Menetelmien avulla asiakkaiden haasteisiin oli pystytty vastaamaan varhaisessa vaiheessa ja perheiden arkeen oli löydetty toimivia keinoja jo yhdellä tapaamisella.

Näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttöönoton avulla lapsia ja perheitä pystytään auttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ilman aiempaa asiakkuutta. Näitä näyttöön perustuvia työmenetelmiä ovat esimerkiksi Monitoimijainen yhteistyömalli, joka tunnetaan myös nimillä Yhdessä aika sekä Lapset puheeksi -menetelmä.

Sosiaalialan työssä on noussut esille tarve näyttöön perustuville menetelmille, joilla lasten ja perheen osallisuutta voidaan lisätä. Lasten ja perheiden osallisuuden lisääminen ja hyvinvoinnin kehittäminen vaatii toimintakulttuurin ja palvelujärjestelmän muutosta. Tätä varten on kehitetty eri menetelmiä, jotka tukevat lasten ja perheiden pärjäävyyttä arjessaan. Työtä sekä työmenetelmiä kehitetään uusien toimintatapojen löytämiseksi. Uusilla toimintatavoilla pyritään tukemaan lapsen sekä vanhemmuuden suotuisaa kehitystä arjessa. Tavoitteena on arjen sujumisen lisääminen ja yhteistyön kehittäminen uusien varhaisen tuen menetelmien avulla. (Pitkänen & Waldén 2020, 47–54; Tynkkynen 2022.)

Opinnäytetyönä tehdyssä laadullisena haastattelututkimuksena saatiin monipuolisia tuloksia Monitoimijaisen yhteistyömallin sekä Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Monitoimijaisen yhteistyömallin ja Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto oli toteutunut Lapinlahden kunnan lapsiperhepalveluissa. Opinnäytteessä tutkittiin työntekijöiden yksilöllisiä kokemuksia näiden kahden näyttöön perustuvan työmenetelmän käyttöönotosta.

Monitoimijainen yhteistyömalli ja Lapset puheeksi -menetelmä pyrkivät lisäämään asiakkaiden osallisuutta ja kehittämään vuorovaikutusta työskentelyssä

Molemmat menetelmät ovat vuorovaikutuksellisia menetelmiä, joissa asiakkaiden aktiivinen osallisuus on keskiössä. Menetelmien keskusteluissa asiakkaiden ja ammattilaisten välille syntyy avointa vuoropuhelua. Menetelmien avulla pyritään vastaamaan asiakkaiden haasteisiin varhaisen tuen varhaisessa vaiheessa.

Monitoimijainen yhteistyömalli on menetelmä, joka on kehitetty osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Monitoimijaisen yhteistyömallin tarkoituksena on taata lapsille ja perheille mahdollisimman kokonaisvaltainen tuki, joka koostuu eri ammattilaisista. Mallin käytön pitkän tähtäimen tavoite on mahdollistaa monitoimijainen tuki asiakkaille yhdellä yhteydenotolla. (Huupponen, Katainen, Salmi & Torvinen 2021; Nyyssönen 2019.)

Lapset puheeksi -menetelmä on osa toimivaa lapsi ja perhe menetelmäkokonaisuutta. Menetelmä on ennaltaehkäisevä ja sitä toteutetaan lasten ja perheiden ympäristössä, heidän arjessaan. Tavoitteena on perheiden arjen pärjäävyyden vahvistamisen. Menetelmän avulla pyritään turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä. (Solantaus 2013.)

Monitoimijaisen yhteistyömallin ja Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotosta saatiin opinnäytetyö-prosessin aikana seuraavia tutkimustuloksia Lapinlahden kunnan lapsiperhepalveluissa. Monitoimijaista yhteistyömallia oli käytetty enemmän käytännössä kuin Lapset puheeksi -menetelmää. Monitoimijaisen yhteistyömallin käyttöönotto oli onnistunut varhaiskasvatuksen kentällä, ja menetelmän käyttö on juurtunut luontevaksi osaksi arjen toimintaan. Koulumaailmassa menetelmien käyttöönotto on vielä kesken. Lapset puheeksi -menetelmään on koulutettu laajalti henkilöstöä, mutta menetelmä ei ole päässyt vielä kunnolla juurtumaan käytäntöön asti.

Kaikki Lapset puheeksi -koulutuksen käyneet ovat kuitenkin pitäneet koulutukseen kuuluvat viisi harjoituskeskustelua, joista on jäänyt myönteisiä kokemuksia. Monitoimijaisen yhteistyömallin monialainen näkemys ja asiakkaan yhdenvertainen asema ammattilaisen kanssa on tuonut asiakastyöhön paljon parannusta. Molemmissa menetelmissä on tärkeää oikea-aikaisuus ja -paikkaisuus sekä yhdenvertainen asema ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. Monitoimijainen yhteistyömalli ja Lapset puheeksi -menetelmät vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja pyrkivät auttamaan asiakkaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Menetelmien käyttö asiakastyössä on lisännyt asiakkaiden osallisuutta.

Menetelmien käytössä pyritään asiakkaiden tasavertaiseen toimijuuteen ammattilaisten kanssa.

Menetelmien käytöllä on saatu aikaan konkreettisia asioita asiakkaiden arjessa

Palvelujärjestelmän ja toimintakulttuurin tulisi olla kykeneväinen reagoimaan asiakkaiden tuen tarpeeseen mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Näin asiakkaat saisivat oikea aikaista varhaista tukea näyttöön perustuvilla työmenetelmillä. Menetelmien käytössä korostui systeeminen työote ja asiakaskeskeinen orientaatio. Suunnitelmissa on saada molemmat menetelmät mahdollisimman laajasti sekä vahvasti käytäntöön. Ratkaisukeskeisyys ja systeeminen ajattelu vievät menetelmän käyttöönotossa pitkälle.

Kirjoittaja:

Vilma Waldén, sosionomi, sosiaalialan YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Huupponen, Marika, Katainen, Katariina, Malinen, Päivi, Salmi, Reetta & Torvinen, Hanna 2021. LUMO-info esihenkilöille. PDF-tiedosto. Lumo-lastensuojelun uudistaminen monialaisesti. https://www.isonet.fi/media/materiaalipankki/tilaisuudet-ja-muut-materiaalit/lumo-hankkeen-infotilaisuus-esihenkiloille-31.5.2021/lumo-info-esihenkiloille_diat3.pdf. Viitattu 29.04.2023.
Nyyssönen, Laura 2018. Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus. Verkkojulkaisu. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. https://www.lapepohjoissavo.fi/media/lastensuojelu/perhetyo-ja-perhekuntoutus-esitys-19.9.2018.pdf. Viitattu 29.04.2023.
Pitkänen, Tuula & Waldén Anne 2020. Lapset puheeksi menetelmä- ja lähestymistapa lapsiperheiden arjen tukena. Teoksessa Kinnunen, Anu & Waldén, Anne (toim.) Osallisuuden lähteillä- oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 4/2020, 47–54.
Solantaus, Tytti 2013. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminallinen työmuoto varhaiskasvatus-sessa ja koulussa: Lapset puheeksi keskustelun taustateoria. PDF-tiedosto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.muhos.fi/wp-content/uploads/2015/09/Lapset-puheeksi-taustateoria-varhaiskasvatuksessa-ja-koulussa.pdf. Viitattu 29.04.2023.
Tynkkynen, Sari 2022. Kokemus osallisuudesta kuuluu tasavertaisesti kaikille. Verkkojulkaisu. Metropolia. Metropolia. Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien blogi 29.06.2022. https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2022/06/29/kokemus-osallisuudesta-kuuluu-tasavertaisesti-kaikille/. Viitattu 29.04.2023.