Yritysten asiakkaat ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita yritysten vastuullisuudesta. Vaatimus vastuullisuudesta on mukana myös julkisissa hankinnoissa ja yritystoimintaa rahoittavat julkiset ja yksityiset tahot edellyttävät yrityksiltä toimia kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseksi. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan globaalisti kaikkiin toimialoihin.
Ilmastonmuutoksen myötä elinkeinoelämälle aiheutuu paljon erilaisia uhkia, mutta samaan aikaan myös paljon mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen ja niiden huomiointi oman yrityksen liiketoimintaan on edellytys jatkuvuudelle ja kilpailukyvylle.
Vihreä siirtymä on elpymis- ja palautumissuunnitelma, jonka tarkoituksena on tukea tätä talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vihreän siirtymän konkreettisena tavoitteena on nostaa Suomi vety- ja kiertotalouden, päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisuiden kärkimaaksi. Vihreä siirtymän rahoitus on suuruudeltaan 822 miljoonaa euroa ja se on osa EU:n rahoittamaa Kestävän kasvun rahoitusohjelmaa.
Savonia-ammattikorkeakoulu (Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto), Business Kuopio ja Business Center Pohjois-Savo käynnistivät yrityksille suunnatun vihreän siirtymän neuvontakokonaisuuden infotilaisuudella, joka järjestettiin Hotelli Puijonsarvessa 29.10.2021. Erikokoisille pk-yrityksille tarkoitettu neuvonta on toimialariippumatonta ja maksutonta. Neuvontakokonaisuus muodostuu infotilaisuuksista, sparraustyöpajoista ja seminaareista, joita järjestetään vuoden 2022 loppuun asti.
Neuvontakokonaisuuden tarkoituksena on perehdyttää erityisesti Pohjois-Savon alueen pk-yrityksiä vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen sekä mahdollistaa vastuullisuustyön aloittamisen yhdessä yritysneuvojien ja muiden yritysten kanssa. Teemoina neuvontakokonaisuudessa ovat mm. kestävän kehityksen yritysrahoitus, kiertotalouden liiketoimintamallit sekä vastuullisuuden mittaaminen ja raportointi.
Väärinymmärretty kiertotalous
Infotilaisuuden pääpuhujina olivat vuorineuvos ja työelämäprofessori Reijo Karhinen ja OptiWatti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Heinonen. Karhinen toi puheenvuorossaan esille sitä, kuinka luonnonvarojen liikakulutus on keskeinen ongelma nykyisessä lineaaritaloudessa. Tähän on hänen mukaansa ratkaisuna siirtyminen kiertotalouteen, joka on ympäristön kantokyvyn rajat huomioiva ja hiilineutraaliuden mahdollistava, kestävä talousmalli. Karhisen mukaan kiertotalous on usein ymmärretty väärin pelkkänä kierrätyksenä, vaikka kyse on tosiaan uudenlaisesta talouden mallista, joka on vaihtoehto nykyiselle, materiaalien kuluttamiselle ja niiden hylkäämiselle perustuvalle lineaaritaloudelle.
Karhisen mukaan myös jatkossa talouden on kasvettava, mutta samaan aikaan on kyettävä vähentämään päästöjä. Toisin sanoen degrowth eli nollakasvu ei Karhisen esityksen mukaan ole toimiva ratkaisu. Huomioarvoista Karhisen mukaan on myös se, että tällä hetkellä Suomi ei pysty todistamaan, että se olisi edelläkävijämaa kiertotaloudessa.
Heinonen toi omassa puheenvuorossaan konkreettisin esimerkein esille sitä, miten kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyy pk-yrityksen toiminnassa. Heinonen esitteli OptiWatin tekoälyä hyödyntävää järjestelmää, jolla voidaan minimoida lämmityksen energiankulutusta. Järjestelmän avulla voidaan tehdä päivittäin lukuisia ympäristötekoja. Heinosen mukaan vastuullisuudessa on aina kyse myös liiketoiminnasta. Vastuullisuus tuo pk-yrityksille paljon mahdollisuuksia, mutta ne ovat vielä osittain hämärän peitossa.
Seuraavaksi järjestämme Vastuullisuus pk-yritysten mahdollisuutena -työpajan, jonka tarkoituksena on selvittää pk-yritysten vastuullisuuteen liittyviä haasteita ja tuoda esiin siihen liittyviä mahdollisuuksia. Työpaja toimii myös yhteistyön avaajana vastuullisuustyössä. Työpajassa yritykset voivat aloitella oman yrityksen vastuullisuustyötä kuten esimerkiksi kehittämis- ja investointisuunnitelman tekemistä tai kehittää jo olemassa olevia suunnitelmia.
Ilmoittaudu mukaan työpajaan klikkaamalla tästä!
Tämä artikkeli on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista erityisesti sään ääri-ilmiöiden suhteen.
Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija