Tulevaisuuden Suomen yrittäjyys- ja innovaatiokäytäntöjen muotoilua

Savonia-ammattikorkeakoulu ja Business Center Pohjois-Savon toimijat ovat järjestäneet yhteistyössä verkostotapaamisia eri kaupunkien ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien yrittäjyys- ja innovaatio-osaajien kanssa. Verkoston toiminta huipentui 2.5.2023 kokoontumiseen Nokian kampuksella Espoossa ammattikorkeakoulujen päivien etkoilla. Etkojen agendalla esiteltiin eri alueiden ammattikorkeakoulujen ja kaupunkialueiden yrittäjyyden sekä innovaatiotoiminnan parhaita käytänteitä. Yhteistyön syventämisellä haettiin parhaita käytäntöjä, jolla tuetaan ja nopeutetaan uusien tai olemassa olevien liikeideoiden rakentamista. Lisäksi edistetään tiimien tai yksilöiden kehittymistä kaupallistamisen, yrittäjyyden- sekä liiketoimintaosaamisen askeleissa.

Tilaisuuden alussa Vesa Kohtamäki, Nokian Head of Technology Center, Espoosta antoi kattavaa näkymää tulevaisuuden suunnista, erityisesti teknologisessa kehyksessä. Keskustelussa havaittiin, että yhteistoimilla voidaan syventää erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, josta yritykset, tutkijat ja opiskelijat hyötyvät. Yhteistyön käytännön alustana toimivat esimerkiksi 5G-testiverkot, jotka vahvistavat entisestään tuotekehityksen mahdollisuuksia, vaikka langattomien ratkaisujen kehittämiseksi.

Kaija Sääski, Savonia-ammattikorkeakoulun yrityspalvelujohtaja, korosti alustuksessaan yhteistyön tärkeyttä Suomessa. Toiminta liittyy myös luontevasti eri maakuntien vahvuuksiin, yliopistoihin, kaupunkien yritysvalmentajien sekä yrityskehittäjien väliseen yhteistyöhön. Kaupallistamisen ohjelmiin sekä kursseihin osallistuu tuhansia opiskelijoita, eri taustoista ja lähtökohdista. Tämä on todella suuri potentiaali, joka tukee konkreettisesti yrittäjyysystävällisen ympäristön rakentamista ja ihmisten kykyä toimia nykyisessä muuttavassa maailmassa.  Näidenkin seikkojen takia on järkevää rakentaa kansallisia yhteistyöverkostoja, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä yrittäjyys- ja innovaatio-osaajien kesken. Tavoitteena on saada yrittäjyys- ja innovaatio-osaajien verkostoon mukaan kaikki Suomen ammattikorkeakoulut.  

Parhaiden käytänteiden esittelyyn osallistuivat kaikki toimijat, mutta tiiviin hissipuheen pitivät OAMK, LAUREA, XAMK ja SAMK. Toiminnoissa korostuivat muutamat keskeiset seikat:

• Startup -polut, startup -vaiheen rahoitus (200 € – 5000 €) toteutuneiden kulujen mukaan
• Akatemiatoiminta (tiimioppiminen, tiimiyrittäjyys tai sen kaltainen toiminta)
• Yrityshautomot ja kiihdyttämöt, jotka edistävät laajasti eri asteisten liikeideoiden edistymistä
• Kokeilu- ja testauslaboratoriot, alueiden palveluverkoston ja TKI-infrastruktuurin hyödyntäminen. Erityisesti niin, että se tukee kaupallistamista
• Monipuolinen ja sisällöltään viimeistelty opintojaksotarjonta, joka edistää konkreettisesti liikeidean omaavia, ideoita kehittäviä ja kasvuvaiheessakin olevia yrityksiä, tiimejä tai yksilöitä. Tärkeinä seikkoina esimerkiksi kilpailuedun kehittäminen ja yrittäjyys osana urapolkua.

Korkeakoulut eri puolilla Suomen kehittävät ja järjestävät erilaisia liikeideakilpailuja, joissa parhaille ideoille on tarjolla rahallista tukea. Käytännössä meillä ei ole valtakunnallista rahoitusinstrumenttia aivan alkuvaiheen liikeideoille pre-seed-vaiheeseen, jossa validoidaan uusia ratkaisuja käytännössä. Ilman korkeakoulujen tukea ja kilpailuja usea potentiaalinen yritys tai kasvuyritys jäisi rahoittamatta ja kokonaan perustamatta.    

Keskeinen asia keskustelussa oli myös se, että yrittäjyys- sekä liiketoimintaosaamista olisi järkevää lisätä viimeistään toisen asteen opintoihin, mieluusti jo aiemmin. Usealla alalla sekä työelämässä on meneillään murroksia (esimerkiksi teknologisia, rakenteellisia ja taloudellisia), jolloin universaalimpi liiketoimintaosaamisen ymmärrys kasvaa jatkuvasti tärkeämmäksi seikaksi. Yrittäjämäisen asenteen sekä ajatteluntavan oppiminen on siis arvokasta. Vain pienestä osasta oppijoista tulee yrittäjiä (tavanomaisessa mielessä), mutta samaan aikaan työ muuttuu niin, että merkittävä osa työikäisistä on jollain tavalla yrittäjyyden kanssa tekemisissä, joko oman tekemisen tai verkostonsa kautta. Lisäksi olisi hyvä tuoda työkaluja ihmisille, esimerkiksi uusien palvelujen tai tuotteiden kaupallistamiseen tai olemassa olevien rakenteiden uudistamiseen (tekemällä esimerkiksi konkreettisia harjoituksia innovaatiotoiminnasta ja kohtaamalla monialaisesti). Toinen runsaasti keskustelua herättänyt aihe oli tarve ”saavutuista eduista luopumiseen”, kun halutaan saada jollekin uudelle tilaa ja muutos käyntiin.

Opettamisen kehittämisestä keskusteltiin tapaamisessa myös paljon, mutta lisää näkökulmia tarvitaan esimerkiksi oppimisen tukemiseen, fasilitointiin tai valmentamiseen, jotka ovat keskeisiä asioita eri alueiden kursseissa sekä ohjelmissa. Meillä on loistava mahdollisuus tuoda toimijat yhteen ja miettiä millaisilla toimintamalleilla paranamme aiheessa tarjontaa oppijoiden sekä yritystenkin suuntaan ja hyödynnämme entistä paremmin toistemme osaamista.

Kiitos loistavista käytäntöjen jakamisesta pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä.

Neljän ammattikorkeakoulun parhaat yrittäjyys- ja innovaatiokäytännöt:

• Oulu University of Applied Sciences : Anne Sorvari, kehittämispäällikkö

• Laurea University of Applied Sciences : Antti Sekki, yliopettaja

• Xamk – South-Eastern Finland University of Applied Sciences : Minna Pasila, sopimus- ja IPR-asiantuntija

• Satakunta University of Applied Sciences – SAMK : Marko Mikkola, erityisasiantuntija

sekä kaikille muillekin osallistujille: Arcada, LAB-, Savonia-ammattikorkeakoulut, Turun, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut.

Kirjoittajat:

Matti Laitinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

puh.+358 44 785 6333

matti.laitinen@savonia.fi

www.linkedin.com/in/mattislaitinen/

Kaija Sääski, Savonia-ammattikorkeakoulu

Business Center Pohjois-Savo, johtaja

puh. +358 44 785 6922

kaija.saaski@savonia.fi

Jarkko Pellikka, Nokia

Pasi Juvonen, LAB-ammattikorkeakoulu