Ikääntyneiden määrän lisääntyminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön vaje aiheuttaa haasteita alan palveluntuotannolle. On erittäin tärkeää kehittää uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumalleja ja -ratkaisuja, jotta nykyisellä hoitohenkilöstöllä voidaan vastata kasvavan asiakasmäärään hoidollisiin tarpeisiin (Reijula, Ruohomäki, Lahtinen, Aalto, Reijula & Reijula 2017). Digitalisaatio on osaltaan luonut uudenlaisia toimintotapoja perinteisen hoitotyön rinnalle. Teknologian kehittyessä työskentelytavat, -mahdollisuudet ja -vaatimukset muuttuvat. (STM 2016.)

Teknologia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ikääntyvien palveluissa

Terveydenhuollossa teknologialla ja digitaalisilla välineillä, mukaan lukien tietojärjestelmät, voidaan parantaa hoidon tehokkuutta, saatavuutta ja laatua (Fahy & Williams 2021, 7, 13). Tietojärjestelmien käytettävyydestä tulisi kuitenkin huolehtia, jotta toiminta pysyisi tehokkaana. Myös tietojärjestelmien yhteensopivuuteen ja päällekkäisyyksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. (Vehko, Hyppönen, Ryhänen-Tompuri, Heponiemi 2019, 6.)

Teknologian avulla voidaan lisätä ikäihmisten sekä omaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yksi uusista teknologisista ratkaisuista on virtuaalinen kotihoito. Virtuaalisella kotihoidolla ja etähoidolla voidaan parantaa esimerkiksi kotihoidon palveluiden saatavuutta erityisesti maaseudulla, jossa etäisyydet palveluihin ja hoitohenkilöstöön voivat olla hyvinkin pitkiä. Teknologian tavoitteena on ohjata työntekijöiden toimintaa ja vapauttaa välitöntä työaikaa kotihoidon asiakkaille. Lisäksi pyritään parantamaan ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia. (Hammar, Mielikäinen, Alastalo 2018, 3-5.)

Kohdeorganisaation virtuaalisen asiakastapaamisen prosessi ja teknologia etähoidossa

Nissisen ja Puomilahden (2023) opinnäytetyö tarkasteli virtuaalikotihoidon yksikön virtuaalisia asiakastapaamisia erityisesti tietojärjestelmien ja virtuaalikotihoidon hoitajien käyttökokemuksen kautta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoinnein ja haastatteluin.

Tutkimustulosten avulla muodostettiin virtuaalisten asiakastapaamisten prosessin eri työvaiheiden kuvaus (kuva 1). Tulosten mukaan videopuhelun avulla toteutetun asiakastapaamisen osuus koko asiakkuusprosessiin käytetystä kokonaistyöajasta oli 62 % (n = 40). Vastaavasti muihin työvaiheisiin käytetyn työajan osuus on yhteensä 38 %.

Virtuaalikotihoidon hoitajat kertoivat käynneissä hyvää olevan esimerkeiksi toiminnanohjausjärjestelmän reaaliaikaisuus sekä uuden etähoivajärjestelmän kuvan- ja äänenlaatu. Toiminnanohjausjärjestelmästä nähdään selkeästi ja oikea-aikaisesti, kuka työntekijä soittaa ja kenelle asiakkaalle. Hoitajien mukaan järjestelmästä nähdään tapaamisen sisältö sekä tehtyjen ja jäljellä olevien tapaamisten määrät.

Yleisimmät kehityskohteet liittyivät liian monen tietojärjestelmän käyttöön ja niiden ajoittaiseen hitauteen. Lisäksi potilastietojärjestelmän asiakastiedot eivät olleet aina ajan tasalla. Erityisesti asiakkaan manuaalisesti päivitettävä hoito, kuten lääkelistat, koettiin haasteellisina. Useiden järjestelmien käyttö nähtiin negatiivisesti työn sujuvuuteen vaikuttavana tekijänä, sillä virtuaalisten asiakastapaamisen aikana järjestelmää joudutaan vaihtamaan useasti. Tämä todettiin myös havainnointimateriaalin ja prosessikuvauksen perusteella. Useiden vaihtojen vuoksi toiminta koettiin osittain tehottomaksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkuutta ja järjestelmien ketteryyttä voisi kehittää esimerkiksi tietojärjestelmäintegraatioilla. Onnistunut kehitystyö voisi mahdollistaa turhien työvaiheiden vähentämisen ja asiakastyön sujuvoittamisen virtuaalikotihoidon kokonaisuudessa.

Opinnäytetyö luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305068046

Artikkelin kirjoittajat:
Jesse Nissinen, valmistuva opiskelija Master’s Degree Programme in Digital Health, Savonia University of Applied Sciences, jesse.p.nissinen@edu.savonia.fi

Kati Puomilahti, valmistuva opiskelija Master’s Degree Programme in Digital Health, Savonia University of Applied Sciences, kati.puomilahti@edu.savonia.fi

Liisa Klemola, FT, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Snicker, CBC, KTM, TtM, lehtori, Master School, Jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Fahy, Nick & Williams, Gemma 2021. Use of digital health tools in Europe Before, during and after COVID-19. World Health Organisation. PDF- tiedosto. Julkaistu: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/345091/Policy-brief-42-1997-8073-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Hammar, Teija, Mielikäinen, Lasse & Alastalo, Hanna 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-tiedosto. Julkaistu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137291/URN_ISBN_978-952-343-252-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Reijula, Jori, Ruohomäki, Virpi, Lahtinen, Marjaana, Aalto, Leena, Reijula, Emmi & Reijula, Kari 2017. Terveydenhuollon työprosessien, palvelujen ja tilojen kehittäminen Lean-ajattelun avulla (TeLean). Työterveyslaitos. PDF-tiedosto. Julkaistu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135043/Terveydenhuollon%20ty%C3%B6prosessien%2C%20palvelujen%20ja%20tilojen%20kehitt%C3%A4minen%20Lean-ajattelun%20avulla.pdf?sequence=1.

STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. PDF- tiedosto. Julkaistu: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Vehko, Tuulikki, Hyppönen, Hannele, Ryhänen-Tompuri, Miia & Heponiemi, Tarja 2019. Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilasten työtä? Vaikutukset työhön ja hyvinvointiin Digityö ja stressi -hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF- tiedosto. Julkaistu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137659/URN_ISBN_978-952-343-279-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y.