Älä tyri nyt! Kuten Jukka-Poika laulussaan, näillä sanoilla varhainen tuki kiteytyy. Silloin kun apua tarvitaan, oikeaan aikaan, oikeaan kohteeseen ja riittävän matalalla kynnyksellä annettuna saavutetaan jotakin suurta. Välttämättä ei heti vaan tulevaisuudessa. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyssä varhainen tuki perheille on tulevaisuuden säästö yhteiskunnalle, kuin rahaa tallettaisi pankkiin.
Ajoissa saatu varhainen tuki on tärkeää, kun perheen voimavarat vähenevät. Varhaisen tuen palveluita on kehitetty, jotta ne palvelisivat perheiden tarpeita tässä ajassa. Varhainen tuki on vuorovaikutuksellista yhteistyötä, joka huomioi elämänkaaren eri vaiheet, olosuhteet sekä ympäristön. (Kaukoluoto 2010.) ”Kansainvälisistä ratkaisuista oppia lasten ja nuorten palvelujen ohjaukseen 2018”- tutkimus selvitti erimaiden valintoja kyseisten palveluiden kehittämisestä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville perheille, lapsille ja nuorille. Tutkimus antoi tietoa, miten yhdenvertaisuutta ja tarpeiden mukaisen tuen järjestämistä edistettäisiin kansallisesti (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2018).
Savonia-ammattikorkeakoulun Sari Mustosen sosionomi (YAMK)-opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuksessa oleville lasten huoltajille. Kyselyn tavoitteena oli saada vastauksia siihen, millaisia tarpeita ja kokemuksia varhaisesta tuesta lasten huoltajilla oli ja missä tilanteissa he kokivat tarvitsevansa tukea varhaiskasvatuksen työntekijöiltä. Lisäksi tutkittiin, miten varhaiskasvatuksen varhaisen tuen palveluita tulisi kehittää.
Pieni on suurta
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksissa korostui matalan kynnyksen tuen tarve kasvatukseen liittyvissä arjen haasteissa ja huoltajien tukeminen kasvatuskysymyksissä/kasvatustilanteissa erityisesti silloin, kun tukiverkkoja oli vähän tai huoltajan oma jaksaminen oli haasteellista. Varhaiskasvatuspalveluiden varhaisen tuen voimavaroja lisäämällä huoltajat ja lapset saisivat aikaa keskusteluille ja läsnäololle. Vertaisryhmät ja matalalla kynnyksellä toimivat palvelut ovat psyykkisessä, taloudellisessa kuin fyysisessä mielessä ongelmia ennaltaehkäiseviä ja pienentävät yhteiskunnallisia ongelmia.
Yksikin merkityksellinen välittävä aikuinen voi olla tekijä, joka muuttaa lapsen elämän suunnan parempaan.
Varhaiskasvatuspalveluissa kohdataan päivittäin lapsiperheitä. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä on erinomaiset mahdollisuudet huomata jo varhaisessa vaiheessa erilaisia tuen tarpeita lapsilla ja perheillä. Perheet ovat monimuotoisia ja erilaisten perheiden tasavertainen tukeminen sekä lähi- ja etävanhemmuuden huomioiminen ovat lapsen etua parantavia asioita. Kiintymyssuhdeteorian tunteminen on tärkeää ammattilaisille lasten ja perheiden kanssa toimittaessa. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen merkityksen tiedostaminen auttaa varhaiskasvatushenkilöstöä ohjaamaan huoltajia hakemaan apu varhaisen tuen tarpeisiin, joka edistää perheiden hyvinvointia tulevaisuudessa.
Oman menneisyyden käsittely on hyödyllistä, koska vanhempi tietämättään siirtää kasvatuksen malleja sukupolvelta toiselle.
Lapsen psyykkisen terveyden ja kehittymisen tärkeimpiä osatekijöitä ovat lapsen vanhemmat, vanhempien hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen hyödynnetyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on huomattu tuloksellisemmaksi, kuin esimerkiksi yksilöllinen hoito käytöshäiriöisen lapsen tai nuoren kohdalla. Perheen lisäksi lapsi tai nuori viettää aikaansa varhaiskasvatuksen tai koulun palveluissa, joiden hyvin toimivat rakeenteet suojaavat sairastumisilta ja edistävät mielenterveyttä. Lapsen ja nuoren suotuisaa sosiaalista ja emotionaalista kehitystä tukevat positiivisten menetelmien, myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen ja vahvuuksien opettaminen sekä huomioiminen. (Ruutu 2019.) Sosiaalisten- ja tunnetaitojen vahvistaminen säännöllisenä osana varhaiskasvatuksen arkea oli tärkeää tutkimukseen vastanneille huoltajille, kuten myös varhaiskasvatuspalveluiden riittävät resurssit ja matalan kynnyksen palvelut.
Artikkeli on tehty osana sosionomiopiskelija (YAMK) Sari Mustosen opinnäytetyöprosessia.
Kirjoittajat: Sari Mustonen, sosionomiopiskelija (YAMK)
Anne-Leena Juntunen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Mustonen, Sari 2022. Varhaista tukea ja kasvatusyhteistyötä. Vanhempien kokemuksia varhaisesta tuesta Iisalmen varhaiskasvatuksessa.
https://www.theseus.fi/handle/10024/703405
Kaukoluoto, Eeva 2010. Onko varhaisen tuen päiväkoti mahdollinen? Tutkimus varhaiskasvatuksen yhteisöllisestä kehittämisestä. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief. Artikkelisarja 29/ 2018. Kansainvälisistä ratkaisuista oppia lasten ja nuorten palvelujen ohjaukseen. Verkkojulkaisu https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/29-2018-KasainvprosenttiaC3prosenttiaA4lisistprosenttiaC3prosenttiaA4+ratkaisuista+oppia+lasten+ja+nuorten+palvelujen+ohjaukseen.pdf/5e392cf3-351b-4cf3-82fa-c5d034d1132e/29-2018-KansainvprosenttiaC3prosenttiaA4lisistprosenttiaC3prosenttiaA4+ratkaisuista+oppia+lasten Viitattu 21.11.2021
Ruutu, Piia 2019. Psykiatrisessa erikoishoidossa hoidettujen lasten ja nuorten tukeminen perusopetuksessa ja sairaalaopetuksen vaikutukset koulunkäyntiin. Väitöskirja. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 57. Kasvatustieteellinen tiedekunta, koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5547-4 Viitattu 21.11.2021.