Savonia-artikkeli: Yrityksen talouden johtaminen, se pakollinen paha?
#SavoniaAMK
Nykyaikaisessa talousjohtamisessa ymmärretään taloushallinnon tuottamien tietojen merkitys päätöksenteon tukena, eikä taloushallintoa koeta enää yrityksen ”pakolliseksi pahaksi”, jonka avulla numerot täsmäävät kirjanpidossa.
Nykyisin talousjohtamisessa korostuu vahvasti liiketoimintaprosessien läpinäkyvyys, joka heijastele yrityksen imagoon ja brändinäkyvyyteen. Tämän hetken talousjohtamisessa halutaan ymmärtää, millä tavalla asiat vaikuttavat talouteen käytännön liiketoiminnan ja toimittajien näkökulmasta. Vastuullisuus, joka on tämän hetken polttava aihe, näkyy vahvasti yrityksen talousjohtamisessa. Kun yritys panostaa taloudelliseen tehokkuuteen, samalla yrityksen tuotantoprosesseja tehostetaan vastuullisempaan suuntaan. Moni yritys ei välttämättä ymmärrä, että tehokas tuotantoprosessi voi samaan aikaan tuottaa kustannussäästöjä, mutta myös olla vastuullinen teko. (Basware 2021, Koipijärvi 2020.)
Pysähtyminen numeroiden äärelle parantaa kilpailukykyä
Yrityksen talouden johtamista ohjaa liiketoiminnalle asetetut tavoitteet. Talousjohtamisen tavoitteena on taloudellisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus, jota jokaisen johtoportaan jäsenen tulisi ymmärtää. Yrityksen talousjohtaminen on keskeisessä roolissa yritystoiminnassa, sillä ilman selkeää talouden johtamista, on hankala ymmärtää mihin suuntaan yrityksen toiminta on menossa. Pohjana talousjohtamiselle on yrityksen kilpailukyvyn varmistaminen, jota tuetaan tavoite- ja tulosjohtamisen keinoilla. Toisaalta tämä on myös monen pienen yrityksen Akilleen kantapää, sillä usein yrittäjä keskittyy pohtimaan liikevaihdon tekemistä, eikä malta pysähtyä tarkastelemaan kokonaiskuvaa. (Pellinen 2017.)
Nykyaikaisessa yritystoiminnassa talouden johtaminen ei ole ainoastaan johdon tehtävä, vaan kaikkien työntekijöiden. Yritystoiminnassa voidaan hyödyntää erilaisia taloushallintoon liittyviä ohjelmistoja, joista työntekijät voivat seurata liiketoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yrityksen menestymisen kannalta on tärkeää valjastaa koko yrityksen henkilöstö mukaan talouden johtamiseen asetettujen tavoitteiden ja seurannan avulla. (Pellinen 2017.)
Tiedolla johtaminen auttaa kohti tavoitteiden saavuttamista
Tiedolla johtamisen merkitys liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti ja varsinkin ymmärrys, kuinka uusia teknisiä ratkaisuita voidaan hyödyntää muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimerkiksi tiedon louhinta (data mining) auttaa tietojen keräämisessä ja jäsentämisessä. Kun pohditaan tiedolla johtamista hyödyntäen tiedon louhintaa, tuo se talousjohtamiseen uusia näkökulmia, joiden avulla voidaan ennustaa yrityksen liiketoiminnassa tehtäviä kriittisiä ratkaisuita kilpailukyvyn parantamiseksi. Yrityksissä tiedolla johtamisen tukena toimii johdon ohjausjärjestelmä, joka muodostuu menetelmistä ja prosesseista halutun tiedon saamiseksi. (Pellinen 2017, Sydänmaalakka 2015.)
Tiedolla johtamisen haasteena on tiedon määrä. Toisinaan tietoa on liikaa tarjolla ja toisinaan liian vähän päätöksen tekemiseen. Ciurakin (2018) mukaan datan määrä kasvaa koko ajan entistä enemmän ja datan suuri määrä luo haasteen tiedon suodattamiseen sopivaksi. Toiminnanohjausjärjestelmät sisältävät nykypäivänä paljon tietoa taloudesta, operatiivisesta toiminnasta ja tästä tiedosta koostetaan erilaisia raportteja organisaation eri vastuualueille. Olennaiseksi koettu tietoa voidaan jakaa erilaisten muistioiden, raporttien ja sähköpostien liitetiedostoina, jolloin tiedosta tuleekin ähky ja se hankaloittaa relevantin tiedon löytämistä. (Ciurak 2018, Partanen 2007, 38–40, Pellinen 2017.)
Nykyaikana tiedon määrän kasvu tuottaa usein pienissä yrityksissä suuria haasteita. Jälkiviisaana on hyvä katsoa taaksepäin ja huomata, että liiketoiminnan kehitys olisi lähtenyt eri suuntaan, jos olisimme analysoineet tarkemmin olemassa olevaa dataa ja ottaneet henkilöstön mukaan keskusteluun.
Kirjoittaja:
Tiina Kuiri, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ciuriak, Dan 2018. The Economics of Data: Implications for the Data-Driven Economy. Chapter 2 in ”Data Governance in the Digital Age,” Centre for International Governance Innovation. Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3118022 or http://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3118022. Viitattu 19.5.2022.
Kamensky, Mika 2015. MENESTYKSEN TIMANTTI. Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. Alma Talent Oy. Verkkokirja. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/FAIBCXCTEB#kohta:6((20)MENESTYNEIDEN((20)HENKIL((d6)IDEN((20)JA((20)ORGANISAATIOIDEN((20)HAASTATTELUJA((20)(:Pentti((20)Ahola((20)(:C.((20)Ajatuksia((20)johtamisesta((20)/piste:b4. Viitattu 19.5.2022.
Koski, Toivo 2017. Helsingin Kamari Oy PK-YRITYKSEN STRATEGINEN TALOUSJOHTAMINEN. Verkkokirja. Viro: Helsingin Kamari Oy. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/pk-yrityksen-strateginen-talousjohtaminen-2017#kohta:Pk-yrityksen((20)strateginen((20)talousjohtaminen.Viitattu 26.2.2022
Koipijärvi, Terhi 2020, Kuvaja Sari 2020. Yritysvastuu 2.0: johtamisen uusi normaali. Verkkokirja. Helsinki: Kauppakamari. 2.uudistettu painos. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/yritysvastuu-2-2020#kohta:Yritysvastuu((20)2.0((20)((2013)((20)Johtamisen((20)uusi((20)normaali. Viitattu 26.11.2021.
Pellinen, Jukka 2017. Talousjohtaminen. Alma Talent Oy. Verkkokirja. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/JACBXXBTABDE#piste:b4.Viitattu 19.5.2022.
Sydänmaalakka, Pentti 2015. Älykäs julkinen johtaminen. Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta?. Alma Talent Oy. ISBN 978-952-14-2250-8. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/BAXBBXATFBCEC#kohta:((c4)LYK((c4)S((20)JULKINEN((20)JOHTAMINEN((20). Vittattu 19.5.2022.