Vanhemmuuden tukeminen liittyy vahvasti lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Vanhempien oma jaksaminen heijastuu parisuhteeseen ja vanhempien omalla hyvinvoinnilla sekä parisuhteen tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on merkittävä vaikutus myös perheen lasten hyvinvointiin. Vanhempien välinen parisuhde toimii vuorovaikutusmallina lapselle, joten osa lapsen haasteista saattaa olla heijastelua vanhemmuuden haasteista. Palvelujärjestelmällä on tärkeä rooli vanhemmuuden tukijana sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä. Palveluiden tulisi kohdata perheiden todelliset tarpeet. Tässä olennaiseen osaan nousee perheiden osallisuuden huomioiminen palveluita kehitettäessä. (Hakulinen, Laajasalo & Mäkelä 2019, 9; Isola ym. 2017, 5.)

Vanhempien näkemysten esille tuominen perheiden palveluista

Lapsiperheiden tuen tarpeita sekä varhaisen tuen palveluihin hakeutumista kartoitettiin kesällä 2023 valmistuvassa, tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutuneessa opinnäytetyössä. Aineistoa kehittämistyötä varten kerättiin Orimattilan alueen lapsiperheiltä verkkopohjaisen kyselylomakkeen kautta. Vanhempien ajatuksista koottu aineisto muodostui huomattavan laajaksi suuren vastaajamäärän ansiosta. Vanhemmilta kerätyn aineiston pohjalta nousi ajatus siitä, että monilla vanhemmilla oli tarve kertoa omasta elämäntilanteestaan, mikä oli ilahduttavaa, mutta samalla myös herätti huolta palveluihin kohdistuvista epäkohdista, joita vanhemmat kokivat. Kehittämistyön tuotoksena syntyneisiin infograafeihin (kuva 1 ja kuva 2) on kiteytetty, millaisiin asioihin Orimattilan lapsiperheet kokevat tarvitsevansa tukea sekä miten Orimattilan lapsiperheet hakeutuvat varhaisen tuen palveluihin.

Vanhemmat kokivat tarvitsevansa apua vanhemmuutta kuormittaviin tekijöihin, joihin liittyivät esimerkiksi oman elämän haasteet, tukiverkoston puute sekä vanhemmuuden tasapuolisempi jakaminen oman kumppanin kanssa. Vanhemmat toivoivat tukea vanhemmuuteensa sekä lasten kasvatukseen. Tässä kohdin erityisesti nousivat esille haasteet nuorten sekä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Monet vanhemmista myös haluaisivat enemmän ammattilaisen ohjausta ja tukea arkeensa. Näiden lisäksi toiveena olivat vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien sekä yhteisöllisyyttä ja vertaistukea edistävien palveluiden lisääminen alueelle.

Palveluihin hakeutumisen osalta vanhemmat toivoivat erilaisia tiedotuskanavia, jotta tieto palveluista ja tapahtumista olisi näkyvämmin esillä. Vanhemmat halusivat tämän rinnalle myös kasvokkain tapahtuvaa asiointia eri ammattilaisten tai esimerkiksi oman palveluohjaajan kanssa. Palveluihin pääsy tuntui osasta vanhemmista haasteelliselta pitkien hoitojonojen tai ajanvarauksen haasteiden vuoksi. Osa vanhemmista toi esille harmitustaan työntekijöiden jatkuvan vaihtuvuuden osalta.

Näiden haasteiden rinnalla vanhemmat kertoivat paljon asioita, joihin olivat tyytyväisiä ja jotka olivat osaltaan edistäneet palveluihin hakeutumista. Vanhemmat olivat tyytyväisiä useisiin palveluihin, joita löytyi sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä kolmannen sektorin puolelta. Vanhemmat antoivat kiitosta kouluille ja päiväkodeille pienistä ryhmistä, hyvästä tiedonjaosta sekä laadukkaasta toiminnasta.

Vanhempien ajatusten huomioiminen palveluiden kehittämisessä

Infograafeihin kiteytyneet vanhempien toiveet ja ajatukset ovat samansuuntaisia, mitä aikaisemmissakin aihetta koskevissa tutkimuksissa on saatu selville (Perälä, Salonen & Nykänen 2011, 8–37; Erkkilä 2019, 78–79). Palveluita kehitetään hyvinvointialueilla jatkuvasti, samalla vanhempien toivomia selkeämpiä palvelupolkuja sekä nopeampaa avunsaantia edistetään. Parhaimmillaan perheiden tarvitsemat palvelut löytyvä saman katon alta konkreettisten perhekeskusten muodossa. Sähköiset perhekeskukset myös pyrkivät vastaamaan esimerkiksi välimatkoihin liittyviin ongelmiin tuomalla sähköiset palvelut yhteen ja tarjoamalla sitä kautta tukea vanhemmuuteen. Erilaiset digitaaliset etäratkaisut ovat hyviä ja toimivia, mutta aina niiden käyttöön ei riitä vanhemmilla aikaa tai voimavaroja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023; Pelkonen ym. 2020, 27.)

Vanhempien ajatusten kuuleminen on tärkeää, jotta palveluita kehitettäisiin vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita. Erityisen tärkeää olisi myös huomioida vanhempien toiveet aidoista kohtaamisista eri ammattilaisten kanssa niin palveluiden pariin ohjautumisen yhteydessä kuin palveluiden parissa toimiessa. Edellä mainittujen asioiden perusteella kehittämistyön infograafit antavat hyvän pohjan lapsiperheiden palveluiden kehittämiselle.

Kirjoittaja:

Susanna Vesikukka, sosionomi, sosiaalialan YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Erkkilä, Marika 2019. Perhepalveluiden kehittäminen Pohjanmaalla. Asiakkaiden näkemyksiä perhepalveluiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Vaasa. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro gradu -tutkielma. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/10001/MarikaErkkila_progradu2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 6.6.2023.

Hakulinen, Tuovi, Laajasalo, Taina & Mäkelä Jukka 2019. Johdanto. Teoksessa Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen teoriasta käytäntöön. Verkkojulkaisu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 23.4.2023.

Isola, Anna-Maria, Kaartinen, Heidi, Leemann, Lars, Lääperi, Raija, Schneider Taina, Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 7.6.2023

Pelkonen, Marjaana, Hastrup, Arja, Normia-Ahlsten, Leena, Halme Nina, Kekkonen, Marjatta, Kivi-ruusu, Olli, Liukko, Eeva, Lämsä, Riikka & Muranen, Päivi 2020. Perhekeskukset Suomessa 2019. Kehittämisen tilanne ja työn jatkuminen. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139242/URN_ISBN_978-952-343-461-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 6.6.2023.

Perälä, Marja-Leena, Salonen, Anne, Halme, Nina, Nykänen, Sirpa 2011. Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 36/2011. Verkkojulkaisu. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80090/27f8cfeb-8fa8-402a-b3a0-e26dd8a7ba6d.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 6.6.2023.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Hyvinvointialueet vastaavat sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä 1.1.2023 lähtien. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/hyvinvointialueet. Viitattu 6.6.2023