Viisi korkeakoulua ja niiden vaikutuspiirissä olevat hyvinvointialueet ja sijaishuollon toimijat ovat yhdistämässä voimiaan juuri käynnistyneessä Vaasi-hankkeessa, joka on saanut ESR+-rahoitusta yli miljoona euroa.

Tavoitteena on tunnistaa, millaista sydämen ja pään osaamista sijaishuollon ammattilaiset ja yhteisöt tarvitsevat, jotta sijaishuollossa päästään vahvistamaan lasten, nuorten ja läheisten toiveikkuutta ja uskoa hyvään tulevaisuuteen.

Hanke käynnistyi joulukuussa 2023 aloituswebinaarilla ”I have a dream – osaamista ja onnistumisia sijaishuollossa”.  Tässä artikkelissa jaamme ajatuksiamme yhteisen Vaasi-polun alkumetreiltä kohti unelmien sijaishuoltoa.

Mikä on tärkeintä sijaishuollossa työskennellessä? Kysymys on monitasoinen, eikä siihen voi vastata yhdellä lauseella.  Vastauksia voi kuitenkin etsiä suuntaamalla katseen lapseen tai nuoreen,  joka elää sijaishuollon arkea.

Sijaishuollon tehtävänä on suojella lasta ja varmistaa hänelle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Tämä edellyttää lapsen perustarpeista huolehtimista. Sijaishuollossa on yhtäältä turvattava aivan arkisia asioita, kuten syömistä, nukkumista, leikkimistä ja turvallisuuden tunnetta. Lisäksi on vastattava lapsen emotionaalisiin ja ihmissuhteisiin liittyviin tarpeisiin. Lapset ja nuoret haluavat tulla nähdyksi kuulluksi ja kohdatuksi ajatuksineen, toiveineen ja pelkoineen.

Sijaishuollon arjessa hoidetaan monenlaisia lasten elämään liittyviä asioita. Mutta kun etsitään sijaishuollon syvintä tarkoitusta, sen sydäntä, nousee lapsen hyvä kohtaaminen ehkä tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteeksi.

Kohtaamisella voimme korjata tai hajottaa. Arkisten, toistuvien kohtaamisten kautta lapsille, nuorille ja heidän läheisilleen rakentuu kokemus omasta arvosta ja merkityksestä toisille ihmisille. Sijaishuoltoon tulevan lapsen elämään tulee suuri määrä uusia ihmissuhteita ja kohtaamisia. Ratkaisevaa lapsen näkökulmasta on, millaisia ihmisiä hän arjessaan kohtaa ja millaisista kohtaamisista arki koostuu. Lastensuojelun tutkimuksessa on tunnistettu yhtenä tärkeimpänä tekijänä lapsen hyvinvoinnin tukemisessa pysyvä ja lämmin suhde lapsen ja hoivaavan aikuisen välillä. (Eriksson & Korhonen 2022, 7.)

Ollaanko lapsi- vai riskikeskeisiä?

Sijaishuoltoa tarvitseville lapsille ja nuorille on tapahtunut elämässä monenlaista. Taustalla voi olla traumaattisia eroja läheisistä ihmisistä, suhteiden katkeamisia, vanhempien vaikeuksia ja niihin liittyvää kyvyttömyyttä tunnistaa ja vastata lapsen tarpeisiin, lasten ja nuorten ristiriitaisia tunteita läheisiä kohtaan.

Lapset ja nuoret voivat oireilla vaikeita elämänkokemuksiaan monin tavoin ja käyttäytyä ajoittain työntekijöitä haastavilla sekä itselleen ja muillekin vahingollisilla tavoilla. Oleellista sijaishuollossa on, riittääkö työyhteisöillä ja ammattilaisilla näissäkin tilanteissa lämpöä ja lujuutta pysyä lasten ja nuorten rinnalla. Jaksetaanko lapset ja nuoret läheisineen nähdä kaikkine haasteineenkin kokonaisina ihmisinä. Kiinnostutaanko juurisyistä käytöksen takana, elämäntarinoista, toiveista ja mahdollisuuksista? Vai kapeutuuko työyhteisöjen ja työntekijöiden katse arjen kiireiden ja työkuorman keskellä siten, että lapsi ja läheiset aletaan nähdä riskien, haasteiden ja epäonnistumisten kautta. Lapsille, nuorille ja heidän läheisilleen on tärkeää, että riippumatta vaikeuksista, voimavaroja, toiveikkuutta ja onnistumisia pidetään esillä ja vahvistetaan.

Vaasi -hanke – oleellisen osaamisen äärellä

Vaasi-hanke on rakennettu vahvistamaan sijaishuollon lujaa ja lämmintä ydintä, sen sydäntä. Ihmissuhdetöissä, kuten sijaishuollossa tärkeintä pääomaa ovat lämpimät, eettisesti hereillä olevat, reflektiiviset ammattilaiset, jotka katsovat lapsia ja nuoria sekä heidän läheisiään samalta tasolta, kunnioittavan uteliaina kanssaihmisinä. Ammattilaiset, joilla on yhteisöinä ja yksilöinä rohkeutta ja nöyryyttä tarkastella omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Reflektiivinen ammatillisuus, sitä tukevat työyhteisön käytännöt, voimavarakeskeisyys ja eettisyys ovat sijaishuollon lämmin sydän.

Miten näitä voidaan tukea käytännössä? Yksittäisten ammattilaisten työssä, työyhteisöissä ja sijaishuollosta vastaavissa organisaatioissa, kuten hyvinvointialueilla? Näitä teemoja tulemme työstämään laajan joukon voimin Vaasi-hankkeessa kaikkia osapuolia – asiakkaita, työntekijöitä, sijaishuollon yhteisöjä, perhehoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja verkostoja kuunnellen ja mukaan kutsuen. Unelmien sijaishuoltoa rakennetaan yhdessä.

Kirjoittajat:

Päivi Petrelius XAMK ja Riitta-Liisa Kumpulehto Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Eriksson, Pia & Korhonen, Päivi. 2022. ”Kiitos kun pidätte huolta, että asiat olisi minulla hyvin” Kysy ja kuuntele -hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kiitos että pidätte huolta, että asiat olisi minulla hyvin. Kysy ja kuuntele-hankkeen loppuraportti. (julkari.fi)