläviin ihmisiin – heihin, jotka ovat kehityskulusta vähiten vastuussa, ja joilla on vähiten resursseja vastata muutoksiin (Levy & Patz 2015).

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on sosiaalialan ammattilaisten velvollisuus. Velvoite sisältää kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin turvaamisen sekä epäoikeudenmukaisen politiikan vastustamisen. (Talentia 2017, 20–23.) Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kehottaa ilmastokäsikirjassaan sosiaalialaa aktiivisemmin mukaan ilmastotalkoisiin (Ranta-Tyrkkö ym. 2023, 3). Tässä artikkelissa käsittelen ilmastokriisin vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja sosiaalialan roolia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaajana ilmastokysymyksessä.

Epäoikeudenmukaisuutta kolmella eri tasolla

Jo ennestään vaikeassa tilanteessa elävät ihmiset kokevat ilmastokriisissä kolminkertaista epäoikeudenmukaisuutta (Suomen Akatemia 2022, 27). Ensinnäkin köyhimpien väestöryhmien vaikutus ilmastokuormaan on pienempi kuin rikkaiden: ilmastokriisi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna seurausta vauraimpien väestöryhmien elämäntavoista. Arvion mukaan maapallon väestön rikkain prosentti aiheuttaa enemmän päästöjä kuin köyhin 50 prosenttia yhteensä. (Chancel 2022.)

Köyhimmissä oloissa elävät kärsivät myös lämpenemisen vaikutuksista eniten. Yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus ja rankkasateet, pienentävät satoja, mikä heiluttaa ruokaturvaa ja korottaa ruoan hintaa. Tämä osuu pahiten pienituloisiin, joilla elämän perusedellytykset, kuten ruoka ja asuminen, vievät suurimman siivun ansioista. Satomenetykset uhkaavat lisäksi tilallisten työllisyyttä. Lämpeneminen myös nostaa merenpintaa sekä kasvattaa tulvien ja aseellisten konfliktien riskiä. (IPCC 2022, 9, 11–12.) Monista alueista tulee asuinkelvottomia ja turvattomia: vuosittain yli 21 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa sääolojen ja luonnonmullistusten takia (UNHCR 2016). Elinympäristön muuttuminen vaikuttaa voimakkaimmin heihin, joilla on heikommat edellytykset valmistautua ja sopeutua muutoksiin. Toisaalta kaikista haavoittuvimpia voivat olla myös he, joilla ei ole edes mahdollisuutta paeta (IOM 2014, 7).

Lämpenemisen hidastamiseen tähtäävistä toimista voi puolestaan aiheutua odottamattomia, epäarvoisuutta lisääviä seurauksia: esimerkiksi biopolttoaineeksi käytettävän viljan maa-ala voi globaalisti pienentää ruoantuotantoon tarkoitettua aluetta (Levy & Patz 2015). Suomen tasolla päästövähennyksiin tähtäävien ratkaisujen myötä nousevat energiahinnat tuntuvat eniten heillä, joilla muutenkin talous horjuu (Suomen Akatemia 2022, 27).

Sosiaaliala oikeudenmukaisuuden puolesta

Sosiaaliala antaa ilmastokeskusteluun asiantuntemuksensa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä velvollisuutenaan huolehtia, etteivät heikompiosaiset joudu kohtuuttomasti kärsimään lämpenemisestä tai sen hillitsemisen korjausliikkeistä. (Ranta-Tyrkkö ym. 2023, 3, 8–9.) Sosiaalisten oikeuksien edunvalvojana sosiaalialan ammattilaisten kuuluu tietää haavoittuvimpaan väestönosaan kohdistuvista riskeistä. Kysely suomalaisille sosiaalialan työntekijöille paljastaa, että ilmastokysymyksen tärkeys tunnistetaan, mutta ilmaston lämpenemisen vaikutusten merkitys jää epäselväksi. (Mayer ym. 2020, 12–13.) Ymmärryksen puutetta ilmastokriisin ja sosiaalisten seurausten välillä pidetään yhtenä syynä alan toimenpiteiden vähyydelle (Meriläinen ym. 2021, 57). Tavoitteena ei ole, että sosiaaliala jarruttaisi ilmastotoimia, vaan päinvastoin edistäisi niitä siten, että lämpenemisen kielteiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi ja ilmastotoimet kohdistuisivat oikeudenmukaisesti.

Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin jäsennetään sosiaalialan eettisissä ohjeissa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamisen alle (Talentia 2017, 22). Yhtenä esimerkkinä aktivoitumisesta toimii Yhdysvaltojen sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestön (NASW) osallistuminen maan presidentille lähetettyyn avoimeen kirjeeseen, jossa vaadittiin Yhdysvaltoja palaamaan Pariisin ilmastosopimukseen (Medical Society Consortium on Climate and Health 2020). Suomessa Elokapinan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva SOTE-ryhmä on puolestaan vaatinut ilmastolle haitallisten yritystukien poistamista ja kyseisten rahojen kohdentamista sosiaaliturvaan. Rakenteellisessa sosiaalityössä otetaan aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin: ilmastokriisin ja maapallon elinkelpoisuuden kohtalo ratkaistaan yksilöä laajemmissa kehyksissä.

Ilmastokriisin globaali ulottuvuus on Suomen sosiaalialan etiikassa jäänyt vähemmälle huomiolle (Ranta-Tyrkkö 2017). Oikeudenmukaisuuden edistämistä ei kuitenkaan voi tarkastella vain suomalaisesta näkökulmasta (Kivimaa 2024). Globaalina ilmiönä ilmastokriisi siirtää eettisen horisontin myös oman maan rajojen ulkopuolelle – tulevia sukupolvia unohtamatta (Ranta-Tyrkkö ym. 2023, 13). Ilmastokysymyksessä aktivoituminen Suomen tasolla on yhteydessä elinkelpoisen maapallon säilyttämiseen ja siten vaikuttamista elämisen mahdollisuuksiin heillä, joita ilmastokriisi jo kovalla kädellä koettelee.

Osana vaikuttavia ja oikeudenmukaisia ilmastotoimia

Maapallon mittaushistorian kuumin päivä oli 21.heinäkuuta 2024. Ilmaston nopea lämpeneminen riistää eniten jo valmiiksi heikompiosaisia. Kaikista pahiten kärsii globaalin etelän köyhin väestönosa – jopa pakkomuuttoon asti. Myös Suomessa tullaan kokemaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden heikkenemistä jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien elämässä.

Sosiaalialan ammattihenkilöiden tulee lisätä painetta nykyistä kunnianhimoisempien ja eri väestönryhmiä oikeudenmukaisemmin kohtelevien ilmastotoimien vauhdittamiselle. Jotta orientaatio sosiaalialan vastuuseen ilmastovaikuttamisessa syntyisi jo uran alkumetreiltä, on sosiaalialan koulutuksessa tarpeen vahvistaa ilmastoteeman näkyvyyttä. Mikään sektori ei nujerra ilmastokriisiä yksin, vaan globaalin ilmiön ratkaisemiseksi sosiaalialan kannattaa panostaa lisäksi eri alojen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Kannanotoilla ja käytännön toimilla sosiaaliala toteuttaa tehtäväänsä eli ajaa heikompiosaisten etuja ja herättelee vastuunalaisia tahoja. Elämme kriittisten askelten aikaa ja sosiaalialalla on mahdollisuus olla näkyvämpi osa oikeudenmukaisempia ja tuloksellisempia ilmastoratkaisuja, jotka hillitsevät lämpenemistä ja siitä aiheutuvia kielteisiä kehityskulkuja – niin meillä kuin muualla. Ilmastokriisi on oikeudenmukaisuuskysymys.

Tuula Kuosmanen, sosionomiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, tuula.kuosmanen@edu.savonia.fi

LÄHTEET

Chancel, Lucas 2022. Global carbon inequality over 1990-2019. Nature Sustainability 5, 931–938. https://www.nature.com/articles/s41893-022-00955-z. Viitattu 3.8.2024.

Copernicus Climate Change Service (ECMWF) 2024. Copernicus: in 2024, the world experienced the warmest January on record. Päivitetty 8.2.2024. https://climate.copernicus.eu/copernicus-2024-world-experienced-warmest-january-record. Viitattu 5.8.2024.

IOM 2014. IOM Outlook on Migration, Environment and Climate Change. https://publications.iom.int/books/iom-outlook-migration-environment-and-climate-change. Viitattu 5.8.2024.

IPCC 2022. AR6 Summary for Policymakers. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/downloads/report/IPCC_AR6_WGII_SummaryForPolicymakers.pdf. Viitattu 8.9.2024.

Kivimaa, Paula 2024. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus. Video. YouTube-videopalvelu. Suomen sosiaali ja terveys ry. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmastopolitiikassa -webinaari 20.6.2024. https://www.youtube.com/watch?v=uqbGIJzezCY&t=162s. Viitattu 27.8.2024.

Levy, Barry S. & Patz, Jonathan A. 2015. Climate Change, Human Rights, and Social Justice. Annals of Global Health 81 (3), 310–322. https://annalsofglobalhealth.org/articles/1503/files/submission/proof/1503-1-3100-1-10-20180629.pdf. Viitattu 1.9.2024.

Mayer, Minna, Manu, Samuli, Siltanen, Kirsi, Nurminen, Marko, Talvitie Jere, Haanpää Susanna & Smith Chris 2020. Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori. SOSTE Suomen Sosiaali ja terveys ry. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/06/SOSTE-julkaisu-2020-Ilmastonmuutos-ja-sosiaali-ja-terveyssektori.pdf. Viitattu 27.7.2024.

Medical Society Consortium on Climate and Health 2020. An Open Letter to President Trump. https://medsocietiesforclimatehealth.org/statements/consortium-statements/open-letter-president-trump/. Viitattu 30.8.2024.

Meriläinen, Päivi ym. 2021. Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma 2021–2031. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142666/Meril%c3%a4inenP_STM_2021_20_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.7.2024.

Ranta-Tyrkkö, Satu, Järveläinen, Merja, Lehtinen, Ulla, Alakoski, Sonja, Turunen, Henna, Niemi, Petteri, Martti, Maria, Rantanen, Päivi, Marttinen, Sanna, Heikkinen, Alpo & Marttila, Marja 2023. Sosiaalialan ilmastokäsikirja. https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2023/08/talentia_ilmasto-opas_2023_final.pdf. Viitattu 1.8.2024.

Ranta-Tyrkkö, Satu 2017. Sosiaalityön tulevaisuuden etiikka epävarmuuden ja ympäristöriskien maailmassa. Teoksessa Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari & Satu Ranta-Tyrkkö (toim) Mielekäs tutkimus. Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin. Tampere: Tampere University Press, 113–138. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0606-9. Viitattu 4.8.2024.

Suomen Akatemia 2022. Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokooste. Sosiaaliturvakomitean ja strategisen tutkimuksen tietokumppanuus. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/tietoaineistot/elonkeha-ilmastonmuutos-ja-sosiaaliturva-tietokooste.pdf. Viitattu 27.7.2024.

Talentia 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettisen ohjeet. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a. Viitattu 27.7.2024.

UNHCR 2016. Frequently asked questions on climate change and disaster displacement. Verkkosivu. https://www.unhcr.org/news/stories/frequently-asked-questions-climate-change-and-disaster-displacement. Viitattu 3.8.2024.