Tämän jutun inspiraationa toimii kesäkuun -22 alussa Saksaan toteutettu opintomatka, josta eräs mieleenpainuvimmista asioista oli saksalainen yhteistyön kulttuuri paikallisten yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, sekä muiden TKI-toimijoiden välillä. Vierailemallamme alueella systemaattista yhteistyötä tehdään esimerkiksi yhteisten teknologisten haasteiden ratkaisemiseksi ja uusien innovaatioiden kehittämiseksi, ja jopa kilpailevien yritysten välillä.

Tuohon jälkimmäiseen kohtaan on hyvä pysähtyä hetkeksi, ja tutustua erääseen yhteistyön määritelmään, joka kuuluu englannin kielestä vapaasti käännettynä: ”Yhteistyö on tekemistä tai toimimista yhdessä, yhteisen tarkoituksen tai hyödyn saavuttamiseksi”. (1) Eli esimerkiksi yritysten näkökulmasta määritelmän voi ymmärtää siten, että tarkoituksena on löytää ne yhdistävät asiat ja haasteet, joissa kilpailuasetelma voidaan siirtää syrjään, ja keskittyä haasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta tulosten saamiseen.

Tässä julkaisussa käsitellään erityisesti yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden TKI-painotteista yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia erityisesti tekniikan aloilla, kuten valmistavassa teollisuudessa. Näkökulmasta huolimatta on selvää, että TKI-toiminnan avulla saadut tulokset, ja toimijoiden välinen systemaattinen yhteistyö palvelee myös esimerkiksi korkeakoulutuksen tarvelähtöistä kehitystä, joka sekin omalta osaltaan tuo niin suoria, kuin epäsuoria hyötyjä yrityksille. Tulee myös huomioida, että esitetyt ajatukset eivät myöskään ole toimiala- tai aluesidonnaisia.

Saksassa yhteistyö näyttäytyy ulkopuolisin silmin vahvasti alueellisena, johtuen osin maan rahoitusmalleista, jotka tukevat alueellisen yhteistyön kehittämistä. Käytännön esimerkkejä ovat yritysvetoiset, alueelliset yhteenliittymät, kuten mekaniikan sekä automaatio- ja tuotantotekniikan ympärille kasattu Owl maschinenbau, ja älykkäiden teknisten järjestelmien ja teollisuus 4.0-teeman ympärille kasattu It’s OWL (Intelligent Technical Systems OstWestfalenLippe).

Saksasta löytyy suurena (teollisuus)maana monen alueen sisältä niin sanottu riittävä ”kriittinen massa”, eli tässä tapauksessa tarvittava osaaminen ja tarvittava määrä osaajia, joka mahdollistaa ja kannustaa myös käytännön tasolla uskottavaan, aluekeskeiseen toimintaan.

Kotimaisen yhteistyön näkökulmia

Suomessa uskottava aluekeskeinen, eli tässä tapauksessa maakunta- tai kaupunkitasolle keskittyvä toiminta on huomattavasti haastavampaa toteuttaa jo pelkästään edellä mainitun kriittisen massan puuttumisen takia. Tämä tarkoittaa sitä, että alueellisesti ”siiloutumalla” emme isommassa kuvassa voi saavuttaa parhaita mahdollisia hyötyjä tai tuloksia, vaan aika ajoin tulee vastaan tilanne, jossa henkilöt tai infra eivät tahdo aivan riittää sellaisenaan vastaamaan tarpeeseen. Tästä herääkin kysymys; olisiko avain niin alueelliseen kuin kansalliseenkin menestykseen nykyisten siilojen purkaminen ja vastaavasti maakuntien (ja kansainvälisten) välisten siltojen rakentaminen, ja sitä kautta lisäavun saaminen verrattain vähäisten resurssiemme tueksi?

Myös vähäisemmistäkin resursseista saataisiin enemmän irti, jos kehitystä voitaisiin jatkaa aina siitä, mihin toisaalla on jo päästy, sen sijaan että käytettäisiin useassa maakunnassa resursseja samojen ongelmien ratkaisemiseen, samankaltaisissa kehitysteemoissa. Yhteistyön avulla noita kallisarvoisia kehitysresursseja olisi mahdollista myös saada lisättyä.

Yhteistyön vieminen uudelle tasolle vaatii uutta lähestymiskulmaa, jossa nimellistä kilpailuasetelmaa yritysten- tai tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kesken ei nähdä ongelmana, vaan keskitytään yhteisiin haasteisiin. Tunnistettujen haasteiden tiimoilta sitten lisätään avoimuutta ja aktiivista kommunikointia, sekä rakennetaan yhteisiä, kohdennettuja täsmähankkeita niiden ympärille, jolloin tuloksia ja uutta ymmärrystä voidaan saada kaikille osapuolille, yli aluerajojen, ja vältytään saman pyörän uudelleen keksimiseltä.

Tätä voidaan verrata esimerkiksi talvella tehtäviin lumitöihin; jos takapihalta on kaivettu jo polku pihasaunalle lähes valmiiksi, onko järkevää alkaa kaivamaan viereen uutta, vai kenties kaivaa entinen loppuun yhteistyössä?

Esimerkki aluerajat ylittävästä yhteistyöstä opetuksen näkökulmasta on UpTech-hankkeen kautta Kuopiossa toteutettava automaatiotekniikan diplomi-insinöörikoulutus, jossa Tampereen korkeakouluyhteisön (TUNI) myöntämässä tutkinnossa on mahdollista suorittaa opinnot Kuopiosta ja Joensuusta käsin. Sivuaineet voi suorittaa Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilla, ja joillakin laboratorioharjoituksissa hyödynnetään Savonia-AMK:n Kuopion kampuksen, ja Karelia-AMK:n Joensuun kampuksen laboratoriotiloja.

TKI-toiminnan näkökulmasta yhteistyön tiivistäminen voisi käytännön tasolla tarkoittaa esimerkiksi yritysten ja tutkimus ja -koulutusorganisaatioiden yhteisten TKI-tilojen tai -yhteenliittymien rakentamista, sekä yleensäkin systemaattisempaa maakunta- ja maarajat ylittävää kehittämistoimintaa. Jo nykyiselläänkin yhteistyötä voitaisiin tehostaa esimerkiksi yhdessä kehittämällä ja paremmin hyödyntämällä jo olemassa olevia verkostoja ja eri profiileilla olevaa osaamispääomaa sekä tutkimusinfroja.

Tulevia TKI-toimia tai -investointeja suunnitellessa taas voitaisiin jo alkuvaiheessa huomioida mahdollisia yhteistyön paikkoja, keräten samoista kehitysteemoista kiinnostuneita toimijoita mukaan suunnittelupöytään. Tällöin esimerkiksi uusia kehittämishankkeita suunnitellessa tulisi paremmin huomioitua jo aiemmin tehtyä työtä, sekä jo olemassa olevaa infraa.

Esimerkkinä yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöverkostosta teknisen teeman ympärille toimii saksalainen Centrum Industrial IT -yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on yhdistää yritysten haasteet sekä oman kentän tuntemus, sekä tutkimuslaitosten innovaatiotoiminta ja osaaminen teollisen IT:n kontekstissa.

Suuret muutokset eivät tunnetusti tapahdu sormia napsauttamalla, joten realistisena lähtökohtana voitaisiin pitää esimerkiksi nykyisen, maakunnallisen tason yhteistyön tiivistämistä ja kehittämistä kohti paremmin tarvelähtöistä yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välillä, rakentaen samalla systemaattisesti uusia verkostoja laajemmin alueellisesti ja sen ulkopuolelle, tarpeista johdettujen case-tapausten ja uusien, rajat ylittävien kehityshankkeiden kautta.

Yhteistyön tarkoituksena vastata tarpeeseen

Yhteistyötä, niin alueellista, kansallista, kuin kansainvälistäkin kehittäessä tulee se nähdä ensisijaisesti työkaluna, jolla vastataan tarpeeseen, eli tunnistettuihin haasteisiin. Maailman mittakaavassa on mikä tahansa Euroopan yksittäinen maa suhteellisen pieni toimija, mutta yhdistämällä resursseja ja osaamispääomaa, on meillä mahdollisuus olla uskottava toimiva myös globaalisti.

Alueiden näkökulmasta yhteistyön paikkoja on runsaasti, sillä monet maakunnissa tunnistetuista haasteista on tunnistettu myös kansallisella, tai Euroopan tasolla. Kotimaisen yhteistyön näkökulmasta esimerkiksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla on maakuntaohjelmien mukaan hyvin pitkälti samankaltaiset kehittämistavoitteet ja -teemat teollisuuden osalta (4, 5 & 6). Nostoina keskeisistä yhtäläisyyksistä mainittakoon prosessien ja palveluiden digitalisointi ja digitaalisten valmiuksien kehittäminen, tutkimus/koulutusorganisaatioiden sekä yritysten välisen yhteistyön kehittäminen, kestävä kehitys, sekä alati kasvava osaajien tarve ja tarve kehittää alueiden vetovoimaisuutta.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan kuvata useilla termeillä, joista ”klusteri” ilmenee puheissa usein. Ei kuitenkaan ole syytä takertua siihen, onko kyse klusterista, yhteenliittymästä, konsortiosta tai muusta vastaavasta, vaan painopisteen tulisi olla siinä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan käytännön tasolla, kuten esimerkiksi kuvassa 3 on esitetty.

Eurooppa-tasolla esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi on jo nidottu yhteen joissain yhteyksissä, kuten Vanguard-verkostossa (7). Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa laatiessa eräs kehittämisen prioriteetti oli yhteisen klusteritoiminnan kehittäminen pysyvämmän toimintaympäristön synnyttämiseksi (8). Älykäs erikoistuminen on eurooppalainen konsepti, jonka mukaan alueiden tulee tunnistaa omat vahvuus- ja osaamisalueensa, jonne tulevaisuuden resursseja ja investointeja kohdennetaan (5).

Itäisen Suomen alueella toimii tällä hetkellä lähinnä maakunnallisesti toimivia, pääasiassa tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden vetämiä yhteenliittymiä ja yksittäisiä ylimaakunnallisia hankkeita, mutta erityisesti yhteistyön laadussa, eli yritysvetoisessa kehitystyössä, ja systemaattisessa toimintatavassa on vielä kehitettävää. Yhteistyön pelisäännöt sekä käytännön toimenpiteet ja niiden mahdollisuudet tulee olla kirkkaana mielessä kaikilla osapuolilla, jolloin voidaan keskittyä konkreettiseen tekemiseen, josta ne tuloksetkin tulevat.

Vastuu yhteistyön rakentamisesta ei lankea kenenkään yksittäisen toimijan alle, vaan kaikkien osapuolten tulee aktiivisesti osallistua ja olla itse mukana luomassa toimintatapoja ja käytänteitä. Toki aloitekykyäkin tarvitaan, jotta toiminta saadaan käynnistettyä, mutta tunnetusti narulla on vaikea työntää, joten kaikkien panosta tarvitaan.

Tuloksiin tähtäävää toimintaa

Kuten mainittu, ei mikään yhteistyötä kuvaava termi vielä itsestään saa tuloksia aikaan, vaan tulosta tulee vasta, kun saadaan kasaan aktiivisista osallistujista koostuva yhteenliittymä, joka toteuttaa toimintaa, jonka täytyy olla tavoitteellista, tarvelähtöistä, systemaattista ja sitoutunutta. Vastuu tästä jakaantuu yhtä lailla niin yrityksille, kuin tutkimus- ja koulutusorganisaatioillekin.

Tavoitteellisuus kumpuaa yhteisymmärryksestä, eli halusta löytää yhteiset kehityskohteet ja halusta saada kehitystä aikaiseksi yhteistyön avulla. Tarvelähtöisyys varmistetaan siten, että erityisesti yritykset omaksuvat kehitysmyönteisen ja innovatiivisen asenteen, ja viestivät tarpeistaan aktiivisesti muille yhteenliittymän jäsenille, jolloin suunniteltavat TKI-toimet pohjautuvat tarpeeseen. Systemaattisuus ja sitoutuneisuus taas mahdollistavat kaksi edellä mainittua, ja luovat rakenteen sekä kulttuurin yhteenliittymän toiminnalle ja tuloksekkaalle tekemiselle.

Konkreettisesti toimintaa voi lähestyä esimerkiksi siten, että istutaan toimijoiden kesken saman pöydän ääreen, johon jokainen tuo jotakin. Yritykset ovat parhaita välittämään realistista tilannekuvaa omasta toiminnastaan ja oman ”kenttänsä” haasteista. Avaamalla tilannetta rehellisesti ja keskustelemalla avoimesti, voidaan löytää toiminnan kehitysalueet ja nykyiset haasteet, eli suunta, mihin aloitetaan kulkemaan.

Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden tehtävänä pöydän äärellä taas on välittää tietoa käytännön mahdollisuuksista sekä verkostoista, jota kautta ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin voidaan lähteä hakemaan. Tässä kohtaa tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osalta kompastutaan usein siihen, että lähestytään liian kapeakatseisesti esimerkiksi jonkin yksittäisen, meneillään olevan hankkeen näkökulmasta, eli toisin sanoen koitetaan etsiä kaikkialta nauloja, kun kädestä löytyy valmiiksi vasara.

Koontina keskusteluista voidaan siis johtaa tavoite, johon pyritään, ja tarvelähtöiset keinot miten sitä lähdetään lähestymään. Tämän jälkeen systemaattinen ja sitoutunut tekeminen varmistaa sen, että onnistumiselle on parhaat mahdolliset edellytykset.

Yhteenvetona

Meillä ei ole varaa Euroopassa, eikä varsinkaan Suomessa siiloutua ja jäädä tutulle mukavuusalueelle, vaan tulee tiedostaa, että todellinen kilpailu ei tapahdu enää ”toisella puolella katua”, vaan pikemminkin toisella puolella planeettaa.

Mukavuusalueelle jäämisen sijaan meidän kannattaa alkaa ajatella isompaa kuvaa, ja miettiä mitä hyötyjä saadaan myös yksittäisen maakunnan näkökulmasta tunnistamalla ja hyödyntämällä yhteistyön eri tasot aina maakunnallisesta kansainväliseen, ja täydentämällä nykyistä osaamista yhteistyön avulla.

Eli mitä jos keskityttäisiin niin maan- kuin maanosankin sisällä rakentamaan siltoja ja kehittämään yhteistyötä, jotta meillä on mahdollisuudet jatkossakin menestyä tuossa oikeassa kilpailussa, joka tapahtuu globaalilla tasolla?

Kehittämisen avaimet ja mahdollisuudet meiltä jo löytyy aina yhteistyön tiivistämistä tukevia rahoitusohjelmia myöden, joten käytännön toteutus on enää meistä itsestämme kiinni.

Haluammekin tässä haastaa niin yritykset kuin tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, ynnä muut asianosaiset tahot rakentamaan tavoitteellista ja tuloksekasta yhteistyötä yli maakunta- ja maarajojen. Kuten alussa esitetyssä määritelmässä kuvattiin, on yhteistyö tekemistä tai toimimista yhdessä, yhteisen tarkoituksen tai hyödyn saavuttamiseksi.

Artikkeli onkin hyvä päättää Henry Fordin (1863–1947) viisaisiin sanoihin:

”Coming together is a beginning. Keeping together is progress. Working together is success”.

Kirjoittajat:
Jari Lipponen, Pasi Heiskanen, Henri Juntunen ja Markus Kauppinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Juha-Matti Huusko ja Ville Nivalainen, Itä-Suomen yliopisto
Atte Enwald, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet ja linkit ilmestymisjärjestyksessä:
Dictionary. Cooperation – määritelmä: https://www.dictionary.com/browse/cooperation
Owl maschinebau – kotisivut: https://www.owl-maschinenbau.de/
Intelligent Technical Systems OstWestfalenLippe – kotisivut: https://www.its-owl.com/home/
Intelligent Technical Systems OstWestfalenLippe – yrityskumppanit: https://www.its-owl.com/about-us/partners/core-companies/
Intelligent Technical Systems OstWestfalenLippe – tutkimus-, ja koulutuskumppanit: https://www.its-owl.com/about-us/partners/universities-and-reserach-institutes/
Centrum industrial it – kotisivut: https://www.ciit-owl.de/
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2022–2025: https://www.pohjois-savo.fi/aluekehittaminen/maakuntaohjelma.html
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2022–2025: https://pohjois-karjala.fi/maakuntaohjelma/
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2022–2025: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/mako/mako2025/
Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinot murroksessa – moderni klusterityö ohjaamassa yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella: https://elmoenf.eu/fi/cluster-development/
Itä-, ja Pohjois-Suomen vanguard initiative-verkoston jäsenprofiili: https://www.s3vanguardinitiative.eu/members/east-and-north-finland
Fachhochschule des Mittelstands – ammattikorkeakoulu – kotisivut: https://www.fh-mittelstand.de/

Tämä on julkaisusarjan neljäs artikkeli UpTech-hankkeen vierailusta Saksassa. Julkaisusarjassa käydään eri näkökulmista läpi vierailua sekä ennen kaikkea sieltä saatuja oppeja ja hyviä käytänteitä. Mukana tässä julkaisussa on myös Teollisuuden uudet osaajat (TUO)-hanke.

#uptechsaksassa2022 #talenttiateollisuuteen