Savonia-artikkeli: Savonian opiskelijat haluavat selkeitä ja yhtenäisiä Moodle-kursseja – opiskelijakyselyn tulokset osa 2/3
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Selvitimme keväällä 2024 opiskelijoiden kokemuksia tammikuussa 2024 käyttöön otetusta uudesta Moodlesta. Tässä artikkelissa käsittelemme kyselyn avointen kysymysten tuloksia. Määrällisten kysymysten vastausten tulokset voit lukea artikkelisarjan 1. osasta: Moodle päivittyi, muuttuiko mikään?
Avoimilla kysymyksillä kartoitimme oppimisympäristöön ja kurssialueiden sisältöihin liittyviä opiskeluun vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisia vastauksia oli yhteensä 361, joista poimimme sisällönanalyysin menetelmin yhteensä 528 analyysiyksikköä. Analyysiyksiköitä on enemmän kuin vastauksia, koska yhdessä vastauksessa saattoi olla useampia eri sisältöjä, jotka erotettiin omiksi analyysiyksiköikseen. Ryhmittelimme analyysiyksiköt luokkiin ja yläluokkiin, ja lopuksi viiteen pääluokkaan (ks. kuvio 1). Aineisto myös kvantifioitiin.
Selkeys ja helppokäyttöisyys
Oppimisympäristön selkeys ja helppokäyttöisyys (13 analyysiyksikköä) tukevat oppimista, kun ”siihen ei kohdistu ylimääräistä huomiota tai stressiä”. Sisältöjen löydettävyys (79) on myös merkittävä tekijä. Moodlea pidetään hyödyllisenä, koska se kokoaa kaikki opintomateriaalit ja tehtävät yhteen paikkaan. Helposti löydettävissä olevat aikataulut ja palautuspäivämäärät tukevat opiskelua, kun taas kurssialueen ja materiaalien hahmottamisen ongelmat vaikeuttavat sitä. Runsassisältöisillä kurssialueilla sisällysluettelot koetaan sekaviksi. Opiskelijat ovat joutuneet etsimään erityisesti opettajien yhteystietoja, aikatauluja, palautuspäivämääriä, tehtävänantoja ja Zoom-linkkejä. Ongelmiksi on koettu myös vialliset linkit ja automaattisesti omalle koneelle latautuvat materiaalit. Alla on tuloksia havainnollistavia otteita kyselyn vastauksista.
” — yhtenä haasteena on myös linkkien vanhentuminen, joka niin ikään on tullut vastaan lukuisissa materiaaleissa, joissa osassa materiaalia ei ole löytynyt edes Google-haulla.”
”— on todella turhauttavaa, kun esim. toteutussuunnitelma on linkattu Moodleen Word-tiedostona, ja ne pitää aina ladata koneelle niiden lukemiseksi. —Opintojakson päätteeksi samaa tiedostoa voi löytyä koneelta monta kappaletta—”
Kurssialueen rakenteellisen selkeyden (60) koetaan tukevan oppimista. Erityisesti sisältöjen jäsentely ja kuvaavat otsikot helpottavat opiskelua. Toisaalta materiaalipaljous ja selkeän jäsentelyn puute aiheuttavat vaikeuksia sisältöjen ”kerroksellisuutena” ja löydettävyyden haasteina. Myös kurssialueiden keskeneräisyyden, esimerkiksi tyhjien osioiden, koetaan aiheuttavan sekaannusta.
”On esimerkkitilanteita, jossa jokin tietty materiaali tai tehtävä on ollut vaikea löytää, koska se on ollut useamman linkin ja ikkunan takana. Tähän toivoisin opettajiltamme täsmallisyyttä luodessaan oppimateriaalia.”
Kurssialueella navigoimista (39) auttavat erityisesti kurssialueen selkeä etusivu ja ruudukkokuvakkeet. Osa opiskelijoista kokee sisällysluettelon hyödyllisenä, mutta se nähdään myös ”sotkuisena”, ”epäselvänä” ja ”sekavana”.
Sisällön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä (32) vaikeuttavia tekijöitä ovat palautuspäivämäärien ja aikataulujen epäselvyys. Vastaavasti ohjeiden selkeyden ja tarkkuuden sekä opintojakson tavoitteiden ja vaatimusten kuvaamisen koetaan tukevan oppimista.
”Tottakai selkeys tukee opiskelua, kun ei tarvitse käyttää aikaa siihen että yrittää ymmärtää mitä pitää edes tehdä.”
Yhteneväisyys
Opiskelijat toivovat kurssialueiden yhteneväisyyttä (23). Uusi yhtenäinen kurssipohja on koettu hyvänä ja käyttöä helpottavana.
”Opiskelijaystävälisyyden näkökulmasta Moodle-kurssien yhtenäistäminen samanrakenteiseksi lienisi merkittävin opiskelua helpottava tekijä, mikäli jotain haluttaisiin vielä lähteä parantamaan.”
Epäyhdenmukaisten rakenteiden (14) koetaan vaikeuttavan oppimista ja tärkeiden tietojen, esimerkiksi Zoom-linkkien ja tehtävänpalautusalueiden löytymistä.
”Joidenkin opettajien kurssit olivat äärimmäisen selkeitä ja uusi moodle pääsi oikeuksiinsa, joidenkin opettajien kurssit olivat niin epäselviä, että oli hankala löytää yhtään mitään.”
Linkkien toiminnan ennakoitavuuden (24) puutteet aiheuttavat hämmennystä. Tekstilinkkiä tai sisällysluettelon sisältöjä painaessa opiskelija ei aina tiedä, millainen materiaali avautuu tai minne kurssialueelta ohjautuu. Linkkien toivotaan avautuvan aina uuteen välilehteen.
”— jokainen linkki aukesi uudelle välilehdelle mutta uudessa moodlessa näin ei ole —Tämä hidastaa moodlen käyttöä ja aiheuttaa harmaita hiuksia.”
Myös erilaiset asetuskäytännöt (27) ovat aiheuttaneet ongelmia edistymisen seurannan, kalenterinäkymän ja erilaisten oppimistehtävien osalta, vaikkakin kehitystä myös nähdään tapahtuneen.
”Opintojen edistymisen seuranta on hyvä, mutta kaikki eivät sitä käytä.”
”Jotkin osiot tulivat suoritettua vain avaamalla ne, kun taas joissain palautustehtävissä täytyi itse painaa merkitse tehdyksi -kohtaa vaikka oli palautuksen tehnyt.”
”Kurssin tehtävien etenemisen seuranta ei toimi kunnolla, ja usein näyttää kuin ei olisi tehnyt jotain tehtävää tai tenttiä, vaikka on sen jo suorittanut. Tämäkin aiheuttaa turhaa stressiä…”
”Tehtävien palautuksien deadlinet näkyvät useammin nyt kalenterissa. Ei vieläkään ihan aina, mutta tässä ollaan menty oikeaan suuntaan!”
Oppimisprosessi
Oppimisprosessia tukevat ja haastavat asiat liittyvät edistymisen seurantaan (24), oman opiskelun suunnitteluun (21) sekä pedagogisiin valintoihin (26). Edistymisen seurannan elementit tukevat oppimista erityisesti auttamalla pakollisten tehtävien suoritusten hahmottamista. Moodlen ja Tuudon kalenterinäkymien koetaan selkeyttävän tehtävien ja tenttien palautusaikoja ja siten opiskelun suunnittelua. Oppimista tukeviksi pedagogisiksi valinnoiksi koetaan oppimateriaalien ja tehtävien monipuolisuus sekä opintojakson looginen eteneminen.
Oppimista vaikeuttaa, jos kurssialuetta ei ole rakennettu oppimisprosessin mukaisesti. Kurssialueilla koetaan esimerkiksi olevan ”liikaa tietoa kerralla” sekä ylimääräistä materiaalia, jota ei erota pakollisten materiaalien joukosta.
”Koska tarkoitettu itsenäiseen opiskeluun, niin rakenne oltava selkeä, kuten se olisi myös oppitunneilla opettajan ohjaamana.”
Uusi Moodle yleisesti
Yleisesti näkemykset uudesta Moodlesta vaihtelevat runsaasti. Uutta Moodlea moititaan (28) sekavaksi ja hankalaksi käyttää, kurssialueilla liikkuminen tuntuu vaikealta ja sisällysluettelovalikko on sekava. Uusi Moodle koetaan vanhaa huonommaksi (27) erityisesti rakenteellisen selkeyden osalta. Toisaalta Moodle-uudistusta pidetään onnistuneena (20). Uusi Moodle koetaan toimivaksi, oppimista tukevaksi ja helposti hahmotettavaksi. Myös sisällysluettelo koetaan sekä sekavaksi että toimivaksi. Vastauksissa todettiin uuden järjestelmän käytön oppimisen vaatineen totuttelua, mutta helpottuneen ajan kanssa (7).
Uuden Moodlen visuaalisuus (16) jakaa mielipiteitä. Yleisesti Moodlen ulkoasu koetaan sekä miellyttäväksi (3) että värimaailmaltaan epämiellyttäväksi (6). Sisällysluettelon ulkoasun koetaan tekevän siitä vaikealukuisen (7) värien, hierarkiaratkaisuiden ja fonttien vuoksi.
Kehitystoiveet
Moodlessa liikkumiseen (16) liittyviä ongelmia ovat aktiviteeteista osioon palaamisen vaikeudet, siirtymäpainikkeiden epälooginen toiminta, avainsanojen toimimattomuus sekä se, että paluukomento palauttaa sivun yläreunaan. Myös visuaalisten vihjeiden, kuten värikoodien, lisäämistä toivotaan helpottamaan sisältöjen löytämistä. Sisällysluettelon (14) ongelmia ovat olleet vierittämiseen liittyvät vaikeudet, alaosan piiloon jääminen, sekä se, ettei sisällysluettelosta näe, missä kohtaa kurssialuetta käyttäjä on. Sisällysluetteloon toivotaan näkyville vain pääotsikot tai osioiden sisällöt piilottavaa painiketta.
Kalenteria kehitettäisiin (9) parantamalla sijoittelua, selkeyttämällä etusivun kalenterinäkymää sekä kuvaamalla siinä näkyvien tehtävien suorituksen tilaa esimerkiksi väritunnisteilla.
Opiskelijat ovat kokeneet tehtävien palauttamisen toiminnon hankalakäyttöiseksi (4). Edistymisen seurantaan (1) toivotaan osiokohtaista tehdyksi merkitsemisen ja seuraamisen mahdollisuutta. Oikean reunan lohkovalikon (1) toivotaan näkyvän samalla tavalla koko kurssialueella. Lisäksi toivotaan Moodlen mobiilisovelluksen (2) käyttöönottoa ja mobiiliversiossa kalenterinäkymän parantamista.
Vaikuttiko kokemus vanhasta Moodlesta opiskelijoiden näkemyksiin?
Aiemmin käytössä olleen Moodlen käyttökokemuksen vaikutusten arvioimiseksi vertailimme vuonna 2024 aloittaneiden ja sitä aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden vastauksia keskenään, sillä 2024 aloittaneilla ei välttämättä ole kokemusta vanhasta Moodlesta. Aiemman version käyttökokemus voi vaikuttaa näkemyksiin uudistuneesta käyttöliittymästä.
Vuonna 2024 aloittaneita vastaajia oli 34 (12 %) ja sitä aiemmin aloittaneita vastaajia 238 (88 %). 2024 aloittaneiden vastauksista analyysiyksiköitä oli 71 (13,4 %) ja sitä aiemmin aloittaneiden 457 (86,6 %). Taulukossa 1 on kuvattu analyysiyksiköiden pääluokkakohtaista jakautumista vastaajaryhmäkohtaisesti. Kuviossa 2 on kuvattu vastaajaryhmien analyysiyksiköiden pääluokkakohtaiset lukumäärät.
Eroja selittää eniten pääluokka Uusi Moodlen yleisesti, jossa 2023 tai aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden vastauksissa korostui Moodlejen vertailu ja uuden Moodlen kokeminen yleisesti huonoksi. Heillä oli myös enemmän kehitysehdotuksia, erityisesti sisällysluettelon suhteen. Vuonna 2024 aloittaneilla korostuivat yhteneväisyyteen liittyvät kommentit aiemmin aloittaneisiin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät nostivat sekä uuden Moodlen hyviä että kehittämistä vaativia näkökulmia.
Johtopäätökset
Tuloksista johdetut kehitystarpeet sekä suositukset opiskelijaystävällisten Moodle-kurssien rakentamisesta löydät artikkelisarjan 3. osasta: Opiskelijaystävällisten Moodle-kurssien rakentaminen.
Kirjoittajat
Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, oona.rantamaki@savonia.fi
Anuliina Savolainen, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, anuliina.savolainen@savonia.fi
Seppo Räsänen, digipedagogiikan erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, seppo.rasanen@savonia.fi