Korkeakouluopiskelu on pysyvästi monipaikkaistunut. Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman Monitori-hankeen tavoitteena on monipaikkaisesti opiskelevien ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin vahvistaminen. Yhtenä hankkeen toimenpiteistä on vertaismentoroinnin suunnittelu ja valmistelu osaksi ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnossa (YAMK) opiskelevien opiskelijoiden ohjausta. Tämä artikkeli on tiivistelmä ja käsittelee kehittämistyötä, jossa haettiin teemoja vertaismentorointi keskustelujen aiheeksi ja toiminnan aloittamisen perustaksi. Keskeiset käsitteet ovat vertaismentorointi, opinto-ohjaus ja YAMK-opiskelu (Kuvio 1). Kuviossa käsitteet on esitetty toisensa sisään sulkevina kokonaisuuksina. Toimintakontekstina on Savonia-ammattikorkeakoulu, jonka sisällä kaikki tapahtuu. Opinto-ohjaus ei ole pelkästään YAMK-opiskelijoiden ohjausta, vaan kuvaa koko korkeakoulussa tapahtuvaa ohjausta.

Vertaismentorointi

Vertaismentorointi on sanansa mukaisesti vertaisten välillä tapahtuvaa mentorointia, jossa mentori jakaa vertaisuuteen perustuvaa kokemustietoa (Holbeche 1996: 24). Heikkisen, Tynjälän ja Jokisen (2012, 77-85) mukaan vertaismentorointia lähellä olevia käsitteitä on useita. Ne eroavat vertaismentoroinnista siten, että niissä on selkeästi toinen, joka ohjaa tai mentoroi eli tietojen ja kokemusten jakaminen tapahtuu pääsääntöisesti vain toiseen suuntaan. Vertaismentoroinnissa on tarkoitus myös mentorin hyötyä näistä kohtaamisista.

Korkeakoulukontekstissa vertaismentorointia toteutetaan useimmiten ryhmässä. Vertaismentoroinnin ajatuksena on, ettei tieto siirry sellaisenaan, vaan muodostuu keskustelun avulla, jossa jokainen muodostaa oman käsityksensä asiasta sosiaalisen kanssakäymisen tuloksena. (Heikkinen ym. 2012, 78-79). Laihon (2021, 45-48) mukaan vertaismentorointiryhmiin osallistuvat arvostivat ryhmien vapaata ilmapiiriä. Ryhmien kautta on mahdollista saada hiljaista tietoa työpaikan tai korkeakoulun käytännöistä. Oleellista ryhmässä oli kokemusten jakaminen. Toisten kokemukset synnyttivät myös kriittistä ajattelua oman työ- tai opiskeluyhteisön toimintatapoihin.

Samalla tultiin kuitenkin tietoisemmiksi työkavereiden vahvuuksista ja erityisosaamisalueista. Tynjälän, Pennasen, Markkasen ja Heikkisen (2021, 219) mukaan vertaismentorointi kehittää ammatti identiteettiä ja lisää itseluottamusta, motivaatiota ja hyvinvointia.
Aiempien tutkimusten mukaan vertaismentorina toimineet ovat kokeneet ryhmän ohjaamisen hyödylliseksi kokemukseksi. He ovat saaneet uusia ideoita ja näkökulmia sekä oppineet itsestään ja työstään. He ovat myös oppineet ryhmän ohjaamiseen ja ryhmädynamiikkaan liittyviä taitoja. (Jokinen, Markkanen, Teerikorpi & Heikkinen (2012b, 92.) Seery, Andres, Moore-Cherry ja O´Sullivan (2021, 677) mukaan vertaismentorit saivat uusia ihmissuhteita elämäänsä. Samalla mentorointi antoi opiskelijamentoreille mahdollisuuden tehdä yhteisöllisestä työtä toisten opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja muiden työntekijöiden kanssa.

Kehittämistyön eteneminen ja analysointi

Monitori-hankkeen vertaismentorointia käsittelevässä osassa selvitettiin asioita, joita YAMK-opiskelijoiden sekä opettajien mielestä olisi tärkeä käsitellä vertaismentoroinnin avulla. Asiaa tutkittiin kyselyllä, jossa kysyttiin, miten vertaismentorointi voisi tukea opintoja ja opiskelua. Kysely tehtiin Forms-lomakkeella ja kyselyyn vastaamispyyntö lähetettiin sähköpostiviestillä. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 22 kappaletta.

Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin osaa eli teemoittelua (ks. Tuomi & Sarajärvi 2018). Teemoittelussa aineistosta etsitään tutkimusongelman kannalta keskeiset aiheet eli teemat (Eskola & Suoranta 2008, 174-180). Aineiston analysointiyksikkö voi olla sana, lause tai muuten sisällöllisesti sama yksikkö (Weber 1985, 22-23). Kehittämishankkeessa analyysiyksikköä ei rajattu vaan aineistosta etsittiin ensin yksittäisiä asioita. Analyysin edetessä tarkasteltiin, nouseeko vastauksista esille yhteisiä isompia teemoja, joille pohdittiin nimi, mikä kuvaisi niiden sisältämiä asioita mahdollisimman hyvin.

Tulokset

Kyselyssä nousi esille useita perusteita vertaismentoroinnin käyttökelpoisuudesta ja tärkeydestä. Tulosten perusteella niitä olivat muun muassa etäopiskelujen yksinäisyys, mahdollisuus oppia kanssakäymisessä ja jakaa kokemuksia sekä opiskelujen rikastuttaminen ja sujuvoittaminen. Keskeisiksi vertaismentoroinninteemoiksi tuli kuusi teemaa: opintojen suunnittelu, vertaistuki/henkinen tuki, digiasiat, opiskelutaidot, opinnäytetyö ja urakehitys.

Opintojen suunnitteluun liittyviä asioita olivat tutkintovaatimukset, opintojen valinnaisuus ja – aikataulutus, opintovapaa sekä opetussuunnitelman läpikäyminen opiskelijan näkökulmasta. Henkiseksi tuen/vertaistuen kannalta oleellisena pidettiin mahdollisuutta purkaa omaa opiskeluahdistusta. Lisäksi toivottiin vertaismentoroinnin kannustavan/tsemppaavan sekä mahdollistavan erilaisten kokemusten ja onnistumisten jakamisen. Vertaistuen ajateltiin myös tuovan kokemuksia ryhmään tai yhteisöön kiinnittymisestä sekä työn ja opiskelujen yhdistämisestä. Vertaismentoroinnin ajateltiin helpottavan digiasioita, jotka etenkin opintojen alussa olivat työläitä.

Korkeakouluopiskelutaitojen osalta vertaismentoroinnista ajateltiin olevan hyötyä tieteelliseen kirjoittamiseen, lukemistekniikoihin, tiedon etsimiseen sekä ajankäyttöön opintojaksoilla ja tehtävissä. Lisäksi toivottiin käytännön vinkkeinä opiskeluun, opiskelijan rooliin asettumisessa ja oman osaamisen tunnistamisessa. YAMK-tutkinnoissa opinnäytetyö on laaja kehittämishanke ja se nousi aineistosta yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Opinnäytetyön osalta keskusteluapua kaivattiin niin prosessin suunnittelusta aina toteutukseen asti. Kuudentena teemana aineistosta tuli esille urakehitykseen liittyviä asioita. Vertaismentoroinnin ajateltiin siis mahdollistavan asiantuntijuuden jakamista ja kehittämistä sekä verkostoitumista.

Lopuksi

Vertaismentoroinnin tarkastelussa nousi esille useita perusteita vertaismentoroinnin käyttökelpoisuudesta ja tärkeydestä. Työn tuloksia hyödynnetään YAMK-tutkinnoissa tehtävän opinto-ohjauksen kehittämistyössä, josta vastaa Savonian Master School. Tulosten avulla voimme jatkaa perustellusti vertaismentoroinnin eri toteuttamisvaihtoehtojen tarkastelua ja käynnistää toiminnan.

Kirjoittajat:

Vilhunen, Katja KT, opinto-ohjaajaopiskelija, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu
Venhovaara, Pirjo KM, koordinoiva ohjausasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Monitori-hanke

Lähteet:

Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Holbeche, Linda 1996. Peer mentoring: the challenges and opportunities. Career Development International, Volume 1 (7): 4 – Dec 1 1996. 

Heikkinen, H. L. T., Tynjälä, P & Jokinen, H. 2012. Vermen teoreettiset perusteet ja toimintaperiaatteet. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä (toim.) Osaaminen jakoon. Vertaismentorointi opetusalalla. Opetus 2000-sarja. Jyväskylä: PS-kustannus, 45-85.

Jokinen, H., Markkanen, I., Teerikorpi, S., Heikkinen, H. L. T. & Tynjälä, P. 2012b. mentorikoulutus. Teoksessa H. L. T. Heikkinen, H. Jokinen, I. Markkanen & P. Tynjälä (toim.) Osaaminen jakoon. Vertaismentorointi opetusalalla. Opetus 2000-sarja. Jyväskylä: PS-kustannus, 87-95.

Laiho, H. 2021. Vertaisryhmämentorointi työssä oppimisen ja asiantuntijuuden kehittämisen välineenä? Tutkimuskatsaus ryhmämuotoista vertaismentorointia käsitteleviin tutkimuksiin. Pro-gradu tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Savonia 2022. Savonia Master School – Kehitä osaamistasi ja opiskele ylempi AMK-tutkinto. [Viitattu 18.11.2022. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/savonia-master-school/?gc lid =EAIaIQobChMItPemmJee-wIVuiB7Ch321AwfEAAYASAAEgLwUfD_BwE. Kuopio: Savonia ammattikorkeakoulu.

Seery, C., Andres, A., Moore-Cherry, N. & O´Sullivan, S. 2021. Students as Partners in Peer Mentoring: Expectations, Experiences and Emotions. Innovative Higher Education 46, 663-681

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Tynjälä, P., Pennanen, M., Markkanen, I. & Heikkinen, H. L. T. 2021. Finnish model of peer-group mentoring: review of research. Annals of the New York academy of sciences. 1483, 208-223.

Weber, R. P. 1985. Basic Content Analysis. Series: Quantitative Applications in the Social Sciences. Beverly Hills, CA: Sage.