Suomessa keskimäärin 230 lasta ja alle 20-vuotiasta nuorta saa vuosittain syöpädiagnoosin.  Yleisimpiä lasten ja nuorten syöpiä ovat leukemiat, keskushermoston kasvaimet, erilaiset imukudossyövät sekä kilpirauhasen ja paksusuolen kasvaimet. Näiden syöpien viiden vuoden elossaoloennuste on noin 75–97 %. (Syöpärekisteri n.d.) Heikoimman paranemisennusteen syöpiin lasten ja nuorten kohdalla kuuluvat luusarkoomat, jotka ovat luussa syntyviä, valtaosin korkean pahanlaatuisuusasteen kasvaimia (Strauss ym. 2021; Sunela 2024). Yleisimmät luusta lähtöisin olevat sarkoomat 10–20-vuotiailla ovat osteosarkooma ja Ewingin sarkooma. Suomessa luusarkoomiin sairastuu vuosittain 5–10 lasta tai nuorta, mikä edustaa noin 4 %:ia tämän ikäryhmän vuosittaisista syöpädiagnooseista. (Syöpärekisteri n.d.)

Terveydenhoitajan perustyöhön kuuluu terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy terveysneuvonnan ja ohjauksen avulla (Haarala 2022). Toisin kuin aikuisilla, lasten ja nuorten syöpien syntyyn ei elintavoilla ole kuitenkaan ehtinyt olla juurikaan vaikutusta (Kaikki syövästä n.d.). Terveydenhoitajan tärkeimmäksi tehtäväksi jääkin sekundaaripreventio, eli oireiden varhainen tunnistaminen ja sairastuneen ohjaaminen jatkohoitoon oireiden pahenemisen estämiseksi (Terveyskylä 2023). Oman osaamisen lisääminen lasten ja nuorten syöpien oireista on tärkeää, sillä näille syöville ei ole seulontoja, mutta eri syövillä on kuitenkin omat hälytysoireensa. Luusarkoomien hälytysoireet ovat ennustearvoltaan vahvasti syöpään viittaavia. (Koo, Hamilton, Walter, Rubin & Lyratzopoulos 2018.) 

Nuoret luusarkoomapotilaat muita ikäisiään syöpäpotilaita heikommassa asemassa 

Harvinaisuutensa vuoksi sarkoomia ei terveydenhuollossa tunneta riittävästi ja niitä tutkitaan vähän, mikä hidastaa uusien hoitomuotojen kehittämistä. Tutkimusten mukaan nuorilla ja nuorilla aikuisilla viive oireiden alkamisesta diagnoosin asettamiseen on pisin luusarkoomissa. Lisäksi luusarkoomia sairastavilla on muita syöpäpotilaita enemmän terveydenhuollon käyntejä ennen diagnoosia. (Herbert ym. 2018.) Potilaiden ennustetta heikentää kasvainten suuri koko ja etäpesäkkeet, joita diagnoosivaiheessa on 15–25 %:lla potilaista. (Nandra, Hwang, Matharu, Reddy & Grimer 2015; Pakarinen, Lindholm & Kanerva 2019.)

Paikallisissa luusarkoomissa viiden vuoden elossaoloennuste on 60–75 % ja levinneissä noin 20–30 % (Strauss ym. 2021). Varhaiseen diagnosointiin panostaminen onkin tärkeä tapa parantaa sairastuneiden ennustetta (Herbert ym. 2018). Nopean hoitoon pääsyn kannalta keskeistä on osata epäillä pahanlaatuista syytä lasten tai nuorten tuki- ja liikuntaelimistön kiputilojen taustalla (Serlo ym. 2018). Heikomman ennusteen lisäksi diagnoosin viivästyminen rapauttaa potilaiden ja vanhempien luottamusta terveydenhuoltohenkilökuntaan, heikentää hoitotyytyväisyyttä ja johtaa usein niin vanhempien kuin ammattilaistenkin itsesyytöksiin (Herbert ym. 2018). 

Huomaako terveydenhoitaja hälytysmerkit epämääräisten oireiden takaa?

Lapsilla ja nuorilla esiintyy paljon tuki- ja liikuntaelinten kipuja. Toimintakykyä uhkaavat kivut tulisi tunnistaa jo kouluterveydenhuollossa ja ohjata oppilaat moniammatilliseen arvioon. (Ståhl & Marttinen 2024.) Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan oppilaat käyttävät kaikista oppilashuollon ammattiryhmien palveluista eniten terveydenhoitajan palveluita (THL 2023). Etenkin itsenäistyvälle nuorelle voi olla luontevampaa esittää terveyshuoliansa terveydenhoitajalle kuin vanhemmille (Veneroni ym. 2013). Terveydenhoitajat ovat paljon vartijoita arvioidessaan nykyisessä lääkäripulatilanteessa (Pennanen 2013), jäädäänkö kiputilannetta seuraamaan vai ohjataanko esimerkiksi pitkittynyttä raajakipua valittava oppilas lääkäriin heti. 

Luusarkoomien oireet voivat olla hyvin epämääräisiä, eikä niihin useinkaan liity muista syövistä poiketen kuumeilua tai poikkeavia veriarvoja. Luusarkoomien hälyttäviä oireita ovat yötä kohti usein paheneva paikallinen luukipu, kipukohdan aristava kyhmy ja ontuminen. Muita oireita ovat läheisten nivelten arkuus ja liikerajoitukset sekä myöhemmässä vaiheessa paikallinen pehmytkudosturvotus. Kasvaimet ovat tyypillisesti pitkien luiden kasvualueilla ja lantiossa. (Pakarinen ym. 2019; Zarghooni ym. 2023, Sunela 2024.)  Luusarkoomaan viittaavien oireiden yhdessä 15–19 vuoden iän tai nopean kasvuspyrähdyksen kanssa tulisi herättää oireselvityksen tekijän huoli (Dallaire 2018).

Kehittämistyönä infograafi luusarkoomista

Terveydenhoitajaopintoihin kuuluvan kehittämistyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien sarkoomatietoutta ja nopeuttaa lasten ja nuorten hoitoonohjausta. Työn tilaajana oli Suomen Lääketieteen Säätiön alainen Vilja Linnean Sarkoomarahasto. Kehittämistoiminta eteni spiraalimallin mukaisesti työtä jatkuvasti itsearvioiden ja tilaajan kanssa reflektoiden (Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos 2017). Kehittämistyössä suunnittelin näyttöön perustuvan sisällön luusarkoomien oireiden tunnistamista edistävään infograafiin Sarkoomarahaston näyttelypisteelle Terveydenhoitajapäiville. Työn tilaaja piti infograafia asiapitoisena ja havainnollistavana työkaluna keskusteluissa terveydenhoitajien kanssa. Materiaalia on mahdollista hyödyntää myös fysioterapeuttien koulutustapahtumissa, sillä fysioterapeuttienkin tulee tunnistaa tuki- ja liikuntaelimistön kipuihin liittyvät hälyttävät oireet (Rankin 2015). Tulevissa sote-alan tapahtumissa sarkoomatiedon tehokasta leviämistä myös työpaikoille voisi edistää jaettavan esitteen avulla.

Terveydenhoitajan tulee työssään toimia oman alansa asiantuntijana monitoimijaisissa verkostoissa, edistää terveyden tasa-arvoa ja tunnistaa varhain lasten ja nuorten erityisen tuen ja tutkimusten tarpeita (Haarala 2022). Projekti opetti itsenäistä asiantuntijatyöskentelyä ja yhteistyötä sote-alan ulkopuolisen toimijan kanssa. Kehittämistyössäni havaitsin selkeän tasavertaisuusongelman lasten ja nuorten syöpien tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa. Hälyttävien oireiden varhaisen tunnistamisen edistäminen on hyvin linjassa keväällä 2025 julkaistavan kansallisen syöpästrategian kanssa (Syöpäsäätiöt, Kansallinen syöpäkeskus & Suomen Syöpäinstituutin säätiö 2023). Nopeampi pääsy hoitopolulle parantaa selviytymismahdollisuuksia, vähentää hoidon kielteisiä pitkäaikaisvaikutuksia ja perheiden inhimillistä kärsimystä sekä säästää terveydenhuollon resursseja.

Kirjoittajat:

Katja Alve, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

katja.alve@edu.savonia.fi

Fatima Moursad, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

fatima.moursad@savonia.fi

LÄHTEET: 

Dallaire, J. 2018. Pediatric osteosarcoma of the knee: a case-report. Journal of Clinical Chiropractic Pediatrics, 17, 1496–1501. https://jccponline.com/Dallaire.pdf. Viitattu 7.11.2024.  

Haarala, P. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolian ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1. Viitattu 7.11.2024. 

Herbert, A., Lyratzopoulos, G., Whelan, J., Taylor, R.M., Barber, J., Gibson, F. & Fern L.A. 2018. Diagnostic timelines in adolescents and young adults with cancer: a cross-sectional analysis of the BRIGHTLIGT cohort. The Lancet Child & Adolescent Health 2, 180–190. https://doi.org/10.1016/S2352-4642(18)30004-X. Viitattu 7.11. 2024. 

Kaikki syövästä n. d. Lasten syövät. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/lastensyovat/. Viitattu 7.11.2024. 

Koo, M. M., Hamilton, W., Walter, F.M., Rubin, G. P. & Lyratzopoulos, G. 2018. Symptom signatures and diagnostic timeliness in cancer patients: a review of current evidence. Neoplasia (United States). 20, 165–174. https://doi.org/10.1016/j.neo.2017.11.005. Viitattu 15.11.2024. 

Nandra, R., Hwang, N., Matharu, G.S., Reddy, K & Grimer, R. 2015. One-year mortality in patients with bone and soft tissue sarcomas as an indicator of delay in presentation. Ann R Coll Surg Engl 97, 425–433. https://doi.org/10.1308/003588415X14181254790284. Viitattu 12.11.2024. 

Pakarinen, T., Lindholm, P. & Kanerva, J. 2019. Osteosarkooman diagnostiikka ja hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 135, 2213–2220. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15255.pdf. Viitattu 7.11.2024. 

Pennanen, T. 2023. Tarkastetaan, tarkastetaan. Lääkärilehti 23.5.2023. https://www.laakarilehti.fi/kliininen-tyo/tarkastetaan-tarkastetaan/. Viitattu 12.11.2024. 

Rankin, A. 2015. An Evidence-Based Case Study of Unilateral Shin Splints: Do Red Flags Function in Paediatric Osteosarcoma? Physiotherapy Canada 67, 365–368. https://doi.org/10.3138/ptc.2014-79. Viitattu 15.112024. 

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisenmenetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, 1–92. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-649-4. Viitattu 15.11.2024. 

Serlo, J., Helenius, I., Vettenranta, K., Böhling, T., Aro, H., Jääskeläinen, A. & Tarkkanen, M. 2018. Ewingin sarkooman diagnostiikka ja hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 134, 953–60. https://www.duodecimlehti.fi/duo14319. Viitattu 7.11.2024. 

Strauss, S.J. ym. 2021. Bone sarcomas: ESMO ClinicalPractice Guideline for diagnosis, treatment and follow-up. Annals of Oncology 32, 1520–1536. https://doi.org/10.1016/j.annonc.2021.08.1995. Viitattu 15.11.2024. 

Ståhl, M. & Marttinen, M. 2024.  Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu – epidemiologia ja diagnostiikka. Lääkärilehti 79 (e38960). http://hdl.handle.net/10138/571577.  Viitattu 12.11.2024. 

Sunela, K. 2024. Luusarkooma. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01075. Viitattu 7.11.2024. 

Syöpärekisteri n.d. Lapsisyöpätilastot. https://syoparekisteri.fi/tilastot/tilastot-teemoittain/lapsisyopatilastot/. Viitattu 7.11. 2024. 

Syöpäsäätiöt, Kansallinen syöpäkeskus & Suomen Syöpäinstituutin säätiö 2023. Hahmotelma kansallisen syöpästrategian sisällöstä ja rungosta. https://ficansouth.fi/wp-content/uploads/2023/03/Hahmotelma-kansallisen-syopastrategian-rungoksi_FINAL41.pdf. Viitattu 12.11.2024. 

Terveyskirjasto 2023. Sekundaarinen ehkäisy. Lääketieteen sanasto. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03055. Viitattu 7.11.2024.

THL 2023. Kouluterveyskyselyn tulokset. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset. Viitattu 12.11.2024.

Veneroni, L.,Mariani, L., Lo Vullo, S., Favini, F., Catania, S., Vajna de Pava, M., Massimino, M. & Ferrari, A. 2013. Symptom Interval in Pediatric Patients with Solid Tumors: Adolescents Are at Greater Risk of Late Diagnosis. Pediatric Blood Cancer 60, 605–610. https://doi.org/10.1002/pbc.24312. Viitattu 12.11.2024. 

Zarghooni, K., Bratke, G., Landgraf, P.,Simon, T.,Maintz, D., & Eysel, P. 2023. The Diagnosis and Treatment of Osteosarcoma and Ewing’s Sarcoma in Children and Adolescents. Deutsches Ärzteblatt International 120(24), 405-412. https://research.ebsco.com/c/u4zl2b/viewer/html/r7h274o2sr. Viitattu 12.11.2024.