Ihminen vaikuttaa toiminnallaan maapallomme ilmasto-olosuhteisiin. Kasvihuonekaasut saavat aikaan maapallomme lämpimänä pitävän kasvihuoneilmiön. Luonnostaan ilmakehässä esiintyy kasvihuonekaasuja, mutta ihmiskunnan aiheuttamat päästöt lisäävät kasvihuonekaasuja huomattavasti. Päästöjä muodostuu myös rakentamisesta ja rakennusten käytöstä. Rakentamisen ja rakennusten käytönaikaisiin päästöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa suunnitteluratkaisuilla. Tulevaisuudessa Suomessa rakentamista aiotaan ohjata vähähiilisempään suuntaan lainsäädännöllä.

Ilmastonmuutokset vauhti

IPCC eli hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisee tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta raportteina. Raporttien tarkoituksena on antaa ajantasaista ja tieteellisesti todistettua tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.

Ilmastonmuutoksen vauhti on nykytiedon mukaan riippuvainen kasvihuonekaasupäästöjen määrästä tulevaisuudessa. Maapallon keskilämpötila tulee nousemaan ilmastoselvityksien arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen määrästä riippuen jopa kuusi astetta vuoteen 2100 mennessä.

Ilmastonmuutokset vaikutusta vuoden keskilämpötilaan Suomen ilmastossa voidaan havainnollistaa vertailemalla paikkakuntakohtaisia vuoden keskilämpötiloja eri osissa Suomea. Ilmatieteenlaitos on tilastoinut lämpötiloja Suomen eri osissa sijaitsevissa kaupungeissa.

Vuoden keskilämpötilan keskiarvo on ollut vuosina 1991-2020
Helsingissä 6,3°C
Inarissa 0°C

Mikäli kasvihuonekaasupäästöt jatkavat voimakasta kasvuaan 2100- luvulle saakka ja ennusteet ilmastonlämpenemisen vauhdista toteutuvat, on 2100 Inarissa vuoden keskilämpötila sama kuin nykyilmastossa Helsingissä. Näin suurella muutoksella olisi vaikutuksia luonnon ja eläinkunnan lisäksi myös rakennuksiin.

Rakennuksen ilmastoselvitys

Tulevaisuudessa uudisrakentamisen ja laajamittaisten korjaushankkeiden yhteydessä rakennusluvan liitteenä tullaan vaatimaan rakennuksen ilmastoselvitys. Vaatimus ilmastoselvityksestä on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 alussa. Ympäristöministeriön tekemän asetusluonnoksen “Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä” mukaan ilmastoselvitys kuitenkin vaaditaan ainoastaan rakennuksille joilta nykyään vaaditaan energiaselvitys. Energiaselvitystä ei vaadita esimerkiksi teollisuuden tai maatalouden käyttöön rakennettaville rakennuksille tai rakennuksille joita käytetään maanpuolustustarkoituksiin.

Ilmastoselvityksessä rakennusmateriaalien haitallisia ilmastovaikutuksia kuvataan hiilijalanjäljellä. Vastaavasti hiilikädenjäljellä kuvataan positiivisia vaikutuksia ilmastolle joita ei ilman rakennuksen rakentamista syntyisi. Ilmastoselvityksessä lasketaan rakennettavan tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki- ja kädenjälki yhtenäisen menetelmän mukaisesti. Rakennuksen elinkaari alkaa rakennuksen rakentamisesta ja päättyy rakennuksen purkamiseen ja purkujätteen kierrätykseen.

Rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksien arvioinnissa käytetään yhteistä kansallista päästötietokantaa. Ympäristöministeriö ei ole asetusluonnoksessa esittänyt ilmastovaikutuksille lukuarvoja jotka rakennettavan tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen on täytettävä. Riittävän laajan päästötietokannan kerääminen vaatii ponnisteluja materiaaliteollisuudelta. Jokaiselle rakentamisessa käytettävälle materiaalille tulisi olla materiaaliseloste asetuksen voimaan astuessa. Myös vähähiilisyyden arviontimenetelmä vaatii vielä tarkennuksia jotta ilmastovaikutuksia arvioidaan samoilla reunaehdoilla kaikissa hankkeissa joita asetus koskee.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakennuksiin

Ilmastonmuutos toteutuessaan ei vaikuta ainoastaan ilman lämpötilaan, vaan ennusteiden mukaan myös pilvisyys lisääntyy ja vuotuiset sademäärät tulevat kasvamaan. Entistä suurempi osa sateesta tulee vetenä. Kostea ja lämmin aika vuodessa lisääntyy. Rakennusten rakenteita kuivattava ajanjakso vuodesta lyhenee. Kaikki edellä mainitut lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Rakenteiden kosteusrasituksen lisääntyminen lisää rakenteiden vauroitusmisherkkyyttä ja korostaa rakenteiden rakennusfysikaalisen suunnittelun tärkeyttä. Etenkin rakennuksien ulkoilman vastaisien rakenteiden rakennusfysikaaliseen suunnitteluun tulee tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ilmastonmuutos toteutuessaan on haitallinen ilmiö niin nykyisen olevan rakennuskannan kuin myös tulevaisuudessa rakennettavien rakennusten kannalta. Rakenteet jotka nykyilmastossa ovat terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen eivät ole sitä välttämättä tulevaisuuden ilmastossa mikäli ilmastonmuutos jatkuu voimakkaana.

Osaaminen ilmastonmuutoksen taklaajana

Ilmastonmuutos ja ilmastotavoitteet haastavat tulevaisuuden rakennusinsinöörejä ja rakennusalalla työskenteleviä kehittämään ratkaisuja, joilla muutosten haittoja voidaan minimoida ja muutosten nopeuteen ja suuntaan voidaan vaikuttaa. Tulevaisuuden rakennusalan ammattilaisten on välttämätöntä saada ajantasainen tieto käytettäväkseen uran alusta alkaen, jotta he pystyvät arvioimaan nykytilaa luotettavasti ja kehittämään tältä pohjalta rakentamisen elinkaarta kokonaisuutena haluttuun suuntaan.
Savonia-ammattikorkeakoulu taklaa näitä haasteita osaltaan vaikuttamalla tulevaisuuden insinöörien osaamiseen ja tietotaitoon ylläpitämällä ja kehittämällä laadukasta opetusta. Opetusta kehitetään suuntaan, joilla voidaan ottaa huomioon hiilijalanjäljen arviointimenetelmien lisäksi moninaisemmat opintokokonaisuudet kiertotaloudesta ja kokonaisuudessaan kestävästä kehityksestä. Tehokkain työkalu haasteiden taklaamiseen on tulevaisuuden tekijöiden laaja-alainen ja ajantasainen tietotaito.

Kirjoittajat:
Teppo Houtsonen, rakennustekniikan tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Jussi Hämäläinen, rakennustekniikan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Linkkejä ja lisätietoa:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli
https://ym.fi/-/rakennuksen-ilmastoselvityksen-ja-materiaaliselosteen-asetusluonnokset-lausuntokierrokselle
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/rakennusfysiikka
https://research.tuni.fi/rakennusfysiikka/kosteusanalysointimenetelma/rakennusfysikaaliset-testivuodet-2013/
https://trepo.tuni.fi//handle/10024/116675