Sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2023 tapahtuneen Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen ja terveyserojen kaventaminen. Tällainen kehitys palveluiden yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden tärkeydestä ovat askelia kohti yhä parempaa ja oikeudenmukaisempaa sosiaali- ja terveysjärjestelmää. Terveydenhuollon palveluiden tarjoamisessa tulisi korostaa nykyistä saavutettavampien ja yhdenvertaisempien palveluiden kehittämistä. Saavutettavuus tarkoittaa tiedon helppoa käytettävyyttä, saatavuutta ja sisällön helppoa ymmärrettävyyttä kaikille ihmisille.

Saavutettavuuden taustalla on muun muassa Digipalvelulaki (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019), jonka mukaan palvelun tulisi olla kaikille saavutettavaa ja helppolukuista. Digipalvelulaki koskee julkisten palveluiden tarjoajien verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisältöjä, toimintoja sekä sähköisiä asiakirjoja. Lain mukaan palveluiden hyvällä teknisellä saavutettavuudella voidaan varmistaa, että palvelun käyttäjillä on mahdollisuus hyödyntää avustavaa teknologiaa palvelun tarjoajan sivustoilla. Avustava teknologia tarkoittaa verkkoympäristössä käytettyä ohjelmaa tai laitetta, jonka avulla esimerkiksi näkörajoitteinen henkilö voi käyttää digitaalista palvelua. Avustavaa teknologiaa voivat olla erilaiset tietokoneohjelmat eli ruudunluku- tai ruudunsuurennusohjelmat, jotka asennetaan käyttäjän koneeseen. Avustavaan teknologiaan luetaan myös erilaiset laitteet, kuten kytkinohjaimet tai silmien liikkeillä ohjattavat kohdistimet. (Aluehallintovirasto 2019.)

Selkokieltä terveydenhuoltoon

Saavutettavuuden lisäksi on tärkeää huomioida myös selkokieli palvelun tarjoamisessa. Selkokieli eli helpotettu yleiskieli tarkoittaa helppoa suomen kieltä, jota kirjoitettaessa käytetään tuttuja sanoja ja yksinkertaisia lauseita (Selkokeskus 2021). Selkokieli on keskeinen väline myös terveysalan palveluiden saavutettavuuden kehityksessä, sillä se auttaa varmistamaan, että erilaiset kirjalliset viestit ja ohjeet tavoittavat kaikki asiakkaat ja potilaat ja ovat ymmärrettäviä kaikille. Saavutettava selkokielinen potilasohje tukee parhaiten potilaiden laadukasta, tasa-arvoista ja yhdenvertaista hoitoa sekä palvelua.

Sairaaloissa käytettävän kielen on todettu olevan asiakkaille hankalasti ymmärrettävää. Satakunnan hyvinvointialueella, sijaitsevassa Satasairaalassa selkokielen tarve on huomioitu tekemällä selkokielistä ohjausmateriaalia potilaille jo vuosien ajan. Selkokielen käyttöä Satasairaalassa on tutkittu Helsingin yliopiston Selkokieli Satasairaalassa – tutkimushankkeessa. Satasairaalan selkokielen käyttöönottoprosessia tutkittaessa todettiin selkokielen käytön kirjallisissa materiaaleissa tuovan hyötyjä potilaille, mutta myös koko henkilöstölle ja organisaatiolle. Sairaalassa asioiminen oli tutkimuksen tulosten perustella aiempaa sujuvampaa ja väärinkäsitykset henkilökunnan ja potilaan välillä vähenivät. (Satosuo 2023.)

Potilasohjeen mukauttaminen selkokielelle

Kuopion yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikka saa tämä keväänä käyttöönsä ensimmäisen selkokielisen potilasohjeen, kun aiempi käytössä ollut yleiskielinen potilasohje suun kirurgisen toimenpiteen jälkihoidosta mukautettiin selkokielelle (Minkkinen & Randelin 2024.) Selkokielessä mukauttaminen tarkoittaa alkuperäisen tekstin muokkaamista selkokielen kriteereitä vastaavaksi (Leskelä 2019). Potilasohjeen mukauttaminen sisälsi nykyisen potilasohjeen sisällön, rakenteen, sanaston ja ulkoasun muokkaamista selkokielelle sen periaatteiden mukaisesti. Selkokielisestä potilasohjeesta tehtiin myös Digipalvelulain mukainen saavutettava versio. Se toteutettiin lisäämällä selkokielisen potilasohjeen sähköiseen versioon tunnisteita, joiden avulla ruudunlukuohjelmat pystyvät lukemaan tekstiä ja tuottamaan tekstin puheeksi virheettömästi. (Minkkinen & Randelin 2024.)

Mukautetulle potilasohjeelle selkokeskuksen selkotunnus

Kuopion yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikalle tehty ensimmäinen selkokielinen ja saavutettava potilasohje sai myös selkotunnuksen Selkokeskukselta (Minkkinen & Randelin 2024). Selkokeskus edistää Suomessa selkokielen käyttöä, kehittää selkokieltä, parantaa selkokielen asemaa ja selkokielen käyttäjien oikeuksia. Se toimii osana Kehitysvammaliittoa ja antaa muun muassa tietoa selkokielestä ja selkokirjoista. Se edistää selkokielen tutkimusta, kouluttaa, tarjoaa selkokielen tekstipalveluja, julkaisee selkokielisiä lehtiä ja neuvoo selkokieltä koskevissa asioissa. Selkokeskus myöntää selkotunnuksen erilaisille julkaisuille tai verkkosivustolle, joka on kielellisesti, ulkoasultaan ja kuvitukseltaan selkokielen periaatteiden mukainen. Selkotunnus pitää yllä selkokielisten julkaisujen laatua ja se auttaa myös selkokieltä tarvitsevia löytämään itselleen sopivaa luettavaa. (Selkokeskus 2021.)

Tällä hetkellä lähes 14 % suomalaisista ei ymmärrä riittävän hyvin yleiskieltä (Selkokeskus 2021). Selkokielelle on tarvetta yhä enemmän. Selkokielen käytön lisäämiseen vaikuttavat muun muassa ikääntyvän väestön määrän ja maahanmuuton kasvu sekä nuorten huonontunut lukutaito. Kielen ymmärtäminen voi heiketä myös hetkellisesti sairauden tai onnettomuuden seurauksena. (Ainiala & Vanhatalo 2023.) Täten myös sairaaloissa ja muissa sote-palveluissa on lisääntynyt tarve erilaisille selkokielisille materiaaleille ja potilasohjeille. Kuopion yliopistollinen sairaala avasi nyt tien yhdenvertaisten ja saavutettavien palveluiden saatavuuteen, kun se ottaa ensimmäisen selkokielisen potilasohjeen käyttöönsä suu- ja leukasairauksien poliklinikalla.

Kirjoittajat:

Sari Minkkinen, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Karoliina Randelin, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Anttonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ainiala, Terhi & Vanhatalo, Ulla 2023. Selkokielen asiantuntijoiden koulutus pitää käynnistää heti. Vieraskynät. Helsingin Sanomat 17.4.2023.

Aluehallintovirasto 2019. Digipalvelulain vaatimukset. Verkkojulkaisu. Julkaistu 5/2019. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306.

Leskelä, Leealaura 2019. Selkokieli, Saavutettavan kielen opas. Turenki: Hansaprint Oy.

Minkkinen, Sari & Randelin, Karoliina 2024. Selkokielinen potilasohje suukirurgisen toimenpiteen jälkihoitoon. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079661.

Satosuo, Sanni 2023. Selkokielinen viestintä terveydenhuollossa: Asiantuntijoiden kokemuksia selkokielen käyttöönottoprosessista Satasairaalassa. Maisteritutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/items/707af36d-1538-4f09-b731-3e7291a4700e.

Selkokeskus 2021. Selkokielen määritelmä. Verkkojulkaisu. Julkaistu 27.7.2021. https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-maaritelma/