Vasikoiden olosuhteisiin panostamalla varmistetaan suomalaisen maidontuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä ja turvataan terveet lähtökohdat myös kasvavalle lihanaudalle. Vasikoiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavat oleellisesti vasikalle tarjottava ravinto ja hyvä hoito, mutta myös vasikkalan olosuhteet.

Olosuhteisiin kuuluvat ilmastoinnin säätö, ilman liikenopeus, lämpötila, kosteus, kaasut, pöly, melu ja valaistus. Siinä missä hyvälaatuinen ja tarpeeksi suuri annos ternimaitoa heti syntymän jälkeen antaa vasikalle immuniteetin, hyvät olosuhteet tukevat vasikan terveenä pysymistä.

Vasikka saa ensimmäisen kosketuksensa ympäristöön poikimatilanteessa. Poikimisympäristön tulisi olla hyvin ilmastoitu, kuivitettu, puhdas ja tilava. Vasikka pitäisi siirtää ensimmäisiksi viikoiksi puhtaaseen ja desinfioituun yksittäiskarsinaan ja sieltä ryhmäkarsinaan viimeistään kahdeksan viikon ikäisenä. Vasikoiden ryhmäkoko on hyvä pitää tarpeeksi pienenä, ja onkin tutkittu, että vasikat sopeutuvat parhaiten 6–9 vasikan ryhmiin. Liian suuret ryhmäkoot lisäävät tautipainetta. Sopivan ryhmäkoon lisäksi vasikat tarvitsevat tarpeeksi makuutilaa. Tilan on oltava hyvin kuivitettu ja pintojen helposti puhdistettavat.

Tutkimuksissa suositellaan, että alle kahden kuukauden ikäinen vasikka tulisi kasvattaa täysin erillisessä ilmatilassa, koska vanhemmista eläimistä peräisin olevat ilmavälitteiset infektionaiheuttajat altistavat vasikoita sairauksille. Monella maitotilalla vasikat kuitenkin vielä kasvavat lehmien kanssa samassa tilassa. Vasikoiden vaatimat olosuhteet eivät myöskään täysin vastaa olosuhteita, joissa aikuisia nautoja pidetään. Esimerkiksi aikuisen naudan sisälämpötilan optimi on 5–15 astetta, kun taas pienelle vasikalle paras sisälämpötila on 15–25 astetta.

Sisäilman laadulla on suuri vaikutus varsinkin juottoikäisten terveyteen. Hyvä ilmanlaatu vasikkatiloissa vähentää hengitystietulehduksia ja riittävä ilmanvaihto poistaa ilmassa olevaa pölyä, kosteutta, lämpöä ja ummehtunutta ilmaa. Suuri veto ja liiallinen ilmankosteus heikentävät lämmön tunnetta ja altistavat vasikoita sairauksille. Ilmanvaihtoon on monia erilaisia ratkaisuja rakennuksesta riippuen, ja vanhempiin rakennuksiin voi investoimalla saada paremman ilmanvaihdon, kunhan ilmanvaihdon ongelmat tunnistetaan.

Tekstin lähteenä on käytetty Vasikkatilat kuntoon -hankkeen aikana laadittua kirjallisuuskatsausta, jonka voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä. Kirjallisuuskatsauksesta löydät lisää tietoa vasikoiden pitopaikan olosuhdevaatimuksista ja tarkemmista olosuhteiden viitearvoista. Vasikkatilat kuntoon -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jossa ovat osatoteuttajina Centria-ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

Kirjoittaja:
Fiia Ritvanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu